Talousarvioesitys 2017
10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
Selvitysosa:
Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.
Varhaiskasvatus koostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksella luodaan perustaa lapsen persoonallisuuden, oppimisen, taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Esi- ja perusopetuksen tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.
Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Lukiokoulutuksessa pyritään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.
Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Varhaiskasvatusmaksujen korotuksista syntyvä lisätulo vuonna 2017 on arviolta 54 milj. euroa, mikäli kunnat nostavat varhaiskasvatusmaksunsa lain enimmäistasolle. Tämä vahvistaa kuntien taloutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntien taloutta vuonna 2017 arviolta 25,7 milj. eurolla. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdeluvun muutos 1/7:stä 1/8:aan laskee kuntien kustannuksia ja vahvistaa kuntien taloutta.
Varhaiskasvatuksen tietotuotantoa kehitetään toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto, joka tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.
Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla.
Uudistetaan aikuisten perusopetuksen tuntijakoa ja rahoitusta, jonka yhteydessä Opetushallitus laatii uudet opetussuunnitelman perusteet. Valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen järjestämistä tehostetaan kytkemällä rahoitus nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään ja puretaan rahoitusjärjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle vuoden 2017 alusta. Perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista rahoitusta uudistetaan. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua.
Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Tavoitteena on uudistaa pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että lukiokoulutus kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä.
Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain suunnitteluun ja toiminnan organisointiin liittyviä säännöksiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta, yhdenmukaistetaan alle ja yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutuksessa aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä, tehostetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää vähentämällä järjestelmän laskennallisia vaiheita sekä toteutetaan muita hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistoimenpideohjelman toimenpiteitä.
Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Käynnistetään lasten sosio-emotionaalisten taitojen tukiohjelman kehittäminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen perusopetukseen. Vahvistetaan lasten monilukutaitoa jatkamalla valtakunnallista kehittämisohjelmaa.
Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Kehitetään alaikäisten tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia.
Osana hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihanketta parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen saavutettavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.
Valtion rahoittaman opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa henkilöstön elinikäistä oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisissa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2015
2003 toteutuma |
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
20151) tavoite |
|
Lukutaito | 543 | 547 | 536 | 524 | 538—550 |
Matematiikka | 544 | 548 | 541 | 519 | 538—550 |
Luonnontiede | 548 | 563 | 554 | 546 | 550—560 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016.
Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2014—2017
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Varhaiskasvatus1) | 211 190 | 212 550 | 213 050 | 213 550 |
Esiopetus2) | 60 420 | 62 500 | 62 000 | 62 000 |
Perusopetus | 529 880 | 531 000 | 531 000 | 534 000 |
Lisäopetus | 1 230 | 2 060 | 1 750 | 1 500 |
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 470 | 1 470 | 1 470 | 1 470 |
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 10 050 | 10 430 | 10 200 | 10 200 |
Maahanmuuttajien valmistava opetus | 3 020 | 3 050 | 3 100 | 10 830 |
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 860 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Lukiokoulutus, alle 18-vuotiaana aloittaneet | 96 710 | 102 000 | 101 000 | 96 000 |
Lukiokoulutus, yli 18-vuotiaana aloittaneet | 3 970 | 5 810 | 5 800 | 5 610 |
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat | 1 190 | 1 290 | 1 200 | 1 290 |
1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.
2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät).
Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2017 noin 77 300 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 193 550 koetta.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävien opetus- ja ohjaustuntien sekä opiskelijaviikkojen määrä 2014—2017
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
Taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitosten opetustunnit | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 |
Taiteen perusopetuksen muut opetustunnit | 140 800 | 140 800 | 140 800 | 140 800 |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustunnit | 3 390 000 | 3 390 000 | 3 390 000 | 3 390 000 |
Kansalaisopistojen opetustunnit | 1 910 985 | 1 793 625 | 1 793 046 | 1 698 839 |
Kansanopistojen opiskelijaviikot | 262 024 | 250 787 | 255 658 | 241 834 |
Opintokeskusten opetustunnit | 168 196 | 166 358 | 168 125 | 158 984 |
Kesäyliopistojen opetustunnit | 57 803 | 55 747 | 55 747 | 52 711 |
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintaa kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 803 | 806 | 806 | 816 |
Suomalais-venäläinen koulu | 696 | 705 | 689 | 694 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 401 | 390 | 375 | 375 |
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 598 | 573 | 620 | 620 |
Koulukotien perusopetus | 130 | 125 | 125 | 125 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 276 | 280 | 283 | 283 |
Yhteensä | 2 904 | 2 879 | 2 898 | 2 913 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
Ohjaustoiminta kentällä | ||||
— ohjauskäyntejä | 1 505 | 1 507 | 1 283 | 1 569 |
— oppilaita | 842 | 774 | 764 | 802 |
Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
---|---|---|---|---|
— tukijaksopäivät | 3 830 | 3 860 | 3 982 | 4 025 |
— tukijaksojen oppilaat | 443 | 461 | 454 | 456 |
Henkilötyövuodet
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 76,2 | 77,8 | 76 | 74 |
Suomalais-venäläinen koulu | 82,7 | 85 | 81 | 79,5 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 614,9 | 606 | 585 | 585 |
EU:n Eurooppa-koulut | 32 | 30 | 32 | 32 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 60,5 | 60 | 59,6 | 60 |
Yhteensä | 866,3 | 858,8 | 833,6 | 830,5 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kielikoulut | 3 399 000 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 33 039 000 |
Koulukotien perusopetus | 1 549 000 |
EU:n Eurooppa-koulut | 1 639 000 |
Helsingin eurooppalainen koulu | 2 364 000 |
Yhteensä | 41 990 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 69 412 | 64 816 | 62 990 |
Bruttotulot | 20 676 | 21 000 | 21 000 |
Nettomenot | 48 735 | 43 816 | 41 990 |
Siirtyneet erät | |||
— edelliseltä vuodelta siirtyneet | 17 251 | ||
— seuraavalle vuodelle siirtyneet | 15 270 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 138 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 8 |
Perustoiminnan turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 450 |
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02) | -100 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -40 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -10 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -465 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -428 |
Palkkaliukumasäästö | -120 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -236 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -216 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -328 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -50 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -306 |
Tasomuutos | 15 |
Yhteensä | -1 826 |
2017 talousarvio | 41 990 000 |
2016 II lisätalousarvio | -734 000 |
2016 talousarvio | 43 816 000 |
2015 tilinpäätös | 46 754 000 |
02. (29.10.02 ja 29.30.20, osa) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 285 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 8 371 | 9 692 | 10 443 |
Bruttotulot | 6 735 | 7 158 | 7 158 |
Nettomenot | 1 636 | 2 534 | 3 285 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 426 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 260 |
Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.01) | 100 |
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.30) | 700 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -3 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -5 |
Palkkaliukumasäästö | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -9 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -20 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -4 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -4 |
Yhteensä | 751 |
2017 talousarvio | 3 285 000 |
2016 II lisätalousarvio | -4 000 |
2016 talousarvio | 2 534 000 |
2015 tilinpäätös | 2 470 000 |
20. (29.10.20 ja 29.30.21, osa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 32 046 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) vapaan sivistystyön kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen
5) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan varhaiskasvatuksen, yleissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen uudistamista, seurantaa ja arviointia. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi. Sähköistetään perusopetuksen oppimistulosten arviointi. Varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittämishanketta jatketaan. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto. Hanke tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- sekä valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.06) | -250 |
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) | -500 |
Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentille 29.80.20) | -110 |
Osaaminen ja koulutus: Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen | 10 000 |
Osaaminen ja koulutus: Kielikokeilut | 5 000 |
Osaaminen ja koulutus: Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen | 200 |
Yrittäjyyskasvatus (siirto momentille 29.91.52) | -400 |
Yhteensä | 13 940 |
Momentin nimike on muutettu.
