Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kansainvälisessä yhteisössä saavuttaakseen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Euroopan unioni sekä Pohjoismaat, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Lisäksi Suomi rakentaa ja ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Polarisoituvassa maailmassa Suomi on rakentava kumppani, joka pyrkii vahvistamaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin.

Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö korostaa ministeriön ja edustustojen työn merkitystä. Strategisten painopistealueiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:

  • — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
  • — Taloudelliset ulkosuhteet
  • — Kestävä kehitys
  • — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa
  • — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä edistetään unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa
  • — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta
  • — Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten pohjalta
  • — Vahvistetaan poliittisia suhteita ja painopistealojen yhteistyötä Suomella tärkeiden maiden kanssa
  • — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä, ml. arktisten asioiden kehittäminen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Hyödynnetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta 2017—2019 arktisten maiden yhteistyön vahvistamisessa
  • — Vaikutetaan muuttoliikkeen juurisyihin osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä sekä tuetaan kauttakulkumaiden kantokyvyn vahvistamista. Edistetään sekä kansallisten että EU-tason ratkaisujen löytymistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa
  • — Edistetään väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ehkäisemistä sekä osallistutaan kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisellä yhteistyöllä
  • — Jatketaan vahvaa osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitetään rauhanvälitystoimia. Yhteensovitetaan sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö, humanitaarisen apu ja rauhanvälitys
  • — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta
  • — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen kehittämällä Team Finlandin palveluja
  • — Tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Vaikutetaan niitä tukevien kansainvälisten päätösten syntymiseen ja toimeenpanoon
  • — Panostetaan erityisesti Suomen kehityspolitiikan perustavoitteiden ja arvojen sekä painopistetavoitteiden toteutumiseen ja vaikuttavuuden vahvistumiseen kansainvälisessä kehityspolitiikassa ja kehitysmaissa, erityisesti hauraissa ja vähiten kehittyneissä maissa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasianhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan
  • — Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla
  • — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Osana rankaisemattomuuden vähentämistä rahoitetaan muun muassa Justice Rapid Response -yhteistyömekanismin toimintaa. Toiminnassa painottuvat seksuaalisen väkivallan torjuntaan liittyvät kysymykset, ml. seksuaalirikosten tutkinta konfliktimaissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 320,0 365,76

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Ulkoasiainhallinto 255 533 254 523 247 074 -7 449 -3
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 234 079 226 439 219 828 -6 611 -3
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) 2 282 2 282 0
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 155 1 155 1 155 0
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 16 299 15 529 16 059 530 3
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 4 000 9 900 7 750 -2 150 -22
(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 -1 500 -100
10. Kriisinhallinta 64 442 64 360 53 218 -11 142 -17
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) 49 206 49 000 37 858 -11 142 -23
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 15 236 15 360 15 360 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 812 582 638 093 675 195 37 102 6
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 802 582 498 093 535 195 37 102 7
80. Kehitysyhteistyölainat (siirtomääräraha 3 v) 100 000 100 000 0
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 10 000 0
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 140 000 30 000 -110 000 -79
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 77 937 91 050 91 452 402 0
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 643 1 344 1 341 -3 0
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 34 45 45 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 74 455 86 961 87 166 205 0
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 100 100 100 0
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 2 100 1 600 1 800 200 13
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -395 1 000 1 000 0
Yhteensä 1 210 494 1 048 026 1 066 939 18 913 2
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 452 1 417 1 397    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 510 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 950 henkilöä.