Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            (87.) Osakehankinnat
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2017

02. ValvontaPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakisääteistä valvontaa harjoittavien laitosten toimintamenoista, työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosta. Valvontalaitoksia ovat Säteilyturvakeskus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Oikeuslääkinnän tehtävät hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.

Valvontalaitosten toiminta kohdistuu hallituskauden strategisista tavoitteista seuraaviin:

  • — terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet
  • — eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän
  • — lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.

Lisäksi rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmalla on tarkoituksena parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista, parantaa ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle niin potilaan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Vaikuttavuus
  • — oikeusturvan ja lainsäädännön noudattamisen varmistaminen
  • — lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukainen käsittely
  • — ennakkovalvonnan toimivuuden varmistaminen lainsäädännön edellyttämällä palvelutasolla.

03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 438 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 euroa Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyöhön:

1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin

2) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien valtion siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet:

  • — säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa; jokaisen säteilytyöntekijän säteilyannos on suunnitellussa altistustilanteessa henkilökohtaisen annosrajan alapuolella
  • — suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa
  • — radioaktiivisten aineiden normaalikäytön aikaiset päästöt ydinlaitoksista ja kaivoksista ympäristöön ovat erittäin pieniä
  • — ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä
  • — ydinsulkuvalvontaan liittyvä toiminta tapahtuu kansainvälisten sopimusten mukaisesti
  • — ydinlaitoksille, ydinmateriaaleihin ja säteilyn käyttöön kohdistuva vakava vahingoittava laiton toiminta on tehokkaasti estetty
  • — suomalaisten keskimääräinen efektiivinen säteilyannos pienenee
  • — Säteilyturvakeskus on jatkuvasti tietoinen ympäristön säteilytasosta
  • — valmiustoiminta käynnistyy 15 minuutissa ensitiedon saamisesta poikkeavasta tapahtumasta
  • — säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvien tapahtumien oma-aloitteinen, objektiivinen, avoin ja viivytyksetön viestintä
  • — julkisoikeudellisissa suoritteissa toteutuu kustannusvastaavuus. Maksullinen palvelutoiminta on kannattavaa
  • — henkilöstön osaaminen ja ammattitaito ovat korkealla tasolla ja henkilöstön koulutukseen käyttämä aika on 3—4 % kokonaistyöajasta. Henkilöstön omasta sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on alle 7,5 henkilötyövuotta kohden.

Säteilyturvakeskuksen rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
htv 2016
varsinainen talousarvio
htv 2017
esitys
htv
             
Budjettirahoitus 13 344 82 13 303 76 12 438 76
Maksullinen toiminta 24 814 234 32 638 255 34 762 261
Yhteisrahoitteinen toiminta 1 314 14 300 6 160 4
Yhteensä 39 472 330 46 241 337 47 360 341

Säteilyturvakeskuksen tulosalueittaiset kustannukset ( 1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
htv 2016
arvio
htv 2017
arvio
htv1)
             
Ydinenergia 22 007 126 26 541 145 28 160 151
Säteilytoiminta 5 170 30 6 000 31 5 500 31
Valmiustoiminta 1 607 9 1 700 9 1 700 9
Tutkimus ja kehitys 3 689 17 4 000 9 4 000 7
Asiantuntijapalvelut 3 204 17 4 000 18 4 000 18
Viestintä 837 5 1 000 5 1 000 5
Ympäristö 2 958 12 3 000 12 3 000 12
Yhteiset palvelut2) - 47 - 44 - 44
Yhteensä 39 472 263 46 241 273 47 360 277

1) Taulukko ei sisällä lomia ja poissaoloja. Vuonna 2017 niiden osuudeksi arvioidaan 64 htv.

