Talousarvioesitys 2005

30. Asumisen edistäminen

Selvitysosa:Asuntojen kysyntä etenkin kasvukeskuksissa on pysynyt voimakkaana ja painottunut matalan korkotason ja kotitalouksien asumismieltymysten seurauksena omistusasuntoihin. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuonna 2003 noin 6 prosenttia koko maassa ja ovat nyt reaalisesti hieman yli 60 % korkeammalla tasolla kuin laman jälkeen vuoden 1996 alussa. Hintataso sekä aikaisempaa suuremmat lainat ovat lisänneet riskejä asuntomarkkinoilla.

Vilkas asuntokauppa ja asuntorakentaminen, hidastunut talouskasvu sekä vähentynyt muuttoliike ovat vähentäneet muiden kuin pienten vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä on helpottanut niin vapaarahoitteisten kuin sosiaalisten vuokra-asuntojen saantia. Samalla vajaakäyttö on lisännyt riskejä ja varovaisuutta uusissa vuokra-asuntohankkeissa.

Arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin oli marraskuussa 2003 noin 95 000 hakijaa eli noin 15 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudulla hakijat vähenivät voimakkaimmin, ja arava- tai korkotukivuokra-asunnon sai yli 35 % hakijoista, kun edellisenä vuonna asunnon sai 20 % hakijoista. Koko maassa asunnon sai sitä hakeneista 41 %, kun edellisenä vuonna asunnon sai 35 %. Vailla asuntoa oli marraskuussa 2003 noin 8 200 yksinäistä ja noin 420 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni vuodessa noin 1 400:lla ja asunnottomien perheiden noin 350:llä. Aravavuokra-asunto osoitettiin vuonna 2003 kaikkiaan noin 81 300 hakijalle.

Asuntoja tuotettiin vuonna 2003 noin 31 400, joista noin 5 900 valtion tuella. Vuonna 2004 tuotanto on vilkastumassa edelleen noin 32 000 asuntoon arava-, korkotuki- ja takauslainavaltuuksien käytön supistuessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla puolestaan 33 %. Edullisen korkotason sekä kotitalouksien vahvan luottamuksen ja asunnonhankinta-aikeiden vuoksi asuntotuotannon odotetaan jatkuvan vilkkaana 2005 ja painottuvan kotitalouksien kysynnän mukaisesti omistusasuntoihin. Kysyntäsuhteiden muutos, vuokra-asuntojen parantunut saatavuus ja suhdannetilanne huomioon ottaen vuonna 2005 arvioidaan arava-, korkotuki- ja takauslainoituksen käytön muodostuvan vuositasolla yli 30 % vilkkaammaksi kuin alkuvuonna 2004 toteutui. Mikäli rakentamishalukkuus osoittautuisi tätä suuremmaksi, valtuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan enimmillään 10 000 asunnon aloitus. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään vaiheittain.

Asuntotuotannon kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan asuntokysynnän alueilla. Pääkaupunkiseudulla tuotantoa on rajoittanut pahiten pula kaavoitetuista rakennuskelpoisista asuntotonteista, mikä ylläpitää ylikysynnästä koituvaa hintojennousua ja muuttoliikettä etäälle työpaikoista. Korkeiksi nousseet asuntohinnat sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen, etenkin pienasuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa vaikeuttavat työvoiman saantia ja johtavat monilla pienipalkkaisten alojen työntekijöillä kohtuuttoman suuriin asumismenoihin, joita siksi huojennetaan asumistuella.

Vuonna 2005 valtion tukemista uusista asunnoista pääosa rakennetaan vastaavasti kuin aikaisempina vuosina pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueelle sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2003 kasvukeskusten osuus uusista arava- ja korkotukiasunnoista oli 83 % ja pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden 45 %. Uustuotannon tuen suuntaamisella kasvukeskuksiin ja tuetun tuotannon pienasuntovaltaisuudella pyritään parantamaan varsinkin pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen asuntotilannetta. Kasvukeskusten asuntotuotannon lisäämiseksi tuetaan kunnallistekniikan rakentamisavustuksella uusien asuntorakennusalueiden käyttöönsaantia. Avustuksen käyttöalue laajenee Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin.

Monilla alueilla on vähentynyt asuntokysyntä johtanut asuntojen tyhjäksi jäämiseen ja asuntojen vajaakäyttöön. Muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta. Vähentyvän asuntokysynnän ongelmia pyritään helpottamaan erityistoimin. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ensisijaisesti vapauttamalla taloja rajoituksista sekä myös valikoiduin kustannustehokkain tukitoimenpitein.

