Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (30.) Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitteet kulttuuripolitiikalle ovat:

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat sekä tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat
  • — Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat sekä tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat

Taiteilijoiden tulotaso on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä ja työmarkkinoilla taiteilijoiden asema on epävakaa. Tavoitteena on, että taiteilijat saisivat toimeentulonsa nykyistä paremmin omaa työtään tekemällä. Taiteilijoiden apurahamäärä on pysynyt entisellä tasolla. Jotta taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema paranisi, heidän toiminta- ja työskentelyedellytyksiään on tuettava riippumatta siitä, tekevätkö he työtään ammatinharjoittajina, työntekijöinä vai yrittäjinä. Toimenpiteitä suunniteltaessa ja kohdennettaessa on otettava huomioon eri taiteenalojen rakenteet ja toimintamallit.

Taiteen ja kulttuurin toimialan tuotannollista toimintaa ja samalla toimialan työllistävää ja taloudellista vaikutusta voidaan vahvistaa kohdentamalla toimenpiteitä tuotannollisen toiminnan eri osiin, kuten sisältöjen luomiseen, jakeluun, liiketoimintaosaamiseen ja vientiin. Hyödynnettäessä taiteellista ja luovaa osaamista myös muilla toimialoilla luova talous kehittyy. Audiovisuaalisten tuotantojen kansainvälistä kilpailukykyä on tarpeen vahvistaa. Digitalisoituminen muuttaa luovien alojen markkinoiden rakennetta.

Tekijänoikeudella suojattujen aineistojen käyttöä koskevan sääntelyn tulee olla toimivaa ja uusia liiketoimintamalleja mahdollistavaa myös digitaalisessa ympäristössä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
  • — Taiteellisen työn edellytyksiä parannetaan määrittelemällä suuntaviivat taiteenalojen rakenteellisen erilaisuuden huomioon ottavalle taide- ja taiteilijapolitiikalle

— Kulttuurin toimialan tuotantoprosesseja vahvistetaan uudistamalla rahoitusjärjestelmiä sekä tukemalla tuote- ja palvelukehitystä, välittäjätoimintaa ja vientiä.

Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on kulttuuripolitiikan tärkeä tavoite. Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja muuttuminen monikulttuurisemmaksi korostaa tämän tavoitteen merkitystä. Alueiden erilaistuminen puolestaan tekee tavoitteen saavuttamisen aiempaa vaativammaksi.

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kokemusta kulttuurin kuulumisesta kaikille. Maahanmuuttajien kaksisuuntaista kotoutumista voidaan tukea myös kulttuurin keinoin.

Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, ja palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Palvelujen käytölle on erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia esteitä. Kirjastopalvelujen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla, joskin kirjastoautojen ja kiinteiden toimipisteiden määrä on vähentynyt. Lastenkulttuurikeskusten verkosto kattaa noin puolet kunnista. Kunta- ja aluerakenteen muutokset ja siihen liittyvät toimivaltamuutokset vaikuttavat kirjasto- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen.

Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uusia malleja. Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön lisääminen ja erilaisten yleisöryhmien huomioon ottaminen toiminnassa sekä yhteistyö toimijoiden välillä parantaa tasa-arvoisuutta palvelujen käytössä.

Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen avulla voidaan lisätä taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastamista voidaan tukea viemällä harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Näitä tavoitteita edistetään taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden kärkihankkeessa.

Digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan parantaa kansalaisten tiedonsaantia sekä kulttuurisisältöjen saatavuutta ja saavutettavuutta kirjastopalveluista saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Kirjastojen roolia elinikäisessä oppimisessa ja luotettavan tiedon tarjoajana voidaan edelleen vahvistaa.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla monipuolisesti ja eri väestöryhmien tarpeisiin

— Lasten mahdollisuudet harrastaa kulttuuria lisääntyvät taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla

— Taide- ja kulttuuripalveluiden tarjonta ja käyttö lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Kulttuurihallinnon virastokentän rakennetta on viime vuosina uudistettu ja tiivistetty.

Puolet toimialan menoista rahoitetaan veikkausvoittovaroista, minkä vuoksi nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille on turvattava myös rahapeliyhtiöiden yhdistyessä vuoden 2017 alussa.

Toimialan perustan säilyttäminen vahvana edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Valtionavustus- ja valtionosuusjärjestelmien tulisi pystyä reagoimaan nykyistä joustavammin toimintaympäristön muutoksiin.