2) Yhteisten palvelujen kustannukset on vyörytetty muille tulosalueille.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 39 472 46 241 47 360
Bruttotulot 26 128 32 938 34 922
Nettomenot 13 344 13 303 12 438
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 325    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 422    

Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Ydinturvallisuusvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 19 403 25 283 27 407
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 19 471 25 283 27 407
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -68 - -
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 3 292 2 855 2 855
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 411 2 855 2 855
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -119 - -
Kustannusvastaavuus, % 97 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 270 50 60
— EU:lta saatava rahoitus 757 200 100
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 122 50 -
Tuotot yhteensä 1 149 300 160
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 1 918 600 320
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -769 -300 -160
Omarahoitusosuus, % 40 50 50

Ydin- ja säteilyturvallisuuden yhteistyö Venäjän federaation kanssa on kohdistunut kuuteen eri aihepiiriin: Leningradin ydinvoimalaitos, Kuolan ydinvoimalaitos, ydinturvallisuusvalvonta, radioaktiiviset jätteet, ympäristön säteilyvalvonta ja onnettomuusvalmius sekä ydinmateriaalivalvonta. Pääosa resursseista on kohdistettu mainittujen kahden ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kohentamiseen siten, että pääkohde on Leningradin ydinvoimalaitos, jonka sijainti ja Tshernobyl-tyyppiset reaktorit korostavat jatkuvan parantamisen tarvetta. Hankkeisiin on sisältynyt mm. koulutustoimintaa, turvallisuusanalyysejä, teknisiä turvallisuusparannuksia ja laitetoimituksia, laitteistojen tarkastustekniikan kehittämistä ja säännöstöjen kehittämistä. Leningradin ja Kuolan laitoksen ympäristön säteilyvalvontajärjestelmät on toteutettu lähialueyhteistyön puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sektoritutkimussäästö -200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -5
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -126
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 43
Palkkaliukumasäästö -56
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -57
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -234
Toimintamenojen tuottavuussäästö -67
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -84
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -12
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -75
Tasomuutos 99
Yhteensä -865

2017 talousarvio 12 438 000
2016 II lisätalousarvio -32 000
2016 talousarvio 13 303 000
2015 tilinpäätös 14 441 000

05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 762 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus:

  • — kärkihankkeiden tavoitteiden toteutumisen tukeminen: palvelut asiakaslähtöisiksi sisältäen mm. julkisen palvelulupauksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja digitalisaatio
  • — reformien toimeenpanon tukeminen: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, alue- ja keskushallinnon uudistus
  • — valvonnan painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja omavalvontaan sekä toiminnan ohjauksen vahvistaminen tähän suuntaan
  • — lupa- ja valvontaprosessien sujuvoittaminen
  • — normien purkuun osallistuminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sekä näistä johtuvien lainsäädäntöuudistusten toimeenpano.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin. Bruttobudjetoidut tulot on budjetoitu momentille 12.33.02. Toimintamenomomentille kirjattavat tulot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevia päätöksiä sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palvelunantajien lupia koskevien suoritteiden maksuja, alkoholielinkeinoon liittyviä maksuja sekä viraston suoritteista liiketaloudellisin perustein määrättäviä maksuja. Lisäksi aluehallintovirastot suorittavat osan yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta saamistaan vuosimaksuista Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yksityisten palvelunantajien rekisteristä aiheutuvia ylläpitokustannuksia vastaavasti.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 16 002 15 258 15 512
Bruttotulot 4 021 3 500 4 750
Nettomenot 11 981 11 758 10 762
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 214    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 846    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot
— suoritteiden myyntituotot
4 347 4 400 5 450
— muut tuotot 717 - 400
Tuotot yhteensä 5 064 4 400 5 850
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 1 178 1 100 -
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset yhteensä 2 055 3 250 4 125
— osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 872 1 150 1 725
Kokonaiskustannukset yhteensä 3 927 4 400 5 850
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 137 - -
Kustannusvastaavuus, % 129 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi saapuvien asioiden määriä