Asumisoikeusasuntojen vajaakäyttöä lisää asukkaiden muutto omistusasuntoon, ja asukkailla on halukkuutta ostaa osin jo rahoittamansa asumisoikeusasuntonsa omaksi. Asumisoikeuskiinteistöjen omistajayhteisöjen heikon omapääomarakenteen vuoksi vaihtuvuus ja vajaakäyttö rasittaa asumisoikeusyhteisöjen ja -asukkaiden taloutta ja lisää valtion luottoriskejä. Asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoituksia muutetaan 1.1.2005 alkaen hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti siten, että siellä missä asunnoilla ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina, asuntoja voidaan hakemuksen pohjalta vapauttaa rajoituksista maksamalla valtion lainaosuus takaisin. Tyhjiä asumisoikeusasuntoja pyritään käyttämään ensisijaisesti vuokra-asuntoina tai ne myydään. Järjestelyllä, johon liittyy myös varallisuusehdon poistaminen yli 50-vuotiailta asunnonhakijoilta, torjutaan asuntojen tyhjäkäyttöä ja turvataan näin asumisoikeuskäytössä säilyvien asuntojen taloudellista vakautta. Uusien asumisoikeusasuntojen sijasta pyritään tuottamaan osaomistusasuntoja keväällä 2004 parannetuin ehdoin, joiden mukaan asukas saa sijoittamaansa 15 prosentin omarahoitusosuutta vastaavan omistusosuuden, ja osuus kasvaa rakennuslainan lyhennysten myötä.

Korjausrakentamisessa kiinnitetään huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista.

Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista. Uutena avustusmuotona otetaan käyttöön sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Asuinrakennusten korjaamisen energia-avustuksilla toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa.

Asunto-osakeyhtiötaloille myönnetään edelleen korjaus- ja energia-avustuksia. Lisäksi asunto-osakeyhtiötalojen korjaukseen myönnetään edelleen korkotukilainoja taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin.

Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi otetaan käyttöön uusi avustusjärjestelmä. Avustuksia myönnetään korkotukilainan lisäksi kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville. Nykyisistä asunnottomien, pakolaisten ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksista luovutaan ja avustukset myönnetään uuden järjestelmän mukaan.

Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2003 lopussa 158 900 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 430 milj. euroa, josta 53 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuen saajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2003 ilman asumistukea keskimäärin 56 % ja se aleni asumistuen jälkeen 27½ prosenttiin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 50 %.

Vuonna 2005 asumistuen perusteet säilytetään reaalisesti vuoden 2004 tasolla.

¹⁾ v. 2003 toteuma, v. 2004 toteuma-arvio, v. 2005 TAE

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 434 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Asumistuen ehtoja parannetaan asumistukilain 15 §:n 1.1.2005 voimaan tulevalla muutoksella, jolla asumistuen välitarkistusta edellyttävää kuukausitulojen nousun rajaa korotetaan 160 eurosta 300 euroksi. Asumistuen perusteet pidetään muutoin vuoden 2004 tasolla kuitenkin siten, että toteutunut asumismenojen nousu ja tulojen nousu otetaan huomioon. Momentin 33.19.60 perustelujen selvitysosaan viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 500 000 euroa sen johdosta, että osa pitkäaikaistyöttömistä asumistuen saajista siirtyy 1.5.2005 lukien eläketukilain piiriin ja tämän vuoksi eläkkeensaajien asumistukijärjestelmään.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 429 500 000 euroon nähden aiheutuu asumistukikustannusten toteutuneen, ennakoitua suuremman nousun heijastumisesta vuoden 2005 menoihin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2005 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannusta varten myönnettäviä lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 700 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 240 000 000 euroa. Vuonna 2005 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, uusia aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja.

Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra-asuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2006—2008 myönnettävistä aravalainoista ja hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien ja hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 140 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 50 000 000 euroa.

Vuonna 2005 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 30 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 300 000 000 euroa vuoden 2005 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2005 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 700 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät

Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille lainavuosina 6—10 6 %, kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Avustukset

Vuonna 2005 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaisia avustuksia, sekä vuoden 2004 loppuun mennessä aravalainavarauksen saaneissa kohteissa Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksia samoin kuin omapääoma-avustuksia asunnottomien ja pakolaisten asuttamiseen, yhteensä enintään 34 000 000 euroa.

Vuonna 2005 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (102/2002) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 70 000 000 euroa.

Vuonna 2005 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2005 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muiden kasvukeskusten kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 12 500 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2006—2009 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 40 000 000 euroa.

Vuonna 2005 alueelliset ympäristökeskukset saavat Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla asuntorahaston niille osoittamien valtuusosuuksien rajoissa myöntää avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Avustusta voi myöntää yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennuskohteiden tai asuinkäyttöön kunnostettavien kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista.

