Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (30.) Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. (29.20 ja 30, osa) Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia sekä edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus ja ketteryys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, perusopetuksen päättäneiden ja muiden vailla tutkintoa olevien koulutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä työikäisen väestön osaamisperustan vahvistaminen edellyttävät sekä nuorille että aikuisille soveltuvia joustavia hakeutumis- ja koulutusväyliä sekä työelämän ja yksilöiden tarpeiden kannalta riittävää ja oikein kohdentuvaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä edellyttää opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien joustavien opintopolkujen mahdollistamista, oppisopimuskoulutuksen ja muiden työvaltaisten opiskelutapojen lisäämistä, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön lisäämistä sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten ratkaisujen hyödyntämistä. Samalla myös opinto-ohjauksen ja muiden yksilöllisten ohjaus- ja tukipalvelujen merkitys kasvaa.

Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi. Reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirretään vuoden 2018 alusta lukien tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Valmistellaan uutta koulutussopimusmallia erityisesti nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen reformissa tehdään ammatillisen koulutuksen säätely-, rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Jatkossa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla. Ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) ja opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) painoarvoa rahoituksessa. Rahoitusperusteilla pyritään lisäksi tehostamaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista, parantamaan koulutuksen läpäisyä, lisäämään oppisopimuskoulutusta ja muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä mahdollistamaan koulutuksen eri järjestämismuotojen joustava yhdistely työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään turvaamaan koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus.

Reformin valmistelu saatetaan päätökseen vuoden 2017 aikana, ja uudistukset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2018 alusta lukien.

Valtionavustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, edistetään reformin tavoitteiden toteuttamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa ja tuetaan uusien toimintaprosessien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Avustukset myönnetään pääosin verkostohankkeille, joissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä.

Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Menettely mahdollistaa säästön toteuttamisen kunkin koulutuksen järjestäjän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla joko toimintaa tehostamalla, opiskelijamäärää vähentämällä tai näiden yhdistelmällä. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtionosuusprosenttia muuttamalla. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen.

Maahanmuuttajien lisääntyvään koulutustarpeeseen vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 21 milj. eurolla. Määrärahalla on tarkoitus tarjota ammatillista koulutusta ja opiskelua tukevia palveluja n. 2 000 maahanmuuttajalle. Määrärahalla lisätään erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja siihen kytkeytyviä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen perusteissa määriteltyjä kielitaitosuosituksia tarkistetaan ja opintojen aikaista kielenopetusta lisätään, jotta opiskelun aloittaminen valmentavassa koulutuksessa ja jatkaminen valmentavan koulutuksen jälkeen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa olisi mahdollista nykyistä lyhyemmän kotoutumiskoulutuksen jälkeen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kehitetään ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää siten, että se muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita kehitetään kokonaisuutena yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia lisätään ja tutkintojen muodostuminen määritellään siten, että tutkinnon osien joustava yhdistely työelämän tarpeiden mukaisesti on mahdollista. Tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta edistetään, kuitenkin siten että vailla ammatillista tutkintoa oleville ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen.

Toteutetaan vuonna 2016 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelmaa, jossa koulutuksen järjestäjiä kannustetaan muun muassa taloudellisin kannustein vapaaehtoisiin fuusioihin. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon kuuluu erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Järjestäjärakenteen kehittämisohjelman avulla varmistetaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä.

Toteutetaan vuonna 2016 käynnistettyä kehittämisohjelmaa, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä uudistetaan muun muassa hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja, purkamalla toiminnan päällekkäisyyksiä ja virtaviivaistamalla koulutuksen järjestäjien hallintoa.

Kehitetään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ammatilliseen koulutukseen soveltuvaa tulosohjausmekanismia vuonna 2016 käynnistettyjen tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeiden pohjalta. Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja kehitetään siten, että perusasteen päättäneiden ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien nuorten pääsy ammatilliseen koulutukseen turvataan ja työikäisen väestön koulutukseen hakeutuminen on joustavaa.

Toiminnan laajuus

Seuraavissa taulukoissa kuvataan ammatillisen koulutuksen uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien kehitystä.