  2015
toteutuma
2016
ennuste
2017
ennuste
2016/2017
muutos-%
         
Terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevat päätökset 20 970 18 400 18 000 -2,2
Valvonta-asiat 1 321 1 418 1 360 -4,1
Raskauden keskeyttämistä koskevat luvat 928 970 970 0
Palvelukyky ja laatu 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Käsittelyajat, kk      
Terveydenhuollon valvonta-asiat käsittelyajan mediaani 5,5 kk ja 90 % asioista käsitelty 20,5 kk:ssa mediaani 5,5 kk ja 90 % käsitelty 20,5 kk:ssa mediaani 5,5 kk ja 90 % käsitelty 20,5 kk:ssa
Sosiaalihuollon valvonta-asiat mediaani 54 pv, tavoite 4 kk, 96,8 % käsitelty alle 14 kk:ssa, tavoite oli 80 % alle 14 kk:ssa mediaani 54 pv, 97 % käsitelty alle 14 kk:ssa mediaani 54 pv, 97 % käsitelty alle 14 kk:ssa
Alkoholiluvat (uudet ja lupamuutokset)      
  Käsittelyajat (uudet+muutokset yhteensä): valmistus 111 pv tukkumyynti 114 pv, käyttö 201 pv Käsittelyajat (uudet+muutokset yhteensä): valmistus 90 pv tukkumyynti 90 pv käyttö 20 pv Käsittelyajat (uudet+muutokset yhteensä): valmistus 90 pv tukkumyynti 90 pv käyttö 20 pv
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toimintaympäristön muutokset ja valvontatoiminnan suuntaaminen entistä enemmän ennakoivaan ja riskiperustaiseen valvontaan edellyttävät voimavarojen uudelleen kohdentamista. Vuoteen 2018 ulottuvan viraston sopeuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa viraston toimintakyky ja parantaa valmiuksia vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin.

Henkilöstön osaaminen on avainasemassa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toiminnassa. Osaamista kehitetään entistä suunnitelmallisemmin hyödyntämällä tulos- ja kehityskeskusteluja sekä laatimalla toimintaa tukeva koulutussuunnitelma. Eläkkeelle siirtymiset sekä toimintatapojen ja työmenetelmien uudistaminen mm. digitaalisten työkalujen avulla mahdollistavat henkilöstörakenteen muuttamisen, osaamisen kehittämisen ja resurssien uudelleen kohdentamisen.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen luo perustaa henkilöstön toimintakyvylle. Suuri työmäärä sekä virkatehtävien suorittamiseen liittyvät vastuut ovat työhyvinvoinnin kannalta haasteellisia. Tähän vastataan panostamalla johtamiseen työntekijän ja lähiesimiehen vuorovaikutuksesta aina viraston johtamiseen saakka. Työhyvinvointia seurataan säännöllisin kyselyin ja tulosten analysointiin sekä kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja niiden seurantaan panostetaan. Johto ja esimiehet kiinnittävät kasvavaa huomiota työtehtävien priorisointiin ja henkilöstön tukemiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkoholirekisterin uusimisen poisto -200
SAMPO-järjestelmän tuottavuussäästö -260
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -144
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 99
Palkkaliukumasäästö -65
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -66
Toimintamenojen tuottavuussäästö -56
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -97
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -14
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -87
Yhteensä -996

2017 talousarvio 10 762 000
2016 II lisätalousarvio 12 000
2016 talousarvio 11 758 000
2015 tilinpäätös 12 613 000

06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 879 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymien, viraston ulkopuolella toteutettavien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) viraston alueellistamisen aiheuttamien lisämenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloitti toimintansa 1.11.2009. Keskuksella on tarvittaessa toimitiloja toiminnan kannalta keskeisissä kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Lontoossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus, kustannusvastaavuus)

Tavoitteena on, että viraston maksullisen toiminnan suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti. Keskus seuraa tuottavuuden kehitystä Tilastokeskuksen määrittelemien tuottavuusindikaattorien avulla.

Toiminnan tehokkuus (indeksi 100 = vuosi 2011)

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Työn tuottavuusindeksi 105,0 > 100 > 100
Kokonaistuottavuusindeksi 104,3 > 100 > 100

Viraston henkilötyövuosien määrät (htv)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Maksullinen toiminta 186 210 195
Ei-maksullinen toiminta 36 30 36
Yhteensä 222 240 231

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 26 116 26 088 24 729
Bruttotulot 20 945 22 000 20 850
Nettomenot 5 171 4 088 3 879
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 630    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 726    

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusrakenne (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Budjettirahoitus 4 267 4 088 3 879
       