Varainhankintavaltuudet

Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 500 000 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion tukemassa sosiaalisessa asuntotuotannossa painopiste siirtyy hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vähitellen aravatuotannosta korkotukituotantoon, mikä avaa edellytykset eräiden merkittävien uusien avustusten käyttöönotolle. Jotta siirtymä korkotuen suuntaan voisi tapahtua joustavasti, määritellään korkotukilainojen hyväksymiselle ja aravalainojen myöntämiselle yhteinen valtuus kuitenkin siten, että kokonaisvaltuudesta osoitetaan enintään tietty määrä aravalainoja varten. Perusparannuslainoituksessa siirrytään kokonaan korkotukilainoitukseen. Aravaperusparannuslainoituksesta luovuttaessa huolehditaan kuitenkin jo annettujen lainavarauksien kattamisesta. Myös aravalainojen myöntämisestä asuntojen omaksilunastamiseen luovutaan lainojen vähäisen kysynnän vuoksi. Vuonna 2003 on myönnetty vain yksi omaksilunastamislaina.

Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti omistusasuntoja varten tarkoitettua asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoitusta jatketaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseksi alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti antaa korkotukilainoitukseen sisältyvän tuen lisäksi kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille avustusta asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville erityisryhmille. Opiskelija-asuntojen sekä asunnottomien ja pakolaisten asuntojen avustaminen tapahtuu jatkossa tällä avustuksella, minkä vuoksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetussa laissa olevat säännökset, jotka koskevat omapääoma-avustuksia, kumotaan. Koska laki tämän jälkeen koskee vain vuokra- ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksia, viimemainitun lain nimike muutetaan laiksi vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista. Jotta siirtymä aravalainoituksesta korkotukeen edellä mainittujen ryhmien asuntojen rahoituksessa tapahtuisi joustavasti, myönnetään aravalainavarauksen jo saaneille kohteille omapääoma-avustusta vielä vuonna 2005 vanhan avustusjärjestelmän mukaan.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta siten, että tehdään mahdolliseksi avustuksen myöntäminen pysyvässä asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti tukea sosiaalisin perustein kotitalouksia täyttämään uuden asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) asettamat vaatimukset jätevesille. Uuden erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävän avustuksen vuoksi luovutaan avustuksista laitosrakennusten ja tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen. Asunto-osakeyhtiötaloille myönnetään edelleen korjaus- ja energia-avustuksia. Asuntojen korjaus- ja energia-avustusvaltuudesta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energia-avustuksiin.

Vuonna 2002 käynnistetty pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitettu avustusjärjestelmä on voimassa vuoden 2005 loppuun asti. Näille alueille on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä vuonna 2005 myönnettävistä avustuksista yhteensä 2 500 000 euroa.  Hallituksen  asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti kunnallistekniikka-avustuksen käyttöaluetta laajennetaan myös muihin kasvukeskuksiin kuin Helsingin alueelle.

Eduskunta on hyväksynyt asumisoikeusasuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämiseen liittyvän esityksen lainsäädännöksi asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti muuttaa käyttö- ja luovutusrajoituksia siten, että siellä missä asunnoille ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina, asuntoja voidaan hakemuksen pohjalta vapauttaa rajoituksista.

Vuonna 2005 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 570 milj. euroa.

Yleistä. Talousarvioesityksessä on varsin hyvin otettu huomioon hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyvät tavoitteet. Valtion tukemassa asuntotuotannossa tuen painopiste siirtyy vähitellen aravasta korkotukilainoitukseen. Tuen kohdennuksessa on edelleen ensi sijalla pääkaupunkiseutu, sen lähialueet ja muut kasvukeskukset. Kunnallistekniikan avustuksen käyttöaluetta laajennetaan Helsingin seudulta myös muihin kasvukeskuksiin.

