Talousarvioesitys 2005

50. Rangaistusten täytäntöönpano

Selvitysosa:Vankien määrä lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2003 noin 30 prosentilla. Vankeja oli vuonna 2003 keskimäärin 3 578. Määrän arvioidaan lähivuosina edelleen jossain määrin kasvavan. Kriminaalihuoltolaitoksen toimeenpantaviksi tulevien yhdyskuntaseuraamusten määrän arvioidaan pysyvän suunnilleen entisellään. Aiempaa suuremmasta vankimäärästä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi tasataan suljettujen laitosten kuormitusta ja tehostetaan avolaitospaikkojen käyttöä. Toimintaan päivittäin osallistuvien osuus on vähentynyt viime vuosikymmenen lopun tasosta yli kymmenellä prosenttiyksiköllä ja oli vuonna 2003 keskimäärin 57 %.

Sekä vankeinhoitolaitoksessa että kriminaalihuoltolaitoksessa on keskeisenä tavoitteena parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä toiminnan suunnitelmallisuutta ja tehostamalla tavoitteellisia toimintoja. Edellytysten luomiseksi tälle Rikosseuraamusviraston toiminnan keskeisenä painopisteenä vuonna 2005 on vuoden 2006 alusta lukien voimaan tulevaksi suunnitellun uudistetun vankeinhoidon lainsäädännön toimeenpanoon ja samanaikaisesti toteutettavaan vankeinhoitolaitoksen organisaatiouudistukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu. Kriminaalihuoltolaitoksen erityisenä tavoitteena vuonna 2005 on huolehtia siitä, että alueellisesti rajatun kokeilun päätyttyä portaittain valtakunnallisesti käyttöön otettavan nuorisorangaistuksen toimeenpano tapahtuu yhdenvertaisesti koko maassa.

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 183 150 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 5 050 000 euroa ja vankeinhoitolaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen enintään 2 000 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot, Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tulot ja tulot mielentilatutkimuksista.

Selvitysosa:Oikeusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005:

Tavoitteena on, että kunkin vankilan käyttöaste poikkeaa enintään 10 prosenttiyksikköä suljettujen laitosten keskimääräisestä käyttöasteesta.

Vankeinhoitolaitoksen henkilöstörakennetta kehitetään siten, että vankien kanssa lähityötä tekevien osuus kasvaa.

Tavoitteena on, että 80 prosentille tuomituista tehdään tilannearvio ja toimeenpanosuunnitelma.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon nuorisorangaistuksen laajentamisesta valtakunnalliseksi aiheutuvat menot sekä nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön toimeenpanosta aiheutuvat menot 200 000 euroa, mistä 100 000 euroa siirtona momentilta 25.30.21.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa vankeinhoidon vaikuttavuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 182 950 000 euroon nähden aiheutuu nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön toimeenpanosta. Lisäyksestä 100 000 euroa on siirtoa momentilta 25.30.21.

Määrärahojen lisäystarpeet. Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 183 150 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 163 100 000 euroa. Momentin määräraha on noin 1,7 prosenttia suurempi kuin kuluvan vuoden tilinpäätösennuste, joka on 180 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon kuluvan vuoden talousarvion eduskuntakäsittelyssä hyväksytty 2 000 000 euron lisäys vankeinhoidon vaikuttavuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

Talousarvioesitys on laadittu 3 700 vangin keskivankiluvun pohjalle vuonna 2005. Rikosseuraamusviraston arvion mukaan keskivankiluku tulee olemaan kuitenkin tätä suurempi. Syynä on se, että ulosottoviraston tietojärjestelmäongelmien vuoksi sakonmuuntorangaistuksia ei ole lähetetty täytäntöönpanoon kuluvan vuoden huhtikuun alusta lähtien. Jo pelkästään sakkovankien määrän normalisoituminen nostaa ensi vuoden keskivankilukua arviolta yli 150 vangilla kuluvaan vuoteen verrattuna. Täytäntöönpanojonon purkaminen noin 1,5 vuodessa nostanee vuoden 2005 keskivankilukua vielä lisäksi noin 100 vangilla.

Valtiovarainvaliokunta pitää valitettavana, että tulevan vuoden keskivankiluku kasvanee yli talousarvioesityksessä arvioidun määrän johtuen pitkälle edellä todetusta oikeusministeriön hallinnonalan sisäisen tiedonkulun puutteesta.

Talousarvioesitys ei saadun selvityksen mukaan kata myöskään vuoden 2005 palkankorotuksia, uuden palkkausjärjestelmän rahoitusta, henkilöstövajeen korjaamista, vankitoimintojen lisäämistä, terveydenhuollon kehittämistä eikä vankitietojärjestelmän luomista päätetyssä aikataulussa. Näiden kustannuserien osalta jouduttaneen vuonna 2005 turvautumaan lisätalousarviomenettelyyn. Lisätalousarviot ovat olleet viime vuosina käytetty menettely vankeinhoitomenojen budjetoinnissa. Valtiovarainvaliokunta on eri yhteyksissä (esim. VaVL 7/2003 vp ja VaVM 8/2003 vp) todennut, ettei se pidä tällaista budjetointitapaa asianmukaisena eikä vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä.

