Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       20. Maatalous
       50. Vesitalous
       60. Metsätalous
       63. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2011

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä-, kala- ja vesitalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen varsinkin luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2011 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

  • Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Maaseudun kehittäminen

  • Maaseutu säilyy elinvoimaisena
  • maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä
  • harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
Tunnusluvut
  2004 2005 2006 2007 2008 Arvio
2009—2011
             
Väkiluvun muutos (%)            
Harvaan asuttu maaseutu -1,05 -1,09 -1,23 -1,18 -1,39 Hidastuu
Ydinmaaseutu -0,10 -0,20 -0,17 -0,11 -0,26 Hidastuu

Määrärahojen muutokset

Määrärahat kasvavat noin 20,7 milj. euroa, mikä johtuu pääosin EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien maksatusten edistymisestä. Toisaalta valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen pienenee 9 % (1 milj. euroa) vuoteen 2010 verrattuna.

Maatalous

  • Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa
  • maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä
  • maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen.
Tunnusluvut
  2006 2007 2008 2009 2010
arvio
2011
arvio
             
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen            
— Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) 903 1 021 807 845 845 ennallaan
— Kirjanpitotilojen maataloustulo euroa/tila 20 300 27 700 19 300 18 700 18 700 nousee
— Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti2) 3,7 6,8 2,6 2,2 2,2 nousee
— Kannattavuuskerroin3)            
    — hyvät, tilat 0,86 1,15 0,84 0,84 0,84 nousee
    — keskiarvo, tilat 0,48 0,64 0,43 0,42 0,42 nousee
    — heikot, tilat 0,06 0,12 -0,11 -0,14 -0,14 nousee
             
2. Raaka-aineiden tuottaminen            
— Omavaraisuus %            
    — maito, neste 105 105 102 103 104 103
    — naudanliha 90 90 84 87 84 ennallaan
    — sianliha 115 116 116 110 107 ennallaan
    — siipikarjanliha 106 102 103 102 102 kysyntää vastaavasti
    — kananmunat 116 115 116 109 115 110
— Rukiin viljelyala, ha 21 900 32 000 23 800 16 400 20 000 kasvaa
— Rehuviljan viljelyala, ha 806 600 805 300 843 600 814 600 800 000 supistuu
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha 3 300 3 700 6 300 9 300 12 000 kasvaa
— Öljykasvit 107 800 92 200 64 600 81 100 81 100 kasvaa
             
3. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutos            
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha4) 54 40 48 <36 <48 <47
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha4) 6,9 4,8 4,9 <2,5 <4,5 <4,5
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5) 5,6 5,5 5,5 <5,5 <5,5 laskee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 <5,0 laskee
             
4. Bioenergiatuotannon lisääminen            
— uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi7) 10 10 12 188) 4 16

1) Maataloustulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (n. 65 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 45 000 tilan) taloudellista asemaa.

2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2009.

3) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna 2006 12,4 euroa, vuonna 2007 12,6 euroa ja vuonna 2008 13,0 euroa ja vuoden 2009 ennusteessa 13,2 euroa ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %.

4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuodet 2007 ja 2009 olivat kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyviä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia.

5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT.

6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT.

7) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2006, 2007 ja 2008 toiminnassa olevat.

8) Vuonna 2009 MMM myöntänyt rahoitusta 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasuhankkeelle ja 2 maatilalle.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät 34,0 milj. euroa. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki supistuu 17,5 milj. euroa sekä luopumistuet ja -korvaukset 16,6 milj. euroa. Toisaalta maatalouden ympäristötuki kasvaa noin 10 milj. euroa.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

  • Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
  • alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat kasvavat 1,7 milj. euroa lähinnä teknisen tarkistuksen ja palkkaratkaisun johdosta.

Kala-, riista- ja porotalous

  • Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • elinkeinokalatalous on kannattavaa
  • vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä
  • suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
  • uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin
  • turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja
  • porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee 0,4 milj. eurolla.

Vesitalous

  • Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää
  • vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät
  • parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen ja
  • parannetaan maaseudun vesihuoltoa.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee 2,8 milj. euroa vesistö- ja vesihuoltohankkeissa.

Metsätalous

  • Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea
  • metsien puuntuotannollinen tila on hyvä
  • metsien monimuotoisuus säilyy ja
  • metsätalouden kannattavuus säilyy.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut
  2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
2015
tavoite1)
             
1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste            
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 58,7 52,6 42,0 50,0 52,0 65—70
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 3,0 4,7 6,1 7,0 8,0 8—123)
             
2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila            
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, % 71,7 73,8 74,8 75 76 80—85
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) 248 256 257 260 260 265
— Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 67 61 69 75 75 100
             
3) Metsien monimuotoisuus            
— Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha 7 474 6 648 6 624 8 000 8 100—10 000 14 000
             
4) Metsätalouden kannattavuus            
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2009 rahanarvossa) 135 93 56 60 90 120

1) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet.

2) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun.

3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee 2,3 milj. euroa.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

  • Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden
  • turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja
  • paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee 2,6 milj. eurolla tietojärjestelmiin suunnattavien määrärahojen käytön ajoitusten muutosten johdosta.

Hallinto

Määrärahojen taso laskee 5,271 milj. euroa lähinnä siksi, että Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen IT-palvelut muutetaan maksullisiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2011

  • Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn vähentäminen ja selkeyttäminen.
  • Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.
  • Turvataan Maaseutuviraston häiriötön toiminta alueellistamisen viimeisenä vuonna.
  • Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) yhteisiä toimintoja hyödyntäen.
  • Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 30.3.2010 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti.
  • Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 201 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -5,392 milj. euroa). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan ns. vanhan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset vuoden 2011 loppuun mennessä.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 70,300 73,400
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 69,400 68,300
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 102,094 120,094
30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 46,800 84,000
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 64,000 94,000
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki(arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 300,000 300,000
30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 76,530 74,410

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Hallinto 111 064 102 619 94 187 - 8 432 - 8
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 011 26 791 24 216 - 2 575 - 10
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 727 15 849 5 848 - 10 001 - 63
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 547 21 311 25 815 4 504 21
04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 846 852 862 10 1
(20.) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 123
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 729 669 669
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 813 3 333 3 843 510 15
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 25 554 25 100 24 220 - 880 - 4
40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 714 3 714 3 714
10. Maaseudun kehittäminen 85 177 145 683 166 393 20 710 14
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 820 10 668 9 668 - 1 000 - 9
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 8 103 8 832 8 582 - 250 - 3
55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 5 000 5 000 4 820 - 180 - 4
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 28 614 57 300 71 700 14 400 25
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 29 946 60 700 68 600 7 900 13
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 693 3 183 3 023 - 160 - 5
20. Maatalous 2 200 071 2 187 727 2 153 779 - 33 948 - 2
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 733 34 643 31 907 - 2 736 - 8
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 560 365 558 265 555 165 - 3 100 - 1
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 576 378 558 520 555 400 - 3 120 - 1
42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 348 915 362 238 372 210 9 972 3
44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673
45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 143 400 146 100 129 500 - 16 600 - 11
46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 861 4 661 4 661
47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 873 1 813 1 713 - 100 - 6
48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 33 557 5 874 1 610 - 4 264 - 73
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 31 875 58 600 41 100 - 17 500 - 30
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 1 000 1 000 0
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 38 040 30 940 33 440 2 500 8
30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 48 351 50 675 52 343 1 668 3
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 420 38 677 39 465 788 2
20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 2 068 5 430 5 430
41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 2 863 6 568 7 448 880 13
40. Kala-, riista- ja porotalous 65 161 63 820 63 424 - 396 - 1
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 245 16 212 17 183 971 6
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 2 300 2 300 2 300
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 3 299 4 400 5 400 1 000 23
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 4 390 2 800 3 300 500 18
43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 845 1 855 1 705 - 150 - 8
50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 538 8 582 8 628 46 1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 718 6 238 6 203 - 35 - 1
52. Kalastuksen edistäminen ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 2 881 3 210 3 570 360 11
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 18 188 17 466 14 378 - 3 088 - 18
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757
50. Vesitalous 40 741 32 393 29 553 - 2 840 - 9
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 17 231 11 524 11 434 - 90 - 1
(30.) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) 402 450 - 450 - 100
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 22 258 19 158 16 858 - 2 300 - 12
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 9 420 420
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841
60. Metsätalous 180 615 178 517 176 253 - 2 264 - 1
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 600 43 191 40 816 - 2 375 - 5
41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 1 063 699 621 - 78 - 11
42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) 47 668 49 029 48 505 - 524 - 1
43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 3 50 50
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 79 470 72 280 72 780 500 1
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 965 10 325 12 325 2 000 19
(46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha) 1 787 - 1 787 - 100
50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 746 1 106 1 106
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 100 50 50
63. Metsähallitus 6 502 6 213 5 663 - 550 - 9
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 502 6 213 5 663 - 550 - 9
70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 65 873 65 851 63 638 - 2 213 - 3
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 707 55 671 52 906 - 2 765 - 5
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 716 3 680 3 732 52 1
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 7 450 6 500 7 000 500 8
  Yhteensä 2 803 555 2 833 498 2 805 233 - 28 265 - 1

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 270 5 3802) 5 170    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.01.40, 30.10.61, 62 ja 63, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 585 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset noin 777 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja 194 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 28 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.

2) Sisältää lisäyksenä 213 henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.10.03 ja 3 henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.01.02.