Talousarvioesitys 2011

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Ajantasaisten kiinteistö- ja maastotietojen merkitys yhteiskunnan toiminnoissa kasvaa, jonka seurauksena kansallisen kiinteistötietojärjestelmän luotettavuudelle ja toimivuudelle sekä ajantasaisten yleisten maastotietojen saatavuudelle kohdistuu lisääntyviä vaatimuksia. Vuonna 2011 aloitetaan koko maan kattavan, teknisesti yhtenäisen ja laadultaan hallitun maastotietokannan tekninen uudistaminen siten, että maastotietojen käytettävyys ja käyttö yhteiskunnan eri toiminnoissa lisääntyy, tietoaineistojen harmonisointi etenee ja muu paikkatietoyhteistyö eri toimijoiden kanssa syvenee. Maanmittauslaitoksen vastuulle siirtyneiden kiinteistöjen kirjaamistehtävien asianmukainen hoito varmennetaan ja samalla jatketaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämistyötä. Paikkatietojen käytön tehostamiseen tähtäävän INSPIRE-direktiivin kansallinen toteuttaminen jatkuu. Direktiivin toimeenpanoon liittyen Maanmittauslaitos huolehtii paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen tukipalveluiden järjestämisestä ja kehittää omien maastotietojen, kiinteistötietojen ja ilmakuvien hallintaa sekä niistä annettavia tietopalveluja. Geodeettinen laitos osallistuu INSPIRE-direktiivin toimeenpanon edellyttämien palvelujen kehittämiseen sekä kansallisella että Euroopan yhteisön tasolla. Tarkemman valtakunnallisen korkeusmallin tuottamista jatketaan laserkeilaustekniikalla ottaen huomioon muun muassa tulvariskikartoituksen alueellisia tarpeita.

Maatilatalouden tilusrakenteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi tilusjärjestelyjä tuetaan. Tilusjärjestelyjen kysyntä ja alueellinen yhteistyö pysyvät edelleen korkealla tasolla.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 906 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito, ilmakuvapalvelut ja paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa edellä mainittuihin tehtäviin liittyviä muita palveluja.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista seuraavasti:

• Laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuutta, laatua ja ajantasaisuutta parannetaan.
• Aineistot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön.
• Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jatkuvasti ajan tasalla.
• Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tietiedot, muut kohteet alueen muutosnopeudesta riippuen 5—10 vuoden välein.
• Huolehditaan kiinteistö- ja maastotietojen valtakunnallisen tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta.
• Jatketaan paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä INSPIRE-direktiivin soveltamisen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Sähköinen kiinteistöjen vaihdanta ja kirjaus (KIRVA) -hankkeelle on vuosina 2008—2010 myönnetty yhteensä 8 500 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista. Vuodelle 2011 hankkeelle ei myönnetä määrärahaa.

Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 1 905 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 1 006 htv.

02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 732 000 euroa.

Selvitysosa:Geodeettisen laitoksen tehtävänä on luoda perusedellytykset maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa ja tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi. Laitos tekee tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan, kaukokartoituksen ja navigoinnin sekä niihin liittyvien tieteiden aloilla ja edistää näiden alueiden menetelmien ja laitteiden käyttöönottoa erityisesti paikkatietojen hankinnassa ja käsittelyssä. Geodeettista laitosta kehitetään paikkatietoalan eurooppalaisena tutkimuslaitoksena siten, että se palvelee tehokkaasti julkista hallintoa ja elinkeinoelämää.

Geodeettinen laitos tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• vastaa paikkatietojen metrologiasta ja toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona
• suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitää tarkkaa valtakunnallista koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmää sekä sitoo ne vastaaviin naapurimaiden ja kansainvälisiin järjestelmiin
• tukee paikkatietojen yhteiskäytön edistämistä ja standardisointityötä
• tutkii uusien kaukokartoitusmenetelmien käyttökelpoisuutta ja tarkkuutta sekä
• kehittää paikannussatelliittien hyödyntämismenetelmiä.

Laitos osallistuu Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) työhön kehittämällä paikkatietojen hankinta- ja yhteiskäyttömenetelmiä sekä kehittämällä yhteenliittymän yhteisiä tukipalveluja.

Laitos osallistuu sellaisiin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimushankkeisiin, joissa voidaan hyödyntää paikkatietojen hankinta- ja yhteiskäyttömenetelmiä.

Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin tutkimusasemaa sekä yhdessä European Satellite Service Provideerin kanssa Virolahdella sijaitsevaa EGNOS/RIMS -asemaa (Ranging and Integrity Monitoring Station). Toiminnalla mahdollistetaan muun muassa tulevan eurooppalaisen Galileo-paikannussatelliittijärjestelmän hyvä hyödynnettävyys koko Suomen alueella, osallistuminen globaalin ja eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Geodeettiselle laitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

¹⁾ Lisäksi laitoksella on noin 20 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö palkattuna ulkopuolisella rahoituksella.

Toiminnallinen tehokkuus

Geodeettisen laitoksen menoista katetaan 5 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka hankitaan tutkimusrahoituksena sekä koti- että ulkomailta. Laitoksen menoista 95 % katetaan budjettirahoituksella, jolla hoidetaan valtakunnallisesti tärkeät mittaus-, kehitys- ja tutkimustehtävät, sekä ylläpidetään ja kehitetään laitoksen osaamista ja tutkimuslaitteita. Lisäksi budjettirahaa käytetään laitoksen osuutena yhteistutkimushankkeissa.

Laitos jatkaa yhteistyötään sekä koti- että ulkomaisten laitosten kanssa kalliiden tutkimuslaitteiden käytössä. Tämän lisäksi tutkimuslaitteita kehitetään nykyistä automaattisemmaksi ja mittaustietojen keruumenetelmiä tehostetaan.

Tuotokset ja laadunhallinta

Laitosta kehitetään eurooppalaisena tutkimuslaitoksena tekemällä yhteistyötä alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tämä mahdollistaa laitoksen tietotaidon sekä työn laadun kilpailukykyisen kehittymisen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa maksullisen toiminnan lisääntymisen johdosta.

Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 50 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 3 htv.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisin perittävä osuus on noin 2,8 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 4,2 milj. euroa. Uusjaon tukemislain (24/1981) mukaan valtion varoista maksettujen kustannusten takaisin perittävän osuuden takaisinmaksu on suoritettava yhdeksän prosentin suuruisina vuosimaksuina, joista luetaan koroksi neljä prosenttia ja muu osa pääoman lyhennykseksi. Uusjakojen tukemisesta annetun asetuksen (211/1981) mukaan valtion varoista maksettujen kustannusten takaisin maksaminen alkaa viidentenä vuotena sen jälkeen kun uusjakotoimitus on päättynyt. Tavoitteena on nopeuttaa valtion varoista maksettujen kustannusten takaisinperintää. Hallitus antaa esityksen uusjakojen tukemislain muuttamisesta siten, että vuoden 2011 alusta lukien vireille tulleissa uusjaoissa valtion varoista maksetut takaisin perittävät kustannukset suoritetaan takaisin valtiolle nykyistä huomattavasti nopeammassa ajassa. Takaisinmaksu alkaisi toimituksen lopettamisesta seuraavana vuotena.