Valtion asuntorahastolle osoitetaan lainoitusta varten 700 miljoonan euron myöntövaltuus, josta aravalainoja saa olla enintään 240 miljoonaa euroa. Ensi vuonna arvioidaan aloitettavan noin 6 500 asuntoa, mutta lainavaltuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan 10 000 asunnon lainoitus. Perusparannuslainoituksessa ehdotetaan siirryttäväksi kokonaan korkotukilainoitukseen. Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 70 miljoonan euron valtuutta, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Uutena avustusmuotona otetaan käyttöön sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Lisäksi hallitus ehdottaa, että valtion asuntorahastosta siirretään valtion talousarvioon 130 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää asuntopoliittista ohjelmaa ja talousarvioesitystä pääsääntöisesti hyvinä ja perusteltuina. Esimerkiksi kunnallistekniikka-avustuksen käyttöalan laajentaminen on erittäin tärkeää kasvukeskusten kehittymisen kannalta. Näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalista asuntotuotantoa ei saada jatkossakaan riittävästi käyntiin. Ensi vuoden tavoite on noin 6 500 asuntoa, mutta sekin saattaa jäädä toteutumatta, sillä talousarvioesitys ei sisällä keinoja sosiaalisen asuntotuotannon vilkastumiselle. Tänä vuonna tuotannon arvioidaan jäävän noin 5 000 asuntoon 10 000 asunnon tavoitteesta huolimatta. Tuotannon käynnistymistä vaikeuttavat edelleen tonttipula sekä myös kohonneet rakennuskustannukset ja kiinnostuksen puute sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Tuetun asumisen tarve sekä vuokra-asuntojen kysyntä ovat viime aikoina vähentyneet, kun alhainen korkotaso on helpottanut oman asunnon hankkimista. Valiokunnan mielestä valtion tukemaa, kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tarvitaan siitä huolimatta jatkossakin, etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta on välttämätön esimerkiksi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Valiokunta kiinnittää yleisemminkin huomiota vuokra-asuntojen riittävyyteen, sillä omistusasumisen suosion kasvaessa myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt. Vuokra-asuntojen ja uustuotannon vähäisyys saattavat kuitenkin jo lähivuosina johtaa vuokra-asuntopulaan, sillä vuokra-asumisen arvioidaan olevan jatkossakin keskeinen asumismuoto etenkin kasvukeskuksissa.

Valiokunnan mielestä valtion tulisi mahdollisimman pian parantaa tonttimaan saatavuutta ohjaamalla Kapiteeli Oy:n omistamien alueiden myymistä kohtuuhinnalla asuntotuotantoon. Vuonna 2000 laaditussa valtion sekä pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien allekirjoittamassa yhteistoiminta-asiakirjassa sovittiin, että valtio sitoutuu myymään kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oy:n omistuksessa olevia alueita asuntotuotantoon kohtuullisella hinnalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kapiteelin maiden myynti ei ole juurikaan käynnistynyt. Valiokunta kiirehtii neuvotteluja ja edellyttää tarvittaessa hallitukselta uusia päätöksiä Kapiteelin maiden saamisesta kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille yleishyödyllisyyssäännöksiin liittyviä epäkohtia ja katsottu, että ne olisivat osaltaan esteenä tuotannon käynnistymiselle. Erityisesti rajoitusaikojen pituutta on arvosteltu ja katsottu, että niiden tulisi olla enintään laina-aikojen pituiset. Yleishyödyllisyyssäännöksiä on väljennetty ja muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2004 lukien. Tässä vaiheessa on ennenaikaista arvioida, miten ne vaikuttavat asuntotuotannon käynnistymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleishyödyllisyyssäännösten toimivuutta seurataan ja tarvittaessa harkitaan rajoitusten lieventämistä.

Avustus erityisryhmien asumiseen. Erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, vanhusten, asunnottomien ja vammaisten asunto-olojen parantamiseksi otetaan käyttöön uusi avustusjärjestelmä, jonka rahoitukseen on ensi vuonna käytettävissä kaikkiaan 34 miljoonaa euroa. Avustus on lisärahoitusta sellaisille vuokra-asuntokohteille, joille myönnetään korkotukilainoitusta. Avustuksen saajia voivat olla kunnat ja yleishyödylliset asuntoyhteisöt ja avustusta myönnetään asuinrakennusten tai asuntojen uustuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen. Samalla nykyisistä opiskelija-asuntojen sekä asunnottomien ja pakolaisten asuntojen omapääoma-avustuksista luovutaan ja näihin asuntoihin myönnetään avustusta uuden avustusjärjestelmän mukaan.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena (HE 170/2004 vp — YmVM 18/2004 vp ja lain on määrä tulla voimaan 1.1.2005 lukien.

Erityisryhmien asumiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet esille myös valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty avustuksen tasoon. Hallituksen esitys lähti siitä, että avustusta voitaisiin myöntää 5, 20 tai 30 prosenttia rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Eduskuntakäsittelyn aikana korkeimman tuen piiriin kuuluvien ryhmien avustusprosentti korotettiin 35 prosenttiin. Tilanne on siis jonkin verran parantunut, mutta ero aikaisempaan käytäntöön on edelleen tuntuva, sillä Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä avustus on voinut olla jopa 70 prosenttia tapauksissa, joissa avustuksen määrä on jatkossa 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Saadun selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys myöntää avustuksia entisessä laajuudessa järjestöille ja säätiöille myös ensi vuonna, mutta avustuskohteisiin tulee muutoksia. Raha-automaattiyhdistys on kilpailulainsäädännöllisistä syistä vähentänyt esimerkiksi vammaisten sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluasuntojen tukemista.

