Talousarvioesitys 2011

20. Maatalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maataloustuotteiden, erityisesti kasvinviljelytuotteiden, ja maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat voimakkaasti vuosien 2007—2008 aikana. Nousu taittui kuitenkin vuoden 2008 loppupuolella. Vuodet 2009 ja 2010 ovat maataloudelle taloudellisesti haastavia.

Ennusteiden mukaan viljan ja öljykasvien hinnat pysyttelisivät seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin 30—40 % ja jalostettujen maitotuotteiden (voi, maitojauhe, juustot) hinnat puolestaan noin 50—60 % korkeammalla tasolla kuin vuosina 2001—2005 keskimäärin.

Euroopan unioni on vuoden 2005 jälkeen alentanut huomattavasti vienti- ja markkinatukien tasoja, mikä on supistanut myös Suomessa maksettuja tukisummia. Lähivuosien markkinaennusteiden perusteella tukitasojen alenemisen arvioidaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten sekä -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Maatalous- ja elintarviketuotannon tuontirehujen aiheuttama salmonellariski lisää paineita kotimaisen valkuaisrehutuotannon turvaamiseen.

¹⁾ Tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Hallinnon keinot vaikuttaa markkinoilla määräytyviin myyntituloihin tai kustannuksiin ovat suhteellisen rajalliset, koska EU:ssa rajoitetaan interventiotoimien käyttöä ja yhä suurempi osa tuista maksetaan tuotannosta irrotettuina.

EU:n maatalouspolitiikan välitarkastus (ns. terveystarkastus) vaikuttaa tukijärjestelmiin ja niiden toimeenpanoon vuonna 2011. Esimerkiksi EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia leikataan aiempaa enemmän ja määrärahoja ohjataan maaseudun kehittämiseen. Tuotantoon sidottujen tukien järjestelmistä luopuminen jatkuu ja siirrytään ns. artiklan 68 mukaiseen erityistukeen. Tällaista uutta tukea olisivat esimerkiksi ympäristöperusteiset valkuais- ja öljykasvien tuet sekä laatuperusteinen teuraskaritsapalkkio, joita Suomi on esittänyt EU:n komissiolle. Valkuais- ja öljykasvitukien soveltaminen vuonna 2011 on vielä epävarmaa, koska komission hyväksyntää ei ole saatu.

Kansallisen tuen tukijärjestelmää sovelletaan vuonna 2011 pääsääntöisesti aiempien vuosien tapaan.

Sokerin ylituotannon vähentämiseen tähtäävään sokerialan rakenneuudistukseen sisältyvää ns. monipuolistamistukea maksetaan vielä vuoden 2012 loppuun sokerintuotantoa korvaavan yritystoiminnan kehittämiseen. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuminen ja tuotannon kannattavuus Suomessa pyritään varmistamaan maksamalla juurikkaan viljelijöille kansallista pinta-alaan perustuvaa tukea sen sallittu enimmäismäärä. Lisäksi tuotantoaan jatkaville on maksettu kansallista kuljetustukea vuodesta 2009 alkaen 1,1—1,2 milj. euroa. Sokerijuurikkaan viljelyä jatkaa noin 1 000 viljelijää.

Ohjelmakautta 2007—2013 koskevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla vaikutetaan ympäristön ja maaseudun tilan paranemiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla. Ohjelmalla vaikutetaan myös maatalouden kilpailukyvyn parantamiseen maatalouden rakennetuen eli nuorten viljelijöiden aloitustuen ja maatalouden investointituen avulla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (nk. terveystarkastus) ohjataan lisävaroja käytettäväksi EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus sekä niihin liittyvät innovaatiot ja maitoalan rakenneuudistus) vuosina 2010—2013.

Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukina ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 300 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtynyttä valtuutta 147 milj. euroa. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Investoineiden tilojen taloudellista tilannetta helpotetaan alentamalla viljelijän vähintään maksaman koron osuutta eräissä vuosina 2000—2007 haetuissa lainoissa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vuonna 2011 rakennetukihakemuksista rahoitetaan EU:n maaseuturahaston osarahoitteisella tuella lypsy- ja lihakarjanavetoiden rakentamisinvestointien, kasvihuoneiden rakentamisinvestointien ja eräiden uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien rakentamisinvestointien sekä nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen avustusosuus. Muut investointitukikohteet, korkotukilainojen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 500 tilanpidon aloittamista. Avustuksilla tuetaan hallitusohjelman mukaisesti uusiutuvan energian tuotannon investointien lisäksi myös turkistarhojen siirtoa pois pohjavesialueilta.

