Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiovarainministeriön valmistelun tavoitteena on
  • — mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle
  • — turvata julkisen talouden kestävyys
  • — luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille
  • — vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa.

Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa.

Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 4,6
28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 24,2 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0
28.92.87 Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 54,6 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto 135 107 138 895 135 575 -3 320 -2
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 491 30 627 29 330 -1 297 -4
(13.) Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 1 844 0
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 1 115 315 245 -70 -22
(21.) Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 927 -927 -100
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 98 657 107 026 106 000 -1 026 -1
(69.) Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 0
10. Verotus ja tulli 611 579 621 975 608 679 -13 296 -2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 413 066 407 776 405 929 -1 847 0
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 170 776 170 599 159 150 -11 449 -7
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 3 399 17 900 15 900 -2 000 -11
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 287 22 700 22 700 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 2 051 3 000 5 000 2 000 67
20. Palvelut valtioyhteisölle 50 188 44 929 38 488 -6 441 -14
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 089 25 253 22 487 -2 766 -11
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 6 1 1 0
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 3 804 2 733 1 000 -1 733 -63
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 048 2 000 2 000 0
(08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 241 1 942 -1 942 -100
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 3 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000 10 000 10 000 0
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 62 484 61 934 59 868 -2 066 -3
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 356 50 546 47 138 -3 408 -7
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 144 3 740 3 382 -358 -10
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 984 7 648 9 348 1 700 22
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 92 773 88 071 81 998 -6 073 -7
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 499 56 361 53 300 -3 061 -5
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 492 31 088 28 346 -2 742 -9
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 1 782 622 352 -270 -43
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 657 603 4 736 106 4 836 002 99 896 2
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 418 278 4 471 106 4 577 377 106 271 2
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1 736 2 146 2 096 -50 -2
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 429 2 651 2 625 -26 -1
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 480 39 949 39 700 -249 -1
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 164 343 186 154 198 471 12 317 7
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 32 338 34 100 15 733 -18 367 -54
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 9 124 12 155 16 105 3 950 32
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 27 25 25 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 920 900 850 -50 -6
12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 000 11 000 15 000 4 000 36
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 178 230 230 0
70. Valtionhallinnon kehittäminen 65 415 108 459 127 880 19 421 18
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 600 3 000 7 000 4 000 133
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 10 560 12 260 5 300 -6 960 -57
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 32 000 27 500 27 500 0
(04.) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 8 600 0
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 655 35 199 55 580 20 381 58
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 5 855 10 828 4 973 85
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 24 645 21 672 -2 973 -12
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 237 759 247 768 251 871 4 103 2
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 220 776 220 768 223 871 3 103 1
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 988 15 000 15 000 0
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 9 996 12 000 13 000 1 000 8
90. Kuntien tukeminen 8 530 198 9 016 697 8 594 339 -422 358 -5
20. Valtion, maakuntien ja kuntien yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 465 3 000 10 000 7 000 233
22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 600 800 14 300 13 500 1688
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 485 448 8 986 803 8 542 914 -443 889 -5
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 34 165 25 574 27 125 1 551 6
(34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520 -520 -100
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 238 916 255 000 251 000 -4 000 -2
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 238 916 255 000 251 000 -4 000 -2
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 995 364 1 977 640 1 930 050 -47 590 -2
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 2 400 2 450 50 2
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 900 1 500 1 500 0
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 9 976 10 770 11 100 330 3
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 170 500 0
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
(68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 208 0
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 805 000 1 951 000 1 903 000 -48 000 -2
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 000 11 030 30 0
95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 780 800 800 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 106 7 450 35 450 28 000 376
(30.) Kehysvaraus maahanmuuttomenoihin 0
(40.) Kehysvaraus Suomenlahden alittavan maakaasuputken rahoittamiseen (arviomääräraha) 0
(87.) Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 0
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 106 150 150 0
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 2 000 30 000 28 000 1400
Yhteensä 16 701 616 17 317 079 16 967 305 -349 774 -2
  Henkilöstön kokonaismäärä 11 944 12 143 12 012