Ammatilliseen tutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat1)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
             
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus 69 080 69 393 69 354 68 000 67 500 62 500
Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä 61 429 61 545 62 391 61 000 60 000 55 000
— perustutkintoon johtava koulutus 49 381 47 956 46 324 42 000 42 000 40 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 12 048 13 589 16 067 19 000 18 000 15 000
Oppisopimuskoulutus yhteensä 7 651 7 848 6 963 7 000 7 500 7 500
— perustutkintoon johtava koulutus 188 209 260 250 300 300
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 7 463 7 639 6 703 6 750 7 200 7 200
Ammatti- tai erikoisammatti-tutkintoon valmistava koulutus 30 191 26 735 30 926 31 200 31 000 30 700
Oppilaitosmuotoinen koulutus 16 977 16 675 18 238 18 700 18 500 18 200
Oppisopimuskoulutus 13 214 10 060 12 688 12 500 12 500 12 500

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
             
Perustutkinnot 45 862 46 214 48 754 49 300 49 800 50 700
Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä 41 774 42 169 43 732 44 300 44 800 46 000
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot 35 734 35 412 36 283 36 000 35 000 34 500
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot 6 040 6 757 7 449 8 300 9 800 11 500
Oppisopimuskoulutus yhteensä 4 088 4 045 5 022 5 000 5 000 4 700
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot 127 123 139 150 200 200
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot 3 961 3 922 4 883 4 850 4 800 4 500
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 16 685 15 940 15 908 17 000 18 000 18 000
Oppilaitosmuotoinen koulutus 7 740 7 152 8 505 9 500 10 000 10 000
Oppisopimuskoulutus 8 945 8 788 7 403 7 500 8 000 8 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 150 295 150 470 150 238 148 921 148 200 142 000
— josta erityisopetus 21 904 22 660 23 256 23 673 23 500 23 000
1. Perustutkintoon johtava koulutus ja valmentavat koulutukset yhteensä 131 281 129 830 127 053 122 475 121 700 120 000
1.1. Tutkintoon johtava koulutus 124 881 123 553 120 934 116 826 116 000 114 500
1.2. Valmentavat koulutukset2) 6 400 6 277 6 120 5 649 5 700 5 500
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 19 014 20 640 23 185 26 446 26 500 22 000

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä; vain valtionosuusrahoitteinen koulutus. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo.

2) Syksyllä 2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso yhdistettiin yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Samassa yhteydessä osasta vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muodostettiin erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 148 971 149 640 149 755 147 483 147 700 129 800
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus 119 134 119 289 119 022 117 062 117 320 103 090
— josta kuntajärjestäjien 23 843 30 362 30 760 30 766 31 400 27 590
— josta kuntayhtymäjärjestäjien 95 291 88 927 88 262 86 296 85 920 75 500
2. Yksityinen ammatillinen koulutus 29 693 30 199 30 592 30 276 30 240 26 570
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus 144 152 141 145 140 140

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään. Vuodelle 2017 arvioitu rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä on noin 87,5 % järjestämislupien mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien lukumäärät 1)

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
         
Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä 189 183 174 168
— sekä perus- että lisäkoulutuksen järjestäjät 118 117 113 107
— pelkän peruskoulutuksen järjestäjät 13 13 13 13
— pelkän lisäkoulutuksen järjestäjät 58 53 48 48

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuoden 2016 alun 175 järjestäjästä 126 oli ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä ja 162 ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 137 134 131 130 126 120
— kuntajärjestäjät 11 11 11 10 9 9
— kuntayhtymäjärjestäjät 38 36 35 34 34 34
— yksityiset järjestäjät 87 86 84 85 82 76
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Pelkän ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät (vuonna 2016 yhteensä 48) ovat yhtä kuntayhtymäjärjestäjää lukuun ottamatta yksityisiä.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2017 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2017 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on n. 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan n. 4 800 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan n. 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 250 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
         
Saamelaisalueen koulutuskeskus 71,2 69,0 69 69
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 23,6 24,3 26 26
Yhteensä 94,8 93,3 95 95

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 002 1 000 1 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 095 3 000 3 000
— osuus yhteiskustannuksista 941 950 950
Kustannukset yhteensä 4 036 3 950 3 950
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 034 -2 950 -2 950
Kustannusvastaavuus, % 25 25 25
       
Hintatuki 2 400 1 550 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 84 65 86

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 4 688 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 887 000
Yhteensä 7 975 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 10 657 10 839 10 525
Bruttotulot 1 947 2 550 2 550
Nettomenot 8 710 8 289 7 975
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 126    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 729    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -61
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -78
Palkkaliukumasäästö -15
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -30
Toimintamenojen tuottavuussäästö -41
Työajan pidentäminen (Kiky) -43
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -6
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -40
Yhteensä -314