Kulttuuriperintöpolitiikassa on toteutettavana tai tekeillä useita strategia- ja lainsäädäntöhankkeita (maailmanperintöstrategia, museopoliittinen ohjelma, muinaismuistolainsäädäntö, kansainvälisten sopimusten toimeenpano). Kulttuuriperinnön hyödyntäminen digitaalisessa muodossa liiketoiminnassa ja julkisella sektorilla edellyttää kulttuuriaineistojen digitoimista sekä digitaalisten aineistojen yhteentoimivuutta ja avaamista laajasti käytettäväksi. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pysyvästä saatavuudesta huolehditaan pitkäaikaissäilytysjärjestelmällä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
  • — Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmiä kehitetään aiempaa strategisemmiksi

— Kulttuuriperintöpolitiikkaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjelmaohjausta kehitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoite:

Strategista ohjausta vahvistetaan

  • — ottamalla käyttöön päivitetty opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia vuoteen 2025
  • — vahvistamalla kulttuurin toimialan arviointitoimintaa
  • — siirtymällä virastojen tulosohjauksessa aiempaa strategisempiin tulossopimuksiin
  • — ottamalla käyttöön strategialähtöiset valtionavustushakuilmoitukset.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 052 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.

Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaa apurahan hakijoina ja saajina.

Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle alustavasti seuraavat tavoitteet vuodelle 2017:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
  • — Lisätään lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin
  • — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2014
toteutuma
2015
toteuma
2017
tavoite
       
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 13 200 14 000 13 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset 3 839 3 000 2 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 18 17 15
Tukimuotojen lukumäärä 25 25 20
Lausunnot valtionavustushakemuksista 750 800 230
Toimielinten lukumäärä 37 37 30
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 86 95 90
Työtyytyväisyys (henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi) - 3,5 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 4 144 4 309 4 072
Bruttotulot 53 20 20
Nettomenot 4 091 4 289 4 052
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 403    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 854    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisten tietovarantojen avaaminen -20
Siirto momentilta 29.01.01 (1 htv) 61
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -42
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 4
Palkkaliukumasäästö -18
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -20
Säästöpäätös -100
Toimintamenojen tuottavuussäästö -21
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työajan pidentäminen (Kiky) -28
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -4
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -27
Tasomuutos 1
Yhteensä -237

2017 talousarvio 4 052 000
2016 II lisätalousarvio -23 000
2016 talousarvio 4 289 000
2015 tilinpäätös 4 542 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 121 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä maailmanperintökohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin ja Unescon maailmanperintökohteen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2016—2019) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen 2 % kasvu sekä 97 % käyttöaste vuokra-asunnoissa.

Vuokrien kustannusvastaavuusprosentin tavoitteessa otetaan huomioon maailmanperintökohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen epätyypillisyys, joka vaikuttaa hoito- ja käyttökustannuksiin.

Tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteena on, että korjausvelka ei kasva. Tavoitteen toteuttamiseksi toteutetaan Suomenlinnan kunnostusohjelmaa, siten, että vajaakäytössä olevat tai korjausten vuoksi tyhjillään olevat tilat saadaan käyttökuntoon. Suomenlinnakeskusta kehitetään ja jatketaan Lonnan saaren asteittaista käyttöönottoa. Kasvatetaan talvikauden matkailijamäärää ja ympärivuotista palveluntarjontaa.

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu) 196 000 223 000 230 000
Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmäärästä (52 800 m2), % 25 28 30
Toiminnallinen tehokkuus      
Maksuperustelain mukaisten vuokrien kustannusvastaavuus, % 82 102 85
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 96 97 97
Vuokratuotot, kasvu % 11,2 7,6 2
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 90,3 78,8 79
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,5 3,5 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 9 353 8 335 8 606
Bruttotulot 6 460 6 130 6 485
Nettomenot 2 893 2 205 2 121
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 461    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 92    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 419 6 130 6 485
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 275 7 000 7 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 144 -870 -515
Kustannusvastaavuus, % 102 86 92

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisten tietovarantojen avaaminen -40
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -19
Palkkaliukumasäästö -8
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -9
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työajan pidentäminen (Kiky) -12
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -13
Tasomuutos 40
Yhteensä -84

2017 talousarvio 2 121 000
2016 II lisätalousarvio -13 000
2016 talousarvio 2 205 000
2015 tilinpäätös 2 524 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 993 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, viranomainen ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta sekä toimii aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kulttuurin perustan elinvoimaisuutta lisätään

  • —  tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi
  • —  osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin turvataan

  • —  korostamalla museotoiminnassa asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta
  • —  kehittämällä arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Toimialaa kehitetään kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia kysymyksiä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa, ohjelmallista suojelupolitiikkaa sekä tiedon avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan aktiivisesti erityisesti Unescon maailmanperintökomitean jäsenenä.

