Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Puolustuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Suomen puolustusta kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus lisääntyy ja vaatimukset puolustukselle kasvavat samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus ovat lisääntyneet ja strategiset yllätykset ovat mahdollisia.

Pohjoisten alueiden ja Itämeren alueen geostrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen aktiivisuus alueella on lisääntynyt korostaen erityisesti valmiuden sekä ilma- ja merivalvonnan merkitystä. Erityisesti on otettava huomioon Venäjän toiminta Ukrainassa sekä kehitys ja toiminta alueellisena suurvaltana, joka pyrkii monin eri keinoin lisäämään vaikutusvaltaansa. Venäjän sotilaallinen aktiivisuus lähialueellamme (ml. arktiset alueet) on lisääntynyt ja se toteuttaa voimapolitiikkaansa yhdistelemällä eri voimankäytön keinoja. Lisäksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisien seuraukset heijastuvat Eurooppaan mm. väestön laajamittaisena liikehdintänä sekä Eurooppaan kohdistuvina terroritekoina.

Sodankäynnin keinovalikoima laajentuu. Perinteisen sotilaallisen voiman käytön mahdollisuus säilyy. Informaatiosodankäynti, erikoisjoukkojen käyttö sekä kybervaikuttaminen ovat olennainen osa toimijoiden keinovalikoimaa ja näiden yhdistelmiä eli hybridiuhkia. Sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan, ei pelkästään asevoimiin. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuvat. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyön merkitys korostuvat toimintaympäristön muutoksessa. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät nopeaa ja joustavaa reaktio- ja päätöksentekokykyä.

Asevoimien kehittämisen painopisteenä on yhteisoperaatiokyky, joka koskee kaikkia ulottuvuuksia (maa, meri, ilma, avaruus, informaatio). Siinä korostuvat kattava taistelutilan hallintakyky, kaukovaikuttamiskyky, ohjuspuolustuskyky ja kyberkyvyt. Suurvallat hyödyntävät ilma-, avaruus- ja informaatioulottuvuutta ja pyrkivät tietoylivoimaan. Rauhan ajan asevoimien ryhmityksen merkitys vähenee. Korkea toimintavalmius, voiman keskittämiskyky, digitalisointi ja tiedonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä. Kaukovaikuttamiskyky maalta, mereltä ja ilmasta sekä kyky vaikuttaa tietoverkoissa valtakunnan rajojen ulkopuolella korostuvat.

Suomen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisykyky säilyy puolustuksen prioriteettina. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä perinteisiin sotilaallisiin että laaja-alaisempiin uhkiin. Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää nykyistä korkeampaa toimintavalmiutta ja taistelunkestävyyttä. Joukkotuhoaseiden käytön mahdollisuus ja muiden CBRN-uhkien merkityksen kasvu on otettava huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä.

Toimintaympäristön turvallisuusuhkat ja kasvava keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä ja tilannetietoisuutta. Suomi on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä suorituskykyjen turvaamiseksi sekä kriisien ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyötavoitteiden tulee olla eri rakenteissa toisiaan tukevia ja täydentäviä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat on valvonut alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen
  • — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät
  • — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä muun muassa varusmieskoulutuksen osalta lisääntyvä maahanmuutto. Hallinnonalalla jatketaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa. Lisäksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan myös toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. korjaamalla tai poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon tai syrjintään. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä. Lisäksi varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan varusmiesten loppukyselyllä. Puolustushallinnossa pyritään erilaisin keinoin edistämään naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat kokonaisvaltaisesti sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 3,5 %. Gender-neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän väheneminen noin 70 henkilötyövuodella johtuu määräaikaisten sopimussotilaiden määrän vaihtelusta ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähenemisestä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 146,8 213,2
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 182,3 519,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 329 838 385 546 381 689 -3 857 -1
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 222 15 302 14 716 -586 -4
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 875 2 875 2 875 0
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 310 741 367 369 364 098 -3 271 -1
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 314 531 2 464 182 2 395 433 -68 749 -3
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 838 940 1 917 418 1 914 035 -3 383 0
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) 469 563 542 735 475 173 -67 562 -12
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v) 4 000 2 000 4 600 2 600 130
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 028 2 029 1 625 -404 -20
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 47 287 36 567 47 003 10 436 29
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 47 422 36 557 46 993 10 436 29
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -135 10 10 0
Yhteensä 2 691 656 2 886 295 2 824 125 -62 170 -2
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 920 12 780 12 710