Maksullisen toiminnan tuotot yhteensä 21 849 22 000 20 850
— julkisoikeudelliset suoritteet 19 799 19 900 18 800
— erillislakien mukaiset suoritteet 1 895 1 950 1 950
Muut tuotot 155 150 100
       
Edelliseltä vuodelta siirtynyt 3 630 - -
Yhteensä 29 746 26 088 24 729

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (maksuperustelain mukaiset suoritteet, 1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 19 799 19 900 18 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 12 100 12 852 12 220
— osuus yhteiskustannuksista 7 290 7 048 6 580
Kustannukset yhteensä 19 390 19 900 18 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 409 - -
Kustannusvastaavuus, % 102 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (erillislakien mukaiset suoritteet, 1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot,suoritteiden myyntitulot 1 895 1 950 1 950
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 036 1 548 1 322
— osuus yhteiskustannuksista 492 402 628
Kustannukset yhteensä 1 528 1 950 1 950
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 367 - -
Kustannusvastaavuus, % 124 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta
  • — parannetaan tuottavuutta uudistamalla toimintatapoja ja tehostamalla prosesseja
  • — lisätään lääkitysturvallisuusasioissa yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa lääke- ja lääkitysturvallisuuden parantamiseksi
  • — kehitetään viranomaisneuvontaa entistä paremmin uusien alalle pyrkivien yritysten tarpeita vastaavaksi lääkekehityksen edistämiseksi
  • — lisätään valvontaviranomaisten yhteistyötä ja toimijoiden ennakoivaa ohjaamista valvonnan kattavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi
  • — tuotetaan tietoa ja moniammatillisia toimintamalleja järkevän lääkehoidon sekä lääkepoliittisen päätöksenteon tueksi
  • — kehitetään lääkeinformaatiotoimintaa asiakeskeisesti lääkeinformaatioverkoston avulla
  • — toteutetaan lääkehoitojen arviointitoimintaa verkostoyhteistyönä kotimaisten ja valittujen kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön osaamista ja työkykyä ylläpidetään, tuetaan ja kehitetään.

Tunnusluvut 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilöstön hyvinvointi      
— työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,5 yli valtion keskitason
— sairauspoissaolot pv/htv vähenevät 7,0 < 9 alle valtion keskitason

Määrärahasta on tarkoitettu 150 000 euroa tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista saadut tulot ja lääkelain (595/2009) 84 b §:ssä tarkoitetut tulot.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Menot katetaan pääasiassa valvonta- ja palvelutoiminnasta perittävillä maksuilla. Maksullisen toiminnan palvelut tuotetaan omakustannushintaan. Suoritteista perittävät maksut ovat maksuperustelain mukaisia. Lääkkeiden laadunvalvonnan kustannukset katetaan lääkelain (595/2009) 84 b §:n mukaisella maksulla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -42
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 1
Palkkaliukumasäästö -10
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -20
Toimintamenojen tuottavuussäästö -20
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työajan pidentäminen (Kiky) -28
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -4
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -27
Yhteensä -209

2017 talousarvio 3 879 000
2016 II lisätalousarvio -26 000
2016 talousarvio 4 088 000
2015 tilinpäätös 4 267 000

07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 308 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja työsuojelun aluehallintoviranomaisten välisissä tulossopimuksissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vuonna 2011 vahvistettujen Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten mukaisesti työsuojelun aluehallintoviranomaiset suuntaavat toimintaansa niin, että vuoden 2010 tasoon verrattuna 1) ammattitautien määrä vähenee 10 %, 2) työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % ja 3) työn aiheuttama haitallinen kuormitus työssä vähenee 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Työsuojelun vastuualueiden tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen turvallisuuden johtamiseen ja työolosuhteisiin siten, että työpaikkatapaturmat, ammattitaudit, haitallinen kuormitus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenevät ja vaikuttaa toiminnallaan myös siihen, että työsuhteen ehtoja noudatetaan paremmin ja harmaan talouden määrä vähenee.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työsuojeluviranomaiset suuntaavat viranomaisaloitteista toimintaa pääsääntöisesti riskiperusteisesti niille toimialoille, joilla esiintyy merkittävimpiä työturvallisuusriskejä. Tavoitteena on, että työsuojeluvalvonta vaikuttaa mahdollisimman tuloksellisesti työpaikan omaan turvallisuustoimintaan. Valvonnalla varmistetaan, että työnantajat ja muut vastuutahot noudattavat työsuojelulainsäädäntöä. Kattavuuden varmistamiseksi valvontaa kohdistetaan myös muille kuin riskiperusteisesti valituille toimialoille. Asiakasaloitteinen valvonta hoidetaan täysimääräisesti sovittuja palvelujen toimitus- ja saatavuusaikoja noudattaen.