Maatalouden varhaiseläkejärjestelmät tarjoavat ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tilasta tai tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Varhaiseläkettä nostaa tällä hetkellä runsaat 22 000 henkilöä. Vuonna 2011 käynnistyy uusi, pitkälti edellisten kaltainen nelivuotinen luopumistukijärjestelmä.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan vuonna 2008 käynnistettyä suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Tällä pyritään varmistamaan, että suomalaisen ruokakulttuurin arvostus nousisi, lähiruokaa käytettäisiin enemmän muun muassa julkisissa ruokapalveluissa ja että kotimaisten elintarvikkeiden laatu ja valikoimat vastaisivat mahdollisimman hyvin kuluttajien vaatimuksia ja että terveelliset ruokatottumukset yleistyisivät. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu uuden ruokaprofessuurin perustamiskustannuksiin Helsingin yliopistoon. Lisäksi käynnistetään vuonna 2010 valmistuvan Kansallisen ruokastrategian toteuttaminen.

Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus osana luonnonvara- ja ympäristöyhteenliittymää (LYNET). MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin muun muassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.01.22 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilan energiaraaka-aineisiin perustuvan tuotantomuodon valintaan eri tavoin suuntautuneilla maatiloilla.

¹⁾ Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

¹⁾ Vuoden 2009 osalta sidottu määrä. Vuosien 2010 ja 2011 myöntämisvaltuus, johon lisättynä edelliseltä vuodelta siirtynyt valtuus.

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 907 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille sekä hankkeisiin liittyvien välttämättömien, enintään 20 000 euron, ennakkomaksujen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaan hanketoimijoille.

Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tuottaa ja viedä käytäntöön tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista maa- ja elintarviketalouden monipuoliseksi kehittämiseksi. MTT edistää luonnonvarojen käytön, maatalouden ja maaseudun kestävää kehitystä sekä alan elinkeinotoimintaa uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla.

Lisäksi MTT:llä on viranomaistehtäviä, joissa hyödynnetään strategisen tutkimuksen yhteydessä hankittua asiantuntemusta. MTT:llä on vastuuta kansallisessa innovaatiotoiminnassa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektoreilla, jotka kytkeytyvät mm. luonnonvarojen kestävään käyttöön, alueelliseen ja infrastruktuurien kehittämiseen sekä työn, osaamisen ja hyvinvoinnin kysymyksiin. MTT:n tutkimus rakentaa keskeistä tietopohjaa koko elintarvikeketjun tuotantopanosten ja raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin. Tutkimuksessa teemoina ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalouden sovellukset, uudet teknologiat, energiatehokkaat prosessit ja toimintamallit, politiikkaohjauksen kehittäminen sekä markkina- ja taloustutkimus.

Ohjelmapohjaisessa tutkimuksessa MTT hyödyntää monitieteisyyttään ja kytkee yhteen osaamista luonnontieteiden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilta. Näin synnytetään sekä strategisen tutkimuksen läpimurtoja että uusia innovatiivisia, perinteiset arvoketjut ylittäviä toimintatapoja ja käytännön ratkaisuja. MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan sekä tutkimuksen suuntaamiseen Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteidensaavuttamista seuraavasti:

• MTT tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.
• MTT tukee maaseudun kestävää elinvoimaa siten, että harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
• MTT tukee maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä tuotannon jatkumista koko Suomessa tuottamalla uusia menetelmiä ja toimintamalleja sekä teknologisia ratkaisuja.
• MTT tuottaa ratkaisuja ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja edistää maa- ja elintarviketaloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä. MTT vastaa kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa.
• MTT kehittää maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
• MTT tukee sitä, että eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyvät hyvinä, eläinten hyvinvointi paranee, vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, alkuperä- ja tuotantomerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
• MTT tuottaa tietoa ja menetelmiä kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.
• MTT osallistuu elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen ja edistää osaamisellaan elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan ja kuluttajien hyvinvointia edistävän raaka-aineen tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa.

²⁾ 2009 TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (42 htv) (vuoden 2009 momentin 30.20.01 htv-kiintiö 791 htv), 2010 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö (777 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), 2011 TAE kokonaishenkilötyövuosisuunnitelma (769 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv).