Valiokunta viittaa edellä mainittuun ympäristövaliokunnan mietintöön. Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että Raha-automaattiyhdistys rahoittaa jatkossakin erityisryhmien asumispalveluita. On myös tärkeää, että Raha-automaattiyhdistys ja asuntorahasto toimivat tiiviissä yhteistyössä avustuksiin liittyvän työnjaon ja myöntämiskäytännön kehittämiseksi. Esimerkiksi kehitysvammaisten ja vanhusten asumispalveluiden tarve tulee lähivuosina kasvamaan tuntuvasti.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu epäilevästi talousarvioesitykseen sisältyvän myöntämisvaltuuden riittävyyteen sekä siihen, miten erilaisten ryhmien avustustarpeet priorisoidaan niukan määrärahan puitteissa. Valtuuden riittävyyttä voi heikentää myös se, että avustusprosentti korotettiin eduskuntakäsittelyn aikana 30 prosentista 35 prosenttiin. Valtuuden oikeaa tasoa on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtuuden tarve voi jäädä ennakoitua pienemmäksikin, sillä hankkeiden valmistelu ja hakemusten laatiminen voivat alkuvaiheessa vähentää avustuksen kysyntää. Valtiovarainvaliokunta ei ehdota valtuuden korottamista, vaan katsoo, että valtuuteen mahdollisesti tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon lisätalousarvion yhteydessä.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja että valtuuden korotus otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa.

Asuntorahaston varojen siirto. Hallitus on päättänyt siirtää asuntorahastosta 130 miljoonaa euroa valtion talousarvioon. Hallitus on varojen siirrosta päättäessään samalla päättänyt, että siirto ei vaaranna asuntorahaston asuntopoliittisen rahoituksen volyymia, asuntopoliittisia velvoitteita, asuntorahaston maksuvalmiutta eikä asuntorahaston olemassaoloa asuntopolitiikan harjoittamisen välineenä. Asuntorahaston varoja käytetään tukemaan erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa.

Saadun selvityksen mukaan siirto ei vaaranna asuntorahaston toimintaa vuonna 2005. Tarkoituksena on kuitenkin vakinaistaa menettely ja pysyvän ratkaisun valmistelutyö on käynnissä.

Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä, että näin merkittävä toimenpide päätetään talousarvion yhteydessä, vaan siitä olisi tullut sopia hallitusohjelmassa tai ainakin hallituksen vajaa vuosi sitten hyväksymässä asuntopoliittisessa ohjelmassa. Valiokunta katsoo, että toistuvat määrärahasiirrot heikentävät rahaston toimintamahdollisuuksia. Kun esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteista jäädään koko ajan jälkeen, ei ole perusteltua heikentää asuntorahaston mahdollisuuksia toteuttaa pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa.

Perusparannusarava. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta päätti, että perusparannusaravaa voidaan käyttää pitkäaikaisiin lainoihin myös vuonna 2004. Samalla eduskunta edellytti, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja tulee uudistaa niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman lähtökohta on kuitenkin se, että perusparannusaravasta luovutaan. Lainaehtoja ei ole siksi uudistettu eikä perusparannusarava sisälly talousarvioesitykseen.

Korkotukilainoitus toimii useimmissa tilanteissa varsin hyvin. Ympäristöministeriö on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa luvannut selvittää korjauskorkotukilainan saatavuuteen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Valiokunta pitää tärkeänä, että korkotukilainoituksen toimivuutta seurataan ja että mahdollisiin epäkohtiin puututaan sekä harkitaan tarvittaessa aravalainoituksen käyttöönottoa.

Lähiöiden kunnostus. Valiokunta pitää hyvänä, että asunto-osakeyhtiötalojen peruskorjausta kannustetaan valtion tukijärjestelmin myöntämällä korkotukilainoitusta taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjauksiin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös lähiöiden perusparannustarpeeseen. Vuonna 2000 käynnistetty kolmivuotinen Lähiöuudistus 2000 -ohjelma on päättynyt. Lähiöiden peruskorjaamistarve on jatkossakin ilmeinen, sillä iso osa rakennuskannasta on 1960- ja 1970-luvuilta. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että jatkossakin luodaan käytäntöjä, jotka kannustavat ja tukevat lähiöiden kunnossapitoa.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja että valtuuden korotus otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa.