Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen, syvenevä kahtiajakautuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille. Kasvavat erot voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. Muutoksessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Yritystoiminnassa kansainvälistyminen koskee enenevässä määrin myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Valtion talous kärsii hitaan kasvun, tuotantorakenteen muutoksen sekä väestön ikääntymisen epäsuotuisista vaikutuksista. Työttömien määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät kasvavat, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä on myös Suomessa kasvanut merkittävästi. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään merkittävästi.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikka-asiamäärien lisääntyminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla. Yhteiskunnan heikon taloudellisen tilanteen arvioidaan heijastuvan ulosottolaitoksen toimintaan kasvattamalla asia- ja velallismääriä sekä toiminnan kustannuksia.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2015 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikosten määrä väheni 1,1 %. Petosten ja erityisesti maksuvälinepetosten määrä on 2000-luvulla kasvanut huomattavasti. Vuosituhannen alkuun verrattuna petosten määrä on kaksinkertaistunut ja maksuvälinepetosten määrä miltei nelinkertaistunut. Suuri osa maksuvälinepetoksista tapahtuu ulkomailla. Vuonna 2015 tietoon tuli kaikkiaan 33 900 pahoinpitelyrikosta, mikä oli 2,9 % enemmän kuin v. 2014. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 5 %. Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Raiskausrikoksia tuli tietoon 1 052, mikä on 4,3 % edellistä vuotta enemmän. Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt vähenivät 13,1 %.

Poliisille ilmoitettujen seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Suurelta osin tämä johtuu v. 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriö on tehnyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2016—2019. Suunnitelma sisältää 30 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään sekä henkilöstön että kansalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Osana suunnitelmaa oikeusministeriö laatii mallin hallinnonalalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemiseksi. Suunnitelmien tulee olla valmiina vuoden 2017 alussa ja niihin tulee sisällyttää muun muassa arvio tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus sekä toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomais- ja työnantajatoiminnassa ja koulutuksen järjestämisessä.

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 125 074 130 276 126 708 -3 568 -3
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 675 21 608 20 458 -1 150 -5
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 361 7 457 7 188 -269 -4
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 459 6 941 6 591 -350 -5
20. Erityismenot (arviomääräraha) 10 923 11 032 19 032 8 000 73
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 295 295 245 -50 -17
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 935 2 184 249 13
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 57 202 56 494 43 705 -12 789 -23
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 4 397 6 444 8 305 1 861 29
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 18 762 18 070 19 000 930 5
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 393 080 418 732 416 803 -1 929 0
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 009 9 017 8 627 -390 -4
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 909 15 386 13 109 -2 277 -15
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 247 976 262 764 256 702 -6 062 -2
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 60 076 60 765 61 165 400 1
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 65 110 70 800 77 200 6 400 9
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 103 723 110 922 103 383 -7 539 -7
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 103 723 110 922 103 383 -7 539 -7
30. Syyttäjät 46 223 46 992 44 758 -2 234 -5
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 223 46 992 44 758 -2 234 -5
40. Rangaistusten täytäntöönpano 234 321 216 826 215 729 -1 097 -1
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 228 921 211 426 210 329 -1 097 -1
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 5 400 5 400 5 400 0
50. Vaalimenot 17 590 2 681 8 453 5 772 215
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 17 590 2 681 8 453 5 772 215
Yhteensä 920 011 926 429 915 834 -10 595 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 9 027 8 867 8 894