• Vuonna 2011 voimavaroja suunnataan seuraaviin tutkimusohjelmiin, joiden profiilia muokataan vuonna 2010 strategian päivityksen yhteydessä ja ottaen huomioon hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi: mahdollisuuksien maaseutu, huomisen maatila, fossiilisesta uusiutuvaan, hyvinvointia ruuasta, vastuullinen elintarviketalous, muuttuva ilmasto ja maatalous, vesistöystävällinen maatalous ja geenivarojen kestävä käyttö.
• Tutkimusta suunnataan myös laitoksen toimialaan liittyviin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu vuonna 2010 sekä LYNET-yhteistyön puitteissa alkaviin bioenergia-, Itämeri- ja ilmastonmuutos-ohjelmiin sekä Kestävän maankäytön ohjelmaan, jonka vetovastuu on MTT:llä.
• Elinkeinoelämälle tehtävän tutkimuspalvelun hinnoittelua tarkistetaan.
• Strategisia kumppanuuksia kehitetään molempia osapuolia hyödyttävällä periaatteella.
• Uusien tuotteiden ja keksintöilmoitusten määrää kasvatetaan.
• Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa.
• Osaamista kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten ja kansallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
• Valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi MTT uudistaa toimintaansa ja rakennettaan vuosina 2010—2012. Se merkitsee nykyistä vähemmän toimisto- ja laboratoriotilaa, eläintiloja, kasvihuoneita ja muita rakennuksia. Kenttäkokeita tehdään aiempaa rajatummin. MTT hyödyntää enenevästi yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Toimintamallin muutoksen ydin on sisäisten palvelujen järjestäminen uudelleen. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja mahdollistaa merkittäviä muutoksia teknisen henkilöstön määrässä.
• Selvitetään kiinteistöjen hallinnan siirtoa Senaatti-kiinteistöiltä MTT:lle Jokioisten, Maaningan ja Piikkiön toimipaikoissa. Toimipaikat ovat MTT:n tutkimusinfrastruktuurin kannalta strategisesti kaikkein tärkeimmät. Kiinteistövarallisuuteen kohdistuu paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa. Siirto tukisi valtion tuottavuusohjelmaa sekä MTT:n toiminnallisen ja rakenteellisen uudistuksen toteuttamista. MTT on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut sellaisista toimitiloista, jotka eivät ole tutkimukselle välttämättömiä tai ovat teknisesti vanhentuneet. Vuonna 2010 MTT:n toimitila-ala pienenee 82 000 m2:iin. Uudistus koskee MTT:n kaikkia 14 toimipaikkaa.

Tuotokset ja laadunhallinta

• Vuonna 2011 kehittämisen paino on asiakastyössä, tutkimuksen vaikuttavuudessa, rahoituspohjan laajentamisessa, osaamisen ja johtamisen kehittämisessä sekä tuottavuuden parantamisessa.
• Vuonna 2011 MTT:llä on valmius laatustandardin ISO 9001:2008 sertifiointiin ja MTT pyrkii ylittämään EFQM-laatupalkintoarvioinnissa 400 pisteen rajan. Riskienhallintaa ja toiminnan ympäristövastuullisuutta kehitetään jatkuvan parantamisen mallilla.

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

Määrärahaa käytetään tutkimuskeskuksen hallinnassa olevien kiinteistöjen muutos- ja korjaustöihin.

Kasvinsuojeluainelaki (1259/2006) ja laki kemikaalilain muuttamisesta (1260/2006) tulivat voimaan vuoden 2007 alusta, kuitenkin niin että kasvinsuojelulain siirtymäkausi kesti vuoden 2008 loppuun ja kemikaalilain siirtymäkausi 13.5.2010 saakka. MTT tekee edelleen kasvinsuojeluainetarkastuksia sekä muita kasvinsuojeluaineisiin liittyviä viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT on aloittanut ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvien hankkeiden toteuttamisen. Ensimmäisessä vaiheessa kehitysyhteistyötä toteutetaan yhteistyössä Kenian Nairobin yliopiston kanssa. Jatkossa näitä hankkeita toteutetaan myös muissa kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa tutkimuskeskukselle hankkeesta Suomessa ja kohdemaassa aiheutuneet toteutuneet kustannukset tilitystä vastaan jälkikäteen. Koska kohdemaan hanketoimijoilla ei ole sijoittaa omaa rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen, on MTT:n hankkeen toteuttajana huolehdittava kohdemaan hanketoimijoiden likviditeetistä annettujen ennakoiden muodossa. Ennakoiden tarve vaihtelee hankkeen sisällöstä riippuen 5 000—20 000 euron välillä.

