Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2011

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat maailmanlaajuinen haaste. Suomen tehokas vaikuttaminen muun Euroopan unionin mukana riittävän sitovan ja vaikuttavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, sen toimeen panemiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi on välttämätöntä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuoteen 2020 ulottuvien EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi vaativat laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Toisaalta ne luovat uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet tähtäävät muun muassa yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvan energian käytön ja päästöjen vähentämiseen. Alueiden käytön, yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelulla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja ympäristön suojelulla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnälle ja muutokseen sopeutumiselle.

Ympäristöasiat ovat globaaleja ja ylittävät usein valtionrajat. Vaarallisten kemikaalien kulkeutuminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen ovat kansainvälisen ja myös EU:n ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Vesienhoitosuunnitelmissa, tulevassa meristrategiassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja vesien hyvä tila. Vesien tilan parantaminen ja käyttö ovat hallinnon rajat ylittäviä tehtäviä, mikä tulee ottaa huomioon kansallisessa päätöksenteossa ja myös EU-tasolla liikenne-, kalastus- ja maatalouspolitiikan toimeenpanossa.

EU on vuonna 2010 asettanut tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta toteutetaan kansallisesti erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2006—2016 sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimenpiteillä.

Tuotanto- ja kulutusrakenteiden uudistustarve kasvaa toimintaympäristön muutosten myötä. Kansallinen luonnonvarastrategia lähtee siitä, että investoinnit kestävään tuotantoon ja luonnonvarojen käytön hallinta kestävällä tavalla tukevat osaltaan kilpailukykyä, työllisyyttä ja aluekehitystä. Useita tarkoituksia palveleva, säästävä ja kierrättävä luonnonvarojen käyttö parantaa materiaalitehokkuutta. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä julkiset hankinnat ovat merkittävä tiennäyttäjä.

Toimitilakysynnän supistumisen vuoksi koko talonrakennusalan uustuotanto aleni neljänneksellä vuonna 2009 ja talonrakentamisen kokonaismäärä likimain 15 %. Taloustilanteen heikkeneminen ja lähivuosien talousnäkymien epävarmuus vähensivät etenkin uusien asuntojen tuotantoa. Poikkeuksellisen matalaksi painunut kotitalouksien asuntolainojen korkotaso on kuitenkin elvyttänyt asuntokauppaa ja on osaltaan luonut sekä edellytyksiä että tarvetta uusien omistusasuntojen tuotannolle. Uusien asuntojen tarjonnan niukkuus nostaa jo hintoja etenkin kasvukeskuksissa.

Asuntorakentamisessa elvytyssyistä mittavasti laajennettu valtion tukema tuotanto muodostaa vuosina 2009 ja 2010 aloitettavista asunnoista poikkeuksellisen suuren osan. Asuntojen kokonaistuotanto jää kuitenkin edelleen alle pitkän ajan tarvetason. Viime vaiheessa kärjistyneen ja asuntomarkkinoiden vakautta uhkaavan omistusasuntojen ylikysyntätilanteen ohella myös vuokra-asuntojen kysyntä erityisesti Helsingin seudulla on jo pitkään ollut nousussa.

Asuntojen korjaustoimintaa on merkittävästi elvytetty vuosina 2009 ja 2010 asuntoyhteisöille myönnetyillä suhdanneluonteisilla korjausavustuksilla, joiden elvytysvaikutukset jatkuvat vielä vuonna 2011. Korjaustoiminnassa painottuvat jatkossa entistä enemmän energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa käyttävät ratkaisut.

Rakennusten energian käytön tehostamisella ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. EU:n uusitun energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano sekä uudis- että korjausrakentamisessa edellyttää rakentamismääräysten uusimista ja laajoja vaikutusselvityksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa.

Valtion uuden aluehallinnon toiminnan vakiinnuttaminen ja riittävien toimintaedellytysten turvaaminen asettavat myös ympäristötehtävien ohjaukselle kasvavia vaatimuksia. Lisääntyvien tehtävien, palvelujen hyvän laadun ja kasvavien tuottavuustavoitteiden yhteensovittamiseksi on tarpeen kehittää toimintatapoja sekä arvioida uudelleen tehtäviä ja niihin käytettäviä voimavaroja. Julkisen talouden tiukkuus kannustaa etsimään kumppanuuksia ja uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia keskeisten tehtävien hoidon turvaamiseksi.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei kokonaisuutena arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hallinnonalalla muutoin päätöksenteossa ja käytettävissä olevilla muilla keinoilla kuten säädös- ja informaatio-ohjauksella muun muassa rakennetun ympäristön ja rakentamisen suunnittelun ohjauksessa ja asumisessa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevan toimintakulttuurin periaatteet otetaan huomioon hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

  • Saadaan aikaan globaalisti kattava ja oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa keskimääräinen globaali lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen.
  • Yhdyskuntarakenne eheytyy, liikennemäärät vähenevät sekä joukko- ja kevyen liikenteen osuus kasvaa.
  • Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Uusiutuvia energiamuotoja ja energiaa säästäviä ratkaisuja otetaan käyttöön.
  • Säätilan ääri-ilmiöihin ja riskeihin varaudutaan yhdyskuntien suunnittelussa ja rakentamisessa.
  • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus tehostuu kaavoituksella, kuntien suunnitteluyhteistyöllä, aktiivisella maapolitiikalla ja rakentamisen ohjauksella.
  • Helsingin seudulla riittävästi kasvava asuntotonttien kaavoitus sekä kuntien ja valtion yhteistyö lisää asuntorakentamista ja asuntotonttitarjontaa sekä parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
  • Kasvukeskusten asuntorakentaminen vastaa kysyntää ja edistää hintavakautta omistus- ja vuokra-asuntotarjonnassa.
  • Tuotanto ja kulutus on kestävää ja vastuullista niin, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen jalanjälki pienenee.
  • Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee.
  • Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä.
  • Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimet turvaavat metsäisten luontotyyppien ja metsälajien suojelua. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla.
  • Itämereen ja sisävesiin kohdistuvat paineet, erityisesti ravinnekuormitus, vähenevät ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Käytössä ovat tehokkaimmat keinot vesienhoitosuunnitelmien ja Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseksi.
  • Ympäristötietojen saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 21 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 12 10
35.10.77 Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 6 -
35.20.56 Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 87 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 154 266 76 816 72 877 - 3 939 - 5
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 873 36 004 33 451 - 2 553 - 7
(02.) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 69 604
(03.) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 057
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 700 32 357 30 710 - 1 647 - 5
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 202 405 716 311 77
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 9 780 6 000 6 000
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 050 2 000 - 50 - 2
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 109 450 96 241 94 517 - 1 724 - 2
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 4 165 4 200 5 200 1 000 24
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 1 770 2 770 2 770
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 25 885 26 291 25 367 - 924 - 4
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 2 300 3 300 4 300 1 000 30
61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 36 500 36 500 40 000 3 500 10
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 1 500 2 000 4 000 2 000 100
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 2 300 1 300 300 - 1 000 - 77
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 580 1 580 1 580
(70.) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 12 000 1 800 - 1 800 - 100
77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 18 950 15 500 10 000 - 5 500 - 35
(88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 114 965 156 091 113 924 - 42 167 - 27
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 857 4 741 4 574 - 167 - 4
37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 68 500 49 500 60 500 11 000 22
56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) 18 758 99 000 46 000 - 53 000 - 54
60. Siirto valtion asuntorahastoon
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350
(87.) Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 20 000
  Yhteensä 378 681 329 148 281 318 - 47 830 - 15

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 160 957 937