Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvinä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä sosiaalisen kestävyyden että yhteiskunnan vakauden kannalta. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Vuoden 2017 alussa voimaan astuva työeläkeuudistus kannustaa pidempiin työuriin ja vähentää kestävyysvajetta. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee, mikä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2016—2019 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon valmistelu jatkuvat.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Seurantaindikaattori 2012—2017

  2012 2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
             
Elintapojen kehitys            
% ikäryhmästä            
— Aikuisten ylipaino 54 55 54 54 54 53
— Aikuisten humalajuominen 14 12 12 11 11 10
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 25 25 23 26 25 24
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 14 14 13 13 12 12
— Ylipainoiset nuoret .. 16,4 .. 15,5 .. 14,4
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret .. 12,1 .. 9,9 .. 9,0
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret .. 32,1 .. 22,4 .. 20
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut            
Perheitä/käyntejä vuoden aikana            
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) .. .. .. 9 0001) 9 000 8 000
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) .. .. .. 10 0001) 11 000 12 000
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. .. 3 0001) 3 000 2 000
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. .. 9 0001) 10 000 11 000
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa .. .. .. 14 0691) 25 455 35 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne            
% 80 vuotta täyttäneistä            
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,4 5,5 5,5 5,61) 5,7 5,8
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,3 16,6 16,5 17,01) 18,0 19,0
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 8,7 9,3 9,8 10,01) 10,2 10,4
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 5,3 4,5 3,9 3,51) 3,0 2,5
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset            
€/asukas            
— Käyttökustannukset (defl.) 3 528 3 579 3 621 3 7661) 3 916 4 073
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat            
% asiakkaista            
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet .. .. 10,0 5,71) 5 4
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet .. 53 56 521) 48 45
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet .. 44 48 321) 30 28
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet .. 15,2 13,6 14,51) 14,0 13,5
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille            
Lkm            
— Kelan kuntoutusrahan saajat 53 127 55 521 56 731 57 292 47 100 48 800
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 6 911 8 440 8 674 8 647 8 907 9 177
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 149 5 157 4 842 4 837 4 900 5 000
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 18 429 17 803 16 405 16 063 16 300 16 200
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta            
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 282,2 301,0 308,0 309,3 315,3 317,6

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto 79 565 92 683 95 404 2 721 3
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 569 29 008 31 399 2 391 8
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 730 2 592 2 536 -56 -2
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 510 5 063 5 102 39 1
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 590 576 563 -13 -2
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 031 1 016 1 011 -5 0
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 421 16 659 16 085 -574 -3
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 17 330 15 330 16 330 1 000 7
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 17 352 18 609 18 671 62 0
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 032 3 830 3 707 -123 -3
02. Valvonta 69 832 64 295 59 951 -4 344 -7
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 441 13 303 12 438 -865 -7
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 613 11 758 10 762 -996 -8
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 267 4 088 3 879 -209 -5
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 449 25 582 24 308 -1 274 -5
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 11 062 8 564 8 564 0
(87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 000 -1 000 -100
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 101 261 110 570 137 247 26 677 24
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 60 412 56 228 49 153 -7 075 -13
25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 2 v) 5 800 5 800 0
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 23 500 56 000 32 500 138
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 33 287 25 280 23 222 -2 058 -8
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 562 5 562 3 072 -2 490 -45
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 3 054 562 3 367 327 4 098 685 731 358 22
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) 10 320 11 300 10 500 -800 -7
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 377 800 1 383 000 1 360 500 -22 500 -2
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 2 904 3 300 4 600 1 300 39
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 17 100 18 400 16 500 -1 900 -10
54. Asumistuki (arviomääräraha) 924 300 1 042 100 1 268 500 226 400 22
55. Elatustuki (arviomääräraha) 202 278 214 100 213 500 -600 0
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 41 500 44 800 46 900 2 100 5
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 326 061 330 847 830 938 500 091 151
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 152 300 319 480 346 747 27 267 9
20. Työttömyysturva 2 830 324 2 859 784 2 806 840 -52 944 -2
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 22 893 31 784 26 840 -4 944 -16
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 1 083 357 1 087 000 1 086 000 -1 000 0
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 234 065 214 000 112 000 -102 000 -48
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 1 368 000 1 394 000 1 503 000 109 000 8
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 73 000 90 000 53 000 -37 000 -41
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 49 009 43 000 26 000 -17 000 -40
30. Sairausvakuutus 1 201 298 1 174 650 1 918 000 743 350 63
(28.) Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 1 272 0
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 200 026 1 174 650 1 918 000 743 350 63
40. Eläkkeet 4 494 150 4 478 300 4 525 300 47 000 1
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 60 400 59 400 60 100 700 1
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 624 800 644 600 660 000 15 400 2
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 90 300 122 500 149 000 26 500 22
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 2 418 5 500 12 200 6 700 122
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 670 15 000 15 000 0
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 702 562 3 631 300 3 629 000 -2 300 0
50. Veteraanien tukeminen 236 416 235 865 226 896 -8 969 -4
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 085 1 450 1 450 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 24 891 20 460 16 000 -4 460 -22
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 110 688 117 904 104 500 -13 404 -11
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 62 500 60 000 57 000 -3 000 -5
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 55 55 50 -5 -9
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 20 988 17 988 37 688 19 700 110
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 9 608 11 408 3 608 -7 800 -68
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 200 058 203 790 181 760 -22 030 -11
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 200 5 600 3 400 155
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 21 700 18 000 15 000 -3 000 -17
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 101 169 92 570 94 140 1 570 2
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 9 588 15 200 15 200 0
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 29 071 28 990 28 990 0
(50.) Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 15 000 25 000 -25 000 -100
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 11 550 11 550 13 550 2 000 17
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 400 3 000 2 000 -1 000 -33
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 19 202 25 420 34 478 9 058 36
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 11 790 18 790 27 990 9 200 49
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 850 780 750 -30 -4
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 590 580 -10 -2
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 930 2 430 2 330 -100 -4
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 900 1 900 1 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 072 930 928 -2 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 185 080 186 640 178 290 -8 350 -4
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 166 040 168 600 159 300 -9 300 -6
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600 2 550 -50 -2
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 300 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 15 140 16 140 1 000 7
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 309 300 315 300 317 600 2 300 1
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 309 300 315 300 317 600 2 300 1
Yhteensä 12 781 047 13 114 624 14 580 451 1 465 827 11
  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 355 3 437 3 285    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 128 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 174 henkilötyövuotta.