Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta sekä taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja keskeisten taloudellisia ulkosuhteita koskevien horisontaalisten asioiden yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta erityisesti säädösten sujuvuuden parantamisen, digitalisaation ja toimintatapojen uudistamisen osalta.

Hallitusohjelman kärkihankkeista ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kanslian vastuulle. Lisäksi hallituksen kivijalkahankkeet kestävä kehitys ja hallituksen tulevaisuustyö ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.

Toimintaympäristö

Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa parempaa kokonaiskuvaa ja vahvempaa yhteensovittamistyötä. Tarvitaan koko yhteiskunnan näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja suunnitelmallista viestintää muuttuvassa mediaympäristössä.

Päätöksenteon laadun ja hyvän hallinnon turvaamiseksi on tärkeää pyrkiä siihen, että poliittinen päätöksenteko ja valmistelu valtioneuvostossa perustuvat riittävään ja laadukkaaseen työhön. Tätä tukee oikea-aikainen, hyödynnettävissä oleva ja kokonaisvaltainen tutkimus-, ennakointi ja arviointitieto sekä tilannekuva.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eurooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. Kattava valmistelu- ja yhteensovittamisjärjestelmä mahdollistaa koordinoidun kannanmuodostuksen ja varhaisen vaikuttamisen mahdollisuuden Suomen EU-politiikassa.

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoa toteutetaan kansliassa pääministerin johdolla.

Valtion yhtiömuotoinen varallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Omistajapolitiikalla tavoitellaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää tulosta. Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden omistajaohjauksessa tavoitellaan nykyistä aktiivisemmin omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen.

Valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Toimintatapoja uudistetaan ja luodaan edellytykset yhteiselle toimintaympäristölle ja -kulttuurille.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2017. Juhlavuoden ohjelma rakennetaan teemalla Yhdessä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa ovat mukana yhteiskunnan eri osa-alueet eri puolilla Suomea. Tavoitteena on synnyttää mukaansa tempaava ja kiinnostava juhlavuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä. Juhlavuoden ohjelman toimeenpanosta ja toimeenpanon ohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslian hankkeelle asettama hallitus.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja valtioneuvoston ylin hallitus- ja hallintovalta perustuu oikea-aikaiseen, laaja-alaiseen ja perusteltuun tietoon
  • — Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti ja aktiivisesti
  • — Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden hoitamisessa tavoitellaan aktiivisesti omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen
  • — Valtioneuvosto toimii yhtenäisesti, avoimesti, taloudellisesti ja laadukkaasti.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto 143 207 163 363 160 789 -2 574 -2
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 114 567 125 086 122 501 -2 585 -2
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 5 394 5 575 5 575 0
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
04. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v) 279 867 867 0
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 6 400 11 400 11 400 0
(23.) Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 0
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 568 19 435 19 446 11 0
10. Omistajaohjaus 1 700 5 700 5 700 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 700 5 700 5 700 0
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 32 000 29 635 29 635 0
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 32 000 29 635 29 635 0
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 699 3 660 3 467 -193 -5
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 699 3 660 3 467 -193 -5
90. Muut menot 2 691 5 200 10 800 5 600 108
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 691 700 700 0
26. Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) 2 000 4 500 10 100 5 600 124
Yhteensä 183 297 207 558 210 391 2 833 1
  Henkilöstön kokonaismäärä 600 620 6221)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 546 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä 34 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.