Vielä muutama vuosi sitten keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista vangeista oli päivittäin työssä, koulutuksessa tai muussa kuntouttavassa toiminnassa. Momenttiperustelujen selvitysosan mukaan tavoitteena vuonna 2005 on, että rangaistusta suorittavien vankien osallistuminen toimintaan nostetaan kuluvan vuoden 62 prosentista ensi vuonna 65 prosenttiin. Rikosseuraamusvirasto on pitänyt asetettua tavoitetta epärealistisena saavuttaa ilman määrärahan ja ohjaavan henkilökunnan lisäystä.

Vankien terveydenhuollossa olevien puutteiden poistamisen on vankeinhoitolaitoksessa tehtyjen selvitysten mukaan arvioitu edellyttävän noin 30 uuden viran perustamista.

Vankeusrangaistusta ja tutkintavankeutta koskeva uudistettu lainsäädäntö, jota koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lähiaikoina, on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2006. Samanaikaisesti on tarkoitus uudistaa vankeinhoitolaitoksen organisaatiota. Toiminnan kehittämisestä uudistetun lainsäädännön mukaisesti aiheutuu lisäresurssitarpeita vuodesta 2006 lähtien. Resurssitarpeisiin ja niiden rahoittamiseen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus ottaa kantaa vuosien 2006—2009 määrärahakehysten valmistelun yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tässä yhteydessä arvioidaan uudelleen esimerkiksi edellä todettujen vankien toimintaan osallistumisen ja terveydenhuollon turvaamisen vaatimat resurssit.

Myös vangeille järjestettävän rikoksettomuutta ja yhteiskuntaan sijoittumista edistävän tavoitteellisen toiminnan laajentaminen on valiokunnan käsityksen mukaan lähivuosina tarpeen. Erityisesti vapautumisen jälkeen tarvittavaan työhön on tarpeellista kytkeä vapaaehtoistyön osuus. Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta on ennen muuta Ruotsissa saatu myönteisiä kokemuksia. Ruotsin vankeinhoito tukee tätä toimintaa myös taloudellisesti. Vastaavaa menettelyä olisi valiokunnan mielestä harkittava myös meillä, jossa KRIS-Suomi ry on aloittanut toimintansa menestyksekkäästi usealla paikkakunnalla.

Rikosten sovittelumenettely. Rikosten sovittelutoiminnan vakinaistaminen ja valtakunnallistaminen sisältyy nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Sovittelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan ja STM:n johdolla on valmisteltu sovittelun lakisääteistämistä ja koko maan kattavaa järjestämistä. Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päädyttiin saadun selvityksen mukaan siihen, että asiaan palataan vuosien 2006—2009 määrärahakehysten valmistelun yhteydessä.

Toiminnan valtakunnallistaminen on yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan näkökulmasta valiokunnan mielestä tärkeää. Lisäksi on ilmennyt tarvetta myös sovittelutoiminnan yhdenmukaistamiselle.

Valiokunta on jo aiemmissa yhteyksissä pitänyt tärkeänä selvittää keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Rikosten sovittelutoiminta voisi olla tässä yhtenä keinona. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdolliset hallinnolliset esteet sovittelutoiminnan vakinaistamisen ja valtakunnallistamisen tieltä saadaan poistetuiksi ja resurssiongelmat ratkaistuiksi viimeistään em. kehysneuvottelujen yhteydessä. Valiokunta viittaa tältä osin myös luvun 33.33 kohdalla lausumaansa.

Nuorisorangaistuksen rahoitus. Talousarvioesityksessä on varauduttu kriminaalihuoltolaitoksen toimintaan osoitettavan määrärahan lisäämiseen 200 000 eurolla kokeiluluonteisesti tietyillä alueille käytössä olleen nuorisorangaistuksen ottamiseksi pysyvästi käyttöön uutena seuraamuksena koko maassa. Lakivaliokunta kiinnitti talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että kokeilun vakinaistamiseen koko maassa ensi vuoden alusta lukien ei ole käytettävissä riittävästi määrärahoja. Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että tarkoitukseen varattavat määrärahat on voitu kaksinkertaistaa täydentävässä talousarvioesityksessä, jolloin toimintaan on käytettävissä ensi vuonna 400 000 euroa. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei nyt ehdotettu määrärahataso tule riittämään vuonna 2006, jolloin toiminta on vakiintunut ja nuorisorangaistus koko maassa täysimääräisesti käytössä.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. Määrärahasta saadaan lisäksi käyttää enintään 1 500 000 euroa työsiirtolatöihin kunnan omistuksessa oleviin työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin kunta osallistuu.

Selvitysosa:Tavoitteena on työllistää työsiirtolatyyppisissä avolaitoksissa keskimäärin 200 avolaitosvankia, minkä lisäksi kyseisiin laitoksiin sijoitetaan arviolta keskimäärin 30 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvää. Avolaitosvankien työllistämis- ja ylläpitomenot ovat 25 600 euroa vankia kohti vuodessa.