Kansalliskokoelman hoidon ja säilyttämisen olosuhteita parannetaan kokoelma- ja konservointikeskuksen käyttöönotolla. Kansallismuseon perusnäyttely uudistetaan itsenäisyyden juhlavuoden päähankkeena. Arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä edistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia 69 452 70 737 70 000
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä 81 000 120 447 145 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 517 012 610 806 610 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,44 2,04 2,10
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 3,05 2,95 2,80
Henkisten voimavarojen hallinta      
Työtyytyväisyysindeksi 3,56 - 3,50
Henkilötyövuodet 292 279 250

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 26 050 24 050 26 293
Bruttotulot 4 677 3 300 3 300
Nettomenot 21 373 20 750 22 993
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 476    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 625    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisten tietovarantojen avaaminen -150
Kertamenon poisto -100
Sopeutustoimi -250
Toimintamenojen tasomuutos 500
Toimitilamuutokset 3 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -16
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -194
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -21
Palkkaliukumasäästö -91
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -96
Toimintamenojen tuottavuussäästö -89
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -134
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -20
Uudelleenkohdentaminen -50
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -138
Yhteensä 2 243

2017 talousarvio 22 993 000
2016 II lisätalousarvio 981 000
2016 talousarvio 20 750 000
2015 tilinpäätös 19 522 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 937 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto Celia on asiantuntija saavutettavien kirjastopalveluiden tarjoajana ja saavutettavien aineistojen tuottajana (äänikirjat, Daisy Trio -kirjat, pistekirjat, e-kirjat, koskettelukirjat, kohokuvat). Sen toiminnan tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen edistämällä näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kirjallisuuden ja tiedon saantiin.

Kirjasto tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppikirjat tuotantopolitiikan mukaisesti sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien lukemisesteisten käyttöön.

Kirjasto tuottaa uusia nimekkeitä määrän, joka vastaa n. 27 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön n. miljoona kertaa yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa. Postitse välitettävien cd-kirjojen lainaus vähenee ja verkkolainaus kasvaa. Asiantuntija- ja konsultointitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen kanssa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Uusia asiakkaita tuodaan Näkövammaisten kirjaston palveluiden piiriin Näkövammaisten kirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyömallin maanlaajuisella käyttöönotolla
  • — Saavutettavan julkaisemisen edistämistoimenpiteiden tuloksena saavutettavassa muodossa olevien julkaisujen saatavuus lukemisesteisten käyttöön kasvaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
tavoite
       
Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta      
— kirjatuotanto/nimekettä 1 675 1 565 1 500
— lainojen määrä, kauno- ja tietokirjat 1 004 000 934 800 925 000
— oppikirjatoimitukset/kpl 14 300 13 900 15 000
— verkkotoimitusten osuus kokonaislainauksesta, % 17 27 40
— asiakastyytyväisyys (arvosana 1—5) 4,19 4,16 4
Toiminnallinen tehokkuus      
— kirjalainan keskihinta, euroa 4,13 4,52 4,60
— oppikirjatoimituksen keskihinta, euroa 140 131 136
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 54,7 53,97 44
— Työtyytyväisyys 3,48 3,33 3,40

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 5 929 5 637 5 100
Bruttotulot 249 163 163
Nettomenot 5 680 5 474 4 937
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 220    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 189    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Käyttökorvausten tasomuutos -12
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -45
Palkkaliukumasäästö -20
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -22
Säästöpäätös -200
Toimintamenojen tuottavuussäästö -25
Toimintamenosäästö (HO 2015) -40
Työajan pidentäminen (Kiky) -30
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -5
Uudelleenkohdentaminen -100
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -26
Tasomuutos -7
Yhteensä -537

2017 talousarvio 4 937 000
2016 II lisätalousarvio -26 000
2016 talousarvio 5 474 000
2015 tilinpäätös 5 649 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 170 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2013 sekä originaalimateriaali vuonna 2011 tarkastetuista elokuvista.

Tallennetaan digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, aineistoa kertyy n. 50 teratavua. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Jatketaan YLEn jo digitoitujen radio- ja tv-aineistojen käyttöönottoa RTVA:n yleisöpalvelun kautta ja kehitetään tietokantaa haettavuuden parantamiseksi.