Valtakunnallisia valvontahankkeita on määritelty neljä nelivuotiskaudelle 2016—2019 ja ne ovat: yhteiset työpaikat, vuokratyö, korjausrakentaminen ja sosiaali- ja terveysala. Valtakunnallisilla valvontahankkeilla pyritään vastaamaan havaittuihin ongelmakohtiin ja samalla kehittämään valvontatoimintaa.

Toiminnallinen tehokkuus

Tarkastustoiminnalle asetetaan seuraavat määrätavoitteet:

Vuonna 2015 suoritettiin 28 655, vuonna 2016 arvioidaan suoritettavan vähintään 28 000 ja vuonna 2017 vähintään 28 000 tarkastusta.

Työsuojelun aluehallinnon kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

Tulosalue 2015
toteutuma
%-osuus htv 2016
tavoite
%-osuus htv 2017
tavoite
%-osuus htv
                   
Viranomaisaloitteinen toiminta 21 690 77 350 16 628 65 279 15 783 65 265
Asiakasaloitteinen toiminta 3 380 12 54 4 605 18 77 4 384 18 74
Hallinto- ja tukitoiminnot 3 099 11 50 4 349 17 73 4 141 17 70
Yhteensä 28 169 100 454 25 582 100 429 24 308 100 409
Tuotokset ja laadunhallinta

Työsuojelun vastuualueet käyttävät vaikutuksia aikaansaavia ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä valvontaotteita ja -menetelmiä. Vastuualueiden yhteistyöllä, suunnittelulla, tietojen vaihdolla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä varmistetaan valvonnan tasalaatuisuutta ja kehittämistä.

Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä tukevat vaikuttavasti ja tehokkaasti työsuojelun vastuualueiden toimintaa.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Työsuojelun vastuualueilla varmistetaan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen. Työsuojelun vastuualueilla on käytössä valvontaa tukeva koulutusjärjestelmä ja verkko-oppimista kehitetään edelleen. Henkilöstön osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Erityisosaamista kehitetään ja hyödynnetään tehokkaammin valtakunnallisesti.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 28 323 25 712 24 438
Bruttotulot 154 130 130
Nettomenot 28 169 25 582 24 308
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 477    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 757    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vera-tietojärjestelmän määräaikaisen lisärahoituksen vähennys -100
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -415
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -194
Työajan pidentäminen (Kiky) -275
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -41
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -249
Yhteensä -1 274

2017 talousarvio 24 308 000
2016 II lisätalousarvio -249 000
2016 talousarvio 25 582 000
2015 tilinpäätös 27 449 000

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 564 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen

2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun asetuksen (862/2004) mukaisten palkkioiden ja korvausten maksamiseen

3) yliopistoilta ostopalveluna tehtävän oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutuksen menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen tavoitteena on kansalaisen oikeusturvan ja kuolinsyyn oikeellisuuden varmistaminen. Tavoite on, että oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on enintään 20 % kaikista vainajista. Kuolemansyyn selvittämisen lainsäädännöstä on käynnissä kokonaisuudistuksen valmistelu, ja työn yhteydessä tarkastellaan myös oikeuslääkinnän kustannusrakennetta. Tavoitteena on edelleen yhteistyön lisääminen palvelujärjestelmän, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja poliisitoimen välillä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämistoiminnassa.

Toiminnan laajuus 2015—2017

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Menot, 1 000 euroa 11 062 8 564 8 564
Oikeustieteellisten avausten määrä, kpl 8 835 8 700 8 600

2017 talousarvio 8 564 000
2016 talousarvio 8 564 000
2015 tilinpäätös 11 061 819

(87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 1 000 000