¹⁾ Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja (0,1 milj. euroa).

• Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen kertymätavoite on 11,2 milj. euroa. Valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 4,7 milj. euroa (42 %), EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,0 milj. euroa (9 %) ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta 5,5 milj. euroa (49 %).
• Yhteisrahoituksen lisäksi MTT:n käytössä arvioidaan olevan EU-maataloustukia 1,2 milj. euroa, työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja 0,1 milj. euroa sekä muita tuottoja 1,6 milj. euroa.

Muina tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2011 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena 12.30.20 kertyvistä varoista.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 950 000 euroa taloustutkimuksen tuottaman tilivuoden 2010 kannattavuuskirjanpitoaineiston hankinta- ja käsittelykustannusten kattamiseen. EU korvaa MTT:lle 15 % Suomen FADN/Kannattavuuskirjanpitoaineiston tuottamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 250 000 euroa lisäyksenä bruttomenoihin ja bruttotuloihin yhteisrahoitteisen toiminnan kasvuna.

Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 769 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 38 htv.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 555 165 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa

3) vuonna 2010 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2011 Manner-Suomessa tehtävistä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina 2012—2015 yhteensä enintään 36 000 000 euroa.

Vuonna 2011 tehdyistä muista tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Määrärahasta maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa ja eräitä muita kansallisia tukia. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle komission vuonna 2008 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella.

Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita tukimuotoja kuten perunantuotannon ja sokerijuurikkaan kansallista tukea. Momentilta rahoitetaan myös EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen (ns. terveystarkastus) kansallisen toimeenpanon yhteydessä sovittu lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus.

¹⁾ Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan 2007—2010 tehtyjen sitoumusten menot.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 555 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan hallinnollisten hintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä. EU-tulotukiin kuuluvien suorien tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan suoriin tukiin kuuluvana tuotannosta irrotettuna tilatukena, joka otettiin käyttöön vuonna 2006. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia. Kuitupellavan ja hampun sekä kuivattujen rehujen ja tärkkelysperunan jalostajille maksetaan suorien tukien järjestelmään kuulumattomia jalostustukia.

Suoriin tukiin kohdistuu vuosittain tuen mukauttaminen eli modulaatio. Vuonna 2011 modulaatio on 9 % suorien tukien määrästä.

EU-tulotuet muodostivat vuonna 2009 noin 14 % maatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta ja noin 30 % kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista tuista.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 14 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2011 maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

42. Satovahinkojen korvaaminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta.

43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 372 210 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään 260 000 euroa

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000 euroa

5) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHOPlus) enintään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2—5 tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2011 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten, että niistä aiheutuu vuosina 2012—2020 menoja yhteensä enintään 84 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 391 225 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 19 015 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2011 määrärahatarve on 372 210 000 euroa.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon. Maatalouden erityistukisopimuksilla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” -tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisen hoidon edistäminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötukisitoumukset ja -sopimukset. EU:n rahoitusosuus on 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (nk. terveystarkastus) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maatalouden ympäristötukeen kohdennettavia lisävaroja, joissa se on 45 %.

Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli vuonna 2009 93 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 88 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin 4 800 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 25 % ja sikatiloista 26 %).

¹⁾ Lisäksi käytettävissä on 19,015 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat sekä suojavyöhykkeitä, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen. Lisäksi mitoituksessa on huomioitu maatalouden vesiensuojelua tehostavan hankkeen jatkamisesta (TEHOPlus) aiheutuvat kulut.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

¹⁾ Menoista rahoitetaan 19,015 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2011 budjetoidaan 372,210 milj. euroa.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa ympäristötuen kansallista lisäosaa ohjelmakauden 2000—2006 sitoumusten perusteella.

44. Luonnonhaittakorvaus(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2011 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2012—2015 menoja yhteensä enintään 94 000 000 euroa.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2011 tarvittavan 422 673 000 euroa, mistä EU:n osuutta on 118 348 000 euroa ja valtion osuutta 304 325 000 euroa.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 129 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) vuosina 1995—1999 toteutetun maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää.

Vuonna 2010 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010 ja 2011—2014) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Vuosina 2011—2014 toteutettavan luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2011 tulevan noin 360 tilaa ja noin 450 luopujaa.

Vuosien 1995—1999 tukijärjestelmiä toteutettiin EU-osarahoitteisena. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 1. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna 2011 yhteensä 3 900 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 1 760 000 euroa.

Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995—1999 mukaisia menoja arvioidaan vuonna 2011 maksettavan 800 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 220 000 euroa. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 2. EU:n rahoitusosuus on 28 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet

2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

3) EU:n komission hyväksymän neuvoston asetuksen (EY 614/2007) mukaisten rahoituskauden 2007—2013 Life+ -ohjelmasta osarahoitettavien hankkeiden kansallisena vastinrahana

4) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin sekä kansalliseen hunajan tuotannon markkinoinnin edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voi myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen.

Life+ -hankkeiden kansallisena vastinrahana arvioidaan käytettävän noin 200 000 euroa. Näiden hankkeiden EU-osuus rahoitetaan momentilta 35.10.64.

EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menot ovat 1 000 000 euroa, mistä EU:n osuus on 500 000 euroa ja valtion osuus 500 000 euroa.

Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 255 000 euroa, mistä kokonaan kansallisesti rahoitettua edistämistä varten on 50 000 euroa ja EU:n osarahoittaman tukijärjestelmän kokonaismenoiksi arvioidaan 205 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot EU:n maataloustukirahastosta on merkitty momentille 12.30.01.

47. Elintarvikeketjun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008) mukaisesti elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) ruokakulttuuriprofessuurin perustamiseen

3) elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyen enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään elintarviketalouden laatustrategian täytäntöönpanoon. Tuettavia kohteita ovat hankkeet, jotka vaikuttavat elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantumiseen, elintarviketalouden yhteiskuntavastuullisen toimintatavan vahvistumiseen ja kuluttajien tietoisuuden parantumiseen kotimaisen elintarviketalouden toiminnasta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 500 000 euroa hallitusohjelman mukaiseen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaan, josta 200 000 euroa ruokakulttuuriprofessuurin perustamiseen Helsingin yliopistolle tehtävänä kertaluonteisena lahjoituksena.

48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 610 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 320/2006) mukaisesti EU:n sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuen määräksi arvioidaan 1 610 000 euroa.

Edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla rahoitetaan sokerintuotannon rakenneuudistuksen monipuolistamisohjelman toimenpiteitä noin 1 000 000 eurolla.

Määrärahasta maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettavan lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2011 korkotukea saa hyväksyä enintään 300 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2011.

Selvitysosa:Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Maatalouden rakennetukilaki, jossa määritellään maatalouden investointituen ja nuoren viljelijän tilanpidon aloitustuen myöntämisen perusteet, tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena.

Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on enintään 4 prosenttiyksikköä, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään yksi prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2010 myönnetyissä lainoissa korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Viljelijän vähintään maksaman koron osuutta alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä eräissä vuosina 2000—2007 haetuissa korkotukilainoissa. Valtion enintään maksama osuus lainan korosta säilyy kuitenkin entisenä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2009 lopussa yhteensä noin 1,417 mrd. euroa.

60. Siirto interventiorahastoon(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi jäävien menojen määräksi arvioidaan 2 340 000 euroa, mistä 1 150 000 euroa on interventiovarastoinnin, 760 000 euroa EU:n ruoka-apuohjelman ja 430 000 euroa muita menoja. Kun rahaston ylijäämällä arvioidaan katettavan menoista 1 340 000 euroa, siirtona rahastoon tarvitaan 1 000 000 euroa.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 33 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista maksetaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuesta annettavan lain sekä porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain sekä elinkeinosuunnitelmatuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (68/2009) mukaisista avustus- ja muista tukitoimenpiteistä aiheutuvia menoja. Rahastosta myönnettävillä avustuksilla on tarkoitus tukea maatilojen tuotannollisia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia. Rahaston varoin toteutetaan osaltaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Makerasta arvioidaan vuonna 2011 voitavan myöntää avustuksia noin 110 milj. euroa. Rahaston käytettävissä olevista varoista maksetaan myös luottolaitoksille lainojen hoitamisesta aiheutuvat hoitopalkkiot sekä maaomaisuuden hankkimisesta ja hoitamisesta aiheutuvat menot. Varoja käytetään myös maatalouden, maaseudun, porotalouden ja luontaiselinkeinojen tutkimustoimintaan.