KAVI valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti, ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. Tarjotaan koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpidetään ja kehitetään luokitteluohjelmistoa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön käytettävyyttä ja saavutettavuutta lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta

— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille tarjoamalla koulujen käyttöön resurssipankki, jossa on Elokuvapolku-verkkopalvelu

— Medialukutaitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä edistetään mm. tuottamalla mediakasvatusmateriaalia.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm1) 128 095 129 821 131 60
— Kirjasto-, tieto-, laina- ja asiakaspalvelut, lkm 39 070 35 470 36 000
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 52 963 56 257 50 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)2) 328 390 502
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat, lkm 11 8 10
— Luokitellut ja ilmoitetut kuvaohjelmat, lkm 19 147 15 709 16 000
— Tarjoamisen valvontaan liittyvät yhteydenotot, lkm 68 76 60
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 22,68 23,91 23,62
— Maksullinen palvelu: esitystoiminnan subventio, euroa 165 686 107 601 170 000
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 4 683,64 3 824,28 3 084,00
— Kuvaohjelmista saadun yleisöpalautteen käsittely, euroa/palaute 118,10 106,36 120,00
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma3) 92,28 69,62 108,00
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma4) 92,15 141,63 97,00
       
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 88 81 84
— Työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 >3,5

1) Arkistoitujen elokuvien laskentatapaa on muutettu vuonna 2014.

2) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

3) Tilauksesta luokitellut

4) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 7 611 7 311 6 869
Bruttotulot 880 789 789
Nettomenot 6 731 6 522 6 080
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 937    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 141    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -59
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 9
Palkkaliukumasäästö -30
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -32
Säästöpäätös -150
Toimintamenojen tuottavuussäästö -33
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työajan pidentäminen (Kiky) -45
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -7
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -40
Yhteensä -442

2017 talousarvio 6 080 000
2016 II lisätalousarvio -31 000
2016 talousarvio 6 522 000
2015 tilinpäätös 6 935 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 848 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuoden 2017 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2531).


2017 talousarvio 18 848 000
2016 talousarvio 18 848 000
2015 tilinpäätös 17 898 880

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentilta 29.10.20) 110
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -163
Vuokramenojen indeksikorotus 154
Tasomuutos 94
Yhteensä 195

2017 talousarvio 15 400 000
2016 II lisätalousarvio -163 000
2016 talousarvio 15 205 000
2015 tilinpäätös 16 945 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 2 580 000
Kirjastojen sisältötuotantoon 300 000
Yleisten kirjastojen tietokanta ja -aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 600 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 3 700 000

Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2017
arvio
       
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 288 283 285
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 50 50 50
Henkilötyövuodet, htv/1 000 asukasta 0,8 0,8 0,8
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 363 1 384 1 390
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 9,3 9,1 9,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas 7,5 7,1 7,5
Lainaukset, kpl/asukas 16,8 16,4 16,8
Toimintakustannukset, euroa/asukas 58 58 58

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöpäätös -200
Yhteensä -200

2017 talousarvio 3 700 000
2016 talousarvio 3 900 000
2015 tilinpäätös 4 750 000

31. (29.80.31 ja 32) Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 48 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta siten, että teattereiden, orkestereiden ja museoiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi vuodesta 2017 lukien.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 882 euroa, orkestereilla 50 543 euroa ja museoilla 63 476 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 55 125 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Valtionosuudet
budjettivaroista
(mom. 29.80.31)
Valtionosuudet
veikkausvoittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
       
Teattereiden valtionosuus 26 094 000 26 069 000 52 163 000
Orkestereiden valtionosuus 9 337 000 10 137 000 19 474 000
Museoiden valtionosuus 14 532 000 18 919 000 33 451 000
Kilpailukykysopimuksesta ja kustannustason muutoksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -1 302 000 - -1 302 000
Yhteensä 48 661 000 55 125 000 103 786 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -50
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; teatterit, orkesterit, museot (Kiky) -583
Kustannustason muutos (-0,7 %) -719
Menosäästö (museot) -432
Menosäästö (orkesterit) -681
Menosäästö (teatterit) -1 750
Vuoden 2016 yksikköhintoihin tehdyn säästön tarkentuminen (museot) 122
Vuoden 2016 yksikköhintoihin tehdyn säästön tarkentuminen (orkesterit) 69
Vuoden 2016 yksikköhintoihin tehdyn säästön tarkentuminen (teatterit) 176
Vuoden 2017 kustannustason tarkistus (museot) -228
Vuoden 2017 kustannustason tarkistus (orkesterit) -47
Vuoden 2017 kustannustason tarkistus (teatterit) 1 895
Järjestötukien säästö (HO 2015) -2
Yhteensä -2 230

Määrärahan mitoituksessa käytetyt yksikköhinnat täsmentyvät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien vaikutusten johdosta.

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 48 661 000
2016 talousarvio 50 891 000
2015 tilinpäätös 54 812 000

(32.) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.80.31.



35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.


2017 talousarvio 8 000 000
2016 talousarvio 8 000 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2017 talousarvio 252 000
2016 talousarvio 252 000
2015 tilinpäätös 98 550

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 29.01.29 15
Tasomuutos 6 320
Yhteensä 6 335

2017 talousarvio 26 648 000
2016 talousarvio 20 313 000
2015 tilinpäätös 19 225 000

50. (29.80.50 ja 54) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 143 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:

1) Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun

2) kansalaisjärjestöjen toimintaan

3) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin peruskorjaukset 5 300 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 43 000
Kärkihankkeen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus toteuttamiseen 2 000 000
Kärkihankkeen Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen toteuttamiseen 800 000
Yhteensä 8 143 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hanasaaren tilakustannukset (siirto momentille 29.80.53) -1 727
Kertamenon poistuminen -150
Menosäästö -800
Osaaminen ja koulutus: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen 200
Osaaminen ja koulutus: Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus 800
Järjestötukien säästö (HO 2015) -1
Yhteensä -1 678

2017 talousarvio 8 143 000
2016 talousarvio 9 821 000
2015 tilinpäätös 9 298 266

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 508 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 10 965 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 443 000
Yhteensä 14 508 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2016 lukien 1 676,45 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1
Yhteensä 1

2017 talousarvio 14 508 000
2016 talousarvio 14 507 000
2015 tilinpäätös 14 047 448

52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 233 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja kirjastolain (904/1998) 9 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) ) Suomen elokuvasäätiölle elokuvan ja muun kuvaohjelman valmistamiseen, jakeluun ja muuhun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä Taiteen edistämiskeskukselle laatutuen myöntämiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun asetuksen (843/2007) mukaisesti

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 877 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 573 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Luova työ ja tuotanto 97 734 000
Elokuvataide 21 620 000
Esittävä taide 35 675 000
Kirjallisuus 850 000
Musiikki 13 256 000
Rakennustaide ja muotoilu 705 000
Visuaalinen taide 3 969 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys 21 659 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin 31 556 000
Kirjastot ja tiedon saatavuus 7 295 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta 24 261 000
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 104 299 000
Museot ja kulttuuriperintö 30 021 000
Kulttuuritilat 5 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset 62 885 000
Kulttuurikasvatus ja kulttuuripoliittinen tutkimus 3 271 000
Taide- ja kulttuuripolitiikan kehittäminen 2 542 000
Yhteensä 233 589 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 267
Yhteensä 267

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 233 589 000
2016 talousarvio 233 322 000
2015 tilinpäätös 236 874 369

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 27 257 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hanasaaren tilakustannukset (siirto momentilta 29.80.50) 1 727
Hanasaaren vuokralisäys 850
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 11
Yhteensä 2 588

2017 talousarvio 27 257 000
2016 II lisätalousarvio 11 000
2016 talousarvio 24 669 000
2015 tilinpäätös 29 133 407

(54.) Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.80.50.



55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2017 talousarvio 1 950 000
2016 talousarvio 2 200 000
2015 tilinpäätös 2 200 000

59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 10 000 000 euron kaksivuotinen siirtomääräraha budjetoidaan uudelleen muuttumattomin ehdoin vuodelle 2017. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot osallistuvat pääomittamiseen. Valtion osuus pääomittamiseen on suhteessa (5:2) yksityisiltä rahoittajatahoilta kerättävään pääomaan.

Selvitysosa:Määräraha on alun perin budjetoitu vuodelle 2015 mutta se on jäänyt käyttämättä hankkeen viivästymisestä johtuen. Pääomitukseen kohdennettava määräraha on vuoden 2017 osuus Kansallisgallerian perustamisen rahoituksesta. Julkisoikeudellisen säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016—2017 siten, että valtion osuus on yhteensä enintään 20 000 000 euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on vähintään 8 000 000 euroa.


2017 talousarvio 10 000 000
2016 talousarvio 10 000 000
2015 tilinpäätös 11 245 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2017 talousarvio 739 000
2016 talousarvio 739 000
2015 tilinpäätös 739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 4 100 000
Yhteensä 4 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2017 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2017 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -2 000
Yhteensä -2 000

2017 talousarvio 4 899 000
2016 talousarvio 6 899 000
2015 tilinpäätös 4 099 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2017 talousarvio 50 000
2016 talousarvio 50 000
2015 tilinpäätös