Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Syyttäjät
       50. Vaalimenot

Talousarvioesitys 2011

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeudellisilla kysymyksillä on yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Samalla oikeussääntely monimutkaistuu, oikeuslähteiden perusta laajenee ja syvällistä osaamista vaativat asiat lisääntyvät. Muutokset asettavat entistä korkeampia osaamis- ja laatuvaatimuksia niille, jotka työskentelevät oikeuslaitoksen palveluksessa. Yhdenvertaisen oikeusturvan takaaminen edellyttää tuomioistuin- ja oikeusapuverkoston kehittämistä, kun väestö ikääntyy ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa keskittyy alueellisesti. Tiukka määrärahatilanne edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi voimavarojen entistä selvempää kohdentamista hallinnonalan ydintehtäviin. Tietotekniikan kehitys antaa mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja.

Taloudellinen taantuma lisää yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomus- ja insolvenssiasioiden määrää. Hallinto-oikeuksissa kasvaa sosiaali-, terveys- ja toimeentuloasioiden määrä.

Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt selvästi 2000-luvulla. Velkaantumisaste on ylittänyt jo 100 % (65 % v. 2000). Ulosottovelallisten määrä laski 1990-luvun lamavuosien jälkeen melko tasaisesti. Väheneminen johtui sekä hyvästä taloudellisesta kehityksestä että lainsäädäntötoimista. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen taantuma on jälleen lisännyt ylivelkaantumisongelmia, mikä näkyy lisääntyvinä velallisten, ulosotto-asioiden ja konkurssien määrinä. Kuluttajien velkaantumista ovat osaltaan lisänneet niin sanotut pikaluotot.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana, ja tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 2000-luvun alkuvuosista hieman vähentynyt. Kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen.

Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja myös kaikkien Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi. Trendi on kuitenkin ollut laskeva, ja kymmenen viime vuoden aikana henkirikoksia on tehty vähemmän kuin niitä edeltävinä kymmenenä vuonna. Petosten määrä on selvästi kasvanut 2000-luvulla, mutta omaisuusrikokset ovat lähes yhtä selvästi vähentyneet. Vuonna 2009 varkauksia tehtiin kuitenkin edellistä vuotta enemmän. Poliisin tietoon tulleet törkeät rattijuopumukset ovat vähentyneet vuodesta 2004 ja palautuneet vuosikymmenen alun tasolle. Törkeiden huumausainerikosten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut ilman selvää suuntaa. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuoteen 2007 asti, mutta ne ovat vähentyneet sen jälkeen. Tilastoitujen seksuaalirikosten määrät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta vuonna 2009 tapausten määrät vähenivät.

Merkittävä osa väkivallasta ja omaisuusrikollisuudesta jää ilmoittamatta poliisille, eikä siten ilmene tilastoista. Uhritutkimusten mukaan aikuisväestön alttius ilmoittaa kokemastaan väkivallasta poliisille kasvoi vuodesta 1980, mutta näyttää 2000-luvulla vakiintuneen. Vuonna 2009 vähintään lyönnin sisältäneistä väkivaltatapauksista 15 prosentissa tehtiin rikosilmoitus.

Uhritutkimusten mukaan perheväkivallan yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Katuväkivalta on vähentynyt, jopa melko voimakkaasti, vuosien 1980 ja 2009 välillä. Työpaikkaväkivalta on sen sijaan voimakkaasti lisääntynyt. Lähinnä juuri työpaikkaväkivallan vuoksi naisten kokema väkivalta oli vuonna 2009 yleisempää kuin aikaisempina vuosina. Väkivallasta huolestuneiden osuus pysyi vuonna 2009 lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2006.

Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät syrjäytymisriskien kasvuun. Nuoret ikäluokat pienenevät ja yhä suurempi osa nuorista ei syyllisty rikoksiin. Rikollisuus ja väkivaltakokemukset kasaantuvat pienelle vähemmistölle.

Kansalaisten tyytymättömyys omiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt. Suomessa äänestysaktiivisuuden lasku on ollut nopeampaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös vähenevä kiinnostus yhdistystoimintaan vahvistaa osaltaan huolta demokraattisen osallistumisen tulevaisuudesta. Kansalaisten osallistuminen on vahvasti polarisoitumassa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia

Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on, että lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä täytäntöönpanossa ja lainkäytössä. Tavoitteena on tehtyjen selvitysten ja arviointien pohjalta tehostaa ja kehittää valtioneuvoston yhteistä lähestymistapaa ja menetelmiä hyvin toimivan lainsäädännön toteuttamiseksi.

Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Euroopan unionissa on tavoitteena avoin, perusoikeuksia kunnioittava ja hyvän hallinnon periaatteita noudattava unioni.

Oikeusturva

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuosina 2000—2009 antanut Suomelle noin 90 ratkaisua, jotka ovat koskeneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan sisältyvää oikeudenkäynnin keston kohtuullisuuden vaatimusta. Näistä lähes 50 on ratkaistu ihmisoikeustuomioistuimen langettavalla tuomiolla, yli 30 tapauksessa osapuolet ovat päässeet sovintoon ja yli 10 tapauksessa hallitus on antanut Suomen puolesta yksipuolisen julistuksen. Lisäksi joitakin oikeudenkäynnin kestoa koskevia vahingonkorvausasioita on sovittu oikeusministeriön ja asianosaisten välillä ilman, että asia on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa asioista viipyy merkittävästi tavanomaista pidempään. Kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneet asiat on pidettävä erityisseurannassa ja niiden käsittelyn etenemistä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Asioiden käsittelyajan kokonaiskesto on kuitenkin asianosaisen kannalta ratkaisevaa. Myös ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta asianosaisen näkökulmasta. Kokonaiskäsittelyajasta tulee siten ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.