2017 talousarvio 7 975 000
2016 II lisätalousarvio -118 000
2016 talousarvio 8 289 000
2015 tilinpäätös 6 314 000

21. (29.20.21 ja 30.21, osa) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 541 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen (ml. ammatillinen aikuiskoulutus) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevien hankkeiden sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elinikäistä oppimista ja aikuisopiskelua, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää koskevat hankkeet sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen -939
Yrittäjyyskasvatus (siirto momentille 29.91.52) -400
Yhteensä -1 339

2017 talousarvio 8 541 000
2016 talousarvio 9 880 000
2015 tilinpäätös 13 721 000

30. (29.20.30, 30.31, 32 ja 51) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 725 789 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla

5) enintään 13 350 000 euroa avustuksina nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen ja muuhun kehittämiseen, korotettuun koulutuskorvaukseen sekä työpaikkaohjaajien koulutukseen

6) enintään 1 550 000 euroa avustuksina ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin

7) enintään 21 000 000 euroa avustuksina ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen maahanmuuttajille.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa, pois lukien ammatillisten erikoisoppilaitosten lisäkoulutus, valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 360 936 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (103 082 * 9 751,49 €) 1 005 199 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (26 568 * 13 389,45 €, sis. alv.) 355 737 000
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 90 362 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (10 167 * 6 537,52 €) 66 467 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 495 * 6 836,93 €, sis. alv.) 23 895 000
Kuntien rahoitusosuus -972 285 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -5 337 000
Kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -4 259 000
Valtionosuus oppisopimuskoulutuksena järjestettävään lisäkoulutukseen 66 158 000
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (17 582 * 3 268,70 €) 57 469 000
— muu lisäkoulutus (3 680 * 2 360,73 €) 8 689 000
Valtionosuus oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen 128 511 000
Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin 16 055 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000
Erityisopetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyyden vahvistaminen (enintään) 851 000
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittäminen digitaalisten ratkaisujen avulla (enintään) 1 825 000
Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistäminen ja muu kehittäminen, korotettu koulutuskorvaus sekä työpaikkaohjaajien koulutus (enintään) 13 350 000
Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen, näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalvelut sekä edellisvuosien loppusuoritukset ja oikaisut (enintään) 1 550 000
Maahanmuuttajille tarkoitettu valtionavustuksina rahoitettava ammatillinen koulutus sekä maahanmuuttajien tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelut (enintään) 21 000 000
Yhteensä 725 789 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 355,64 euroa opiskelijaa kohden.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 72,47 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 431 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla toteutetaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuva 190 milj. euron säästö muuttamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009) siten, että oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä määrätään järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle ja kohdentamalla säästö kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntien rahoitusosuuteen muuttamalla valtionosuusprosenttia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla mahdollistetaan valtionavustuksen maksaminen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen maahanmuuttajille muuttamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009). Tarkoituksena on lisätä valtionavustusrahoituksella erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja siihen kytkeytyviä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Tavoitteena on, että valtionavustuksina rahoitettavaan koulutukseen osallistuu n. 2 000 maahanmuuttajaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -3 000
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; ammatillinen koulutus (Kiky) -5 337
Kustannustason muutos (-0,7 %) -4 259
Maahanmuuttajien lisääntyvään koulutustarpeeseen vastaaminen 21 000
Menosäästön kohdistaminen kuntien rahoitusosuuteen 80 083
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 18
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus -8 245
Säästöpäätös -80 083
Tasomuutos -6
Yhteensä 171

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.


2017 talousarvio 725 789 000
2016 talousarvio 725 618 000
2015 tilinpäätös 737 192 435

33. (29.30.33) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 141 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 24 228 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 300. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, näyttötutkintoon valmistavaan oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tutkinnon osiin ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla jatketaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan maksettavaa valtionavustusta koskevan säännöksen voimassaoloa.

Määrärahan arviotu käyttö (euroa)

   
Valtionavustus oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksiin sekä ohjaus- ja neuvontapalveluihin (enintään) 24 228 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 913 000
Yhteensä 25 141 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisärahoitus ohjelman jatkamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi 10 000
Määräaikaisen ohjelman asteittainen päättyminen -22 206
Yhteensä -12 206

2017 talousarvio 25 141 000
2016 talousarvio 37 347 000
2015 tilinpäätös 55 651 944