Talousarvioesitys 2011

50. Vesitalous

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitaloustehtäviä ovat vedenhankinta ja viemäröinti, vesistöjen säännöstely, tulvariskien hallinta, maankuivatus ja kastelu, patoturvallisuus ja vesistörakenteiden ylläpito, valtion velvoitteet vesilain mukaisen luvan haltijana sekä muu vesivarojen käyttö ja hoito. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista on budjetoitu tähän lukuun. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa näissä tehtävissä työskentelevän vakinaisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot sekä henkilöstön määrä, arviolta 194 henkilötyövuotta eli noin 7 600 000 euroa keskusten toimintamenoista, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.01. Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelevän vakinaisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot sekä henkilöstön määrä, arviolta 28 henkilötyövuotta eli noin 1 750 000 euroa toimintamenoista, on otettu huomioon ympäristöministeriön pääluokan luvussa 35.01. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu vastaavasti huomioon työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonalojen henkilötyövuosien määrässä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vesitaloustehtävissä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Suomen ympäristökeskukselle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen. Ministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2011 pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden tukemiseksi:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

• Laaditaan ehdotukset vesistö- ja rannikkoalueiden merkittävistä tulvariskialueista sekä alueista, joilla tarvitaan muuta vesistötulvariskien hallintaa palvelevaa suunnittelua.
• Edistetään vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisältyviä vesitaloudellisia toimenpiteitä ottaen huomioon myös vesivarojen kestävän käytön ja riskienhallinnan tavoitteet.
• Tehdään hydrogeologisia lisäselvityksiä kymmenellä pohjavesialueella, joilla pohjavesialue rajataan aiempaa tarkemmin.
• Tuetaan 12 vesihuoltolaitoksen varmuusluokan parantamista (v. 2009 toteutuma 22 laitosta, v. 2008 toteutuma 26 laitosta).
• Tuetaan haja-asutusalueiden ja kylien vesihuoltoinvestointeja siten, että 3 000 taloutta saatetaan vesijohtoverkoston ja 5 500 taloutta viemäriverkoston piiriin (v. 2009 toteutuma 6 500 taloutta, v. 2008 toteutuma 5 400 taloutta).

Suomen ympäristökeskus

• Avustetaan ministeriötä ja ELY-keskuksia tulvariskien hallintaa palvelevan lainsäädännön toimeenpanossa sekä kehitetään vesitilannepalvelua yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
• Kehitetään pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta sekä niistä viestintää yhteistyössä ELY-keskusten ja GTK:n kanssa.
• Tuetaan Suomen kansainvälisen vesistrategian toimeenpanoa yhteistyössä Suomen vesifoorumin kanssa.
• Kehitetään vesistöalueittaista säännöstelyä palvelevia malleja niille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, jotka vastaavat valtion säännöstelylupien hoitamisesta.
• Tehdään valtakunnallinen selvitys vesihuoltoverkostojen vaurioista pohjavesialueilla ja arvioidaan niiden ympäristövaikutuksia.

20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 434 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen, valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön

3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 154 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvien kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.

Momentin määrärahoista rahoitettu valmistunut työ tai sen osa saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Momentin kokonaishenkilötyövuosimäärä sisältää 135 henkilötyövuotta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalan henkilöstöä.

(30.) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha siirrettäväksi momentille 30.50.31.

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 16 858 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Momentin määrärahasta rahoitettu valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Selvitysosa:Vesihuolto- ja vesistöhankkeisiin tarkoitetusta määrärahasta vesistöhankkeiden arvioitu valtion osuus on 3 966 000 euroa, vesihuoltohankkeiden 2 892 000 euroa. Vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2001) mukaisten vesistöhankkeiden keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntien tulvasuojelun parantaminen. Vesihuoltohankkeiden ensisijaisia tavoitteita ovat alueellisen yhteistyön parantaminen sekä vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Vesistö- ja vesihuoltohankkeiden tuki voidaan myöntää avustuksena tai toteuttamalla hanke valtion työnä.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 9 600 000 euroa avustuksina toimenpiteisiin, joilla edistetään vesihuollon parantamista erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla ja varsinkin viemäriverkostojen laajentamisen tukemiseen haja-asutusalueilla, joille aiemmin on valtion tuella rakennettu runkojohto.

Momentilta maksettavan arvonlisäveron käyttöä seurataan ja tarvittaessa tehdään muutokset määrärahan mitoitukseen.

Vesihuolto- ja vesistöhankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoiduista momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 400 000 euroa siirtona momentilta 30.50.(30) vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotukeen. Vuoden 2009 lopussa korkotukilainakanta oli 13 905 072 euroa. Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan korkohyvitysmenoja 250 000 euroa vuonna 2012 ja sen jälkeen yhteensä 400 000.

Viitaten Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momenttiin Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella päätösosan toimenpiteisiin tukea myönnetään momentin 32.50.63 määrärahasta.

43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristölupavirastojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio voi joutua vesilain mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella maksamaan korvauksia hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.