Tuomioistuinten keskimääräisissä käsittelyajoissa on alueellisia eroja. Jotta oikeusturvan toteutuminen olisi yhdenvertaista, käsittelyaikaeroja pyritään supistamaan siten, että hovi- ja hallinto-oikeuksissa alueelliset käsittelyaikaerot ovat enintään kolme kuukautta vuonna 2011. Käräjäoikeuksien rikosasioissa tavoitteena on, ettei missään käräjäoikeudessa keskimääräinen käsittelyaika ole yli kolmea kuukautta maan keskiarvoa pidempi.

Oikeusaputoimessa tavoitteena on lyhentää pääkaupunkiseudun alueen oikeusaputoimistojen jonotusaikoja.

Yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että päämiehet saavat tarvitsemansa avun asiantuntevasti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteena on, että edunvalvontapalveluista osa hankitaan jatkossa ostopalveluina.

Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat luottotappioiden torjunta ja ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Maksuhäiriöpolitiikka toteuttaa myös oikeussuojavaatimuksia.

Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on hyvän perintätuloksen aikaansaaminen ja asioiden joutuisa käsittely. Perimisasioiden joutuisa käsittely ehkäisee velkaongelmien syvenemistä ja turvaa velkojan saatavia. Tavoitteena on periä 680 milj. euroa vuonna 2011, kun vuonna 2009 perintätulos oli 730 milj. euroa ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan 689 milj. euroa.

Maksuhäiriöpolitiikan tavoitteena vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on osaltaan hillitä ulosottovelallisten ja maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden määrän kasvua. Ulosottovelallisten määrä vuoden 2009 lopussa (243 000) oli noin puolet 1990-luvun alun laman jälkeisestä ulosottovelallisten määrästä.

Talousrikollisuutta ja harmaata taloutta torjutaan ulosottoviranomaisten erikoisperinnällä sekä Konkurssiasiamiehen toimiston ja muiden viranomaisten yhteistyöllä. Vuonna 2009 ulosoton erikoisperinnässä oli selvitettävänä noin 400 tapausta, joista saatu perimistulos oli 36 milj. euroa. Takavarikoituna tai ulosmitattuna oli vuoden 2009 lopussa omaisuutta 100 milj. euron arvosta.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja.

Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä tavoitteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun joutuisa toteuttaminen. Erityisesti pyritään vähentämään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Arjen oikeussuhteet

Tavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Samalla lainsäädännössä on myös huolehdittava heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys hallinnonalalla on 122 henkilötyövuotta vuonna 2011.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Toiminnassa tavoitellaan yhdenvertaisuutta ja noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Jotta sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen toiminnassa ja lainvalmistelussa varmistuisi, oikeusministeriön tasa-arvotyöryhmä käy säännönmukaisesti läpi toiminta- ja taloussuunnitelman sekä luettelon säädösvalmisteluhankkeista tasa-arvon kannalta merkityksellisten asioiden tunnistamiseksi ja tarkastelun kohteeksi ottamiseksi. Tasa-arvon kannalta merkittävä uudistus on lähisuhteissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen saattaminen aiempaa laajemmin virallisen syytteen alaiseksi. Väkivallan ja sen seurausten torjunnassa naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy on keskeisellä sijalla.

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hallinnonalalla kannustetaan naisia hakemaan johtotehtäviin.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Ministeriö ja hallinto 106 226 101 408 108 288 6 880 7
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 194 25 340 25 504 164 1
02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -178 1 1
03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 476 6 241 6 279 38 1
04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 842 1 975 1 854 - 121 - 6
20. Erityismenot (arviomääräraha) 9 555 7 400 8 860 1 460 20
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 119 119 0
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 48 746 46 000 51 000 5 000 11
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 2 100 2 301 2 521 220 10
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 11 490 12 150 12 150
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 336 591 324 287 333 636 9 349 3
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 061 8 144 8 477 333 4
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 650 10 075 9 998 - 77 - 1
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 235 412 229 470 231 559 2 089 1
04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 458 26 100 27 151 1 051 4
05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 167 14 498 14 451 - 47 - 0
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 40 843 36 000 42 000 6 000 17
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 94 078 97 314 97 476 162 0
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 94 078 97 314 97 476 162 0
30. Syyttäjät 39 893 42 543 42 225 - 318 - 1
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 893 42 543 42 225 - 318 - 1
40. Rangaistusten täytäntöönpano 219 665 224 821 225 702 881 0
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 213 640 218 796 219 677 881 0
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 6 025 6 025 6 025
50. Vaalimenot 16 011 2 037 18 422 16 385 804
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 16 011 2 037 18 422 16 385 804
  Yhteensä 812 464 792 410 825 749 33 339 4

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 925 9 472 9 384