2017 talousarvio | 32 046 000 |
2016 talousarvio | 18 106 000 |
2015 tilinpäätös | 11 041 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 720 558 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 2 103 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin
8) enintään 15 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen
9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina kielikylpytoimintaan
10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
11) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
12) enintään 14 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009), lukiolain (629/1998) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS | |
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus | |
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 624 618 000 |
— kunnallinen lukiokoulutus (86 600 * 6 213,20 €) | 538 063 000 |
— yksityinen lukiokoulutus (9 500 * 6 558,35 €, sis. alv.) | 62 304 000 |
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 474,68 €) | 18 763 000 |
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 500 * 3 658,37 €, sis. alv.) | 5 488 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -450 344 000 |
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -5 400 000 |
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -1 207 000 |
Vaaltionosuus | 166 653 000 |
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 85 491 000 |
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus | 26 133 000 |
2.3. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
2.4. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 524 000 |
2.5. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
2.6. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 45 027 000 |
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 194 742 000 |
2.8. Sisäoppilaitoslisä | 1 526 000 |
2.9. Koulukotikorotus | 1 113 000 |
2.10. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
2.11. Lisäopetus | 12 273 000 |
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -2 977 000 |
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -2 829 000 |
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
Oppetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 80 172 000 |
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -434 000 |
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -555 000 |
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 674 833 000 |
VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET | |
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset | |
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) | 4 875 000 |
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 15 228 000 |
5.3. Kielikylpytoiminta (enintään) | 842 000 |
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 2 865 000 |
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 2 103 000 |
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | |
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen | 2 200 000 |
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 14 975 000 |
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 150 000 |
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 120 000 |
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen | 190 000 |
9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot) | |
9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään) | 300 000 |
Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä | 45 723 000 |
Yhteensä | 720 557 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 732,39 euroa/asukas |
Lukiokoulutus | 6 198,30 euroa/opiskelija |
Taiteen perusopetus | 77,52 euroa/opetustunti |
Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 235 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista | -7 800 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; esi-ja perusopetus/OKRL (Kiky) | -2 977 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; lukiokoulutus (Kiky) | -5 400 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; taiteen perusopetus (Kiky) | -434 |
Kustannustason muutos (-0,7 %) | -4 591 |
Kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus | 3 022 |
Kustannustenjaon tarkistus, perusopetus | -4 311 |
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus | -4 174 |
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, perusopetus | 23 660 |
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen (maahanmuuttajapaketti) | 3 000 |
Yleissivistävän koulutuksen avustukset | -2 957 |
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02) | -700 |
Yhteensä | -3 662 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.
2017 talousarvio | 720 558 000 |
2016 talousarvio | 724 220 000 |
2015 tilinpäätös | 701 445 833 |
31. (29.30.30) Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 146 325 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 5 834 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
enimmäismäärä | yksikkö | |
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
Kansalaisopistot | 81 273 000 | 3 012 000 | 84 285 000 |
Kansanopistot | 43 790 000 | 2 622 000 | 46 412 000 |
Opintokeskukset | 12 407 000 | 150 000 | 12 557 000 |
Kesäyliopistot | 4 995 000 | 50 000 | 5 045 000 |
Kilpailukykysopimuksesta ja kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin | -1 974 000 | - | -1 974 000 |
Yhteensä | 140 491 000 | 5 834 000 | 146 325 000 |
Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen. Kansanopistojen valtionavustuksista suunnataan ylimääräisenä opintoseteliavustuksena 416 000 euroa Lehtimäen opisto -nimiselle opistolle korvaamaan lainsäädäntömuutoksessa alentunutta valtionosuusprosenttia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
Kansalaisopistot | 83,51 euroa/opetustunti |
Kansanopistot | 299,51 euroa/opiskelijaviikko |
Opintokeskukset | 120,06 euroa/opetustunti |
Kesäyliopistot | 157,96 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertalisäyksen poistuminen | -100 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; vapaa sivistystyö (Kiky) | -1 001 |
Kustannustason muutos (-0,7 %) | -973 |
Kustannustason tarkistus | -1 088 |
Muut muutokset | 67 |
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus (rapo) | -8 500 |
Yhteensä | -11 595 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.
Momentin nimike on muutettu.
2017 talousarvio | 146 325 000 |
2016 talousarvio | 157 920 000 |
2015 tilinpäätös | 156 212 380 |
51. Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 976 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -500 |
Järjestötukien säästö (HO 2015) | -2 |
Yhteensä | -502 |
Momentin nimike on muutettu.
2017 talousarvio | 976 000 |
2016 talousarvio | 1 478 000 |
2015 tilinpäätös | 1 303 000 |
52. (29.30.53) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 6 287 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 268 000 |
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
Karjalan Liitolle | 131 000 |
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
Yhteensä | 6 287 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -60 |
Järjestötukien säästö (HO 2015) | -14 |
Yhteensä | -74 |
Momentin nimike on muutettu.
2017 talousarvio | 6 287 000 |
2016 talousarvio | 6 361 000 |
2015 tilinpäätös | 7 366 000 |