Talousarvioesitys 2017
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:
- — Suomi ikääntyy edelleen
- — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
- — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.
Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.
Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.
Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
- — mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle
- — turvata julkisen talouden kestävyys
- — luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille
- — vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa.
Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella.
- — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
- — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
- — Verovaje on alhainen.
- — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista.
- — Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
- — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:
- — talouspolitiikan valmistelu
- — hallintopolitiikan valmistelu
- — hallinnonalan ohjaus.
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.
Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.
Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.
Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.
Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.
Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.
Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.
Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.
Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.
Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.
Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.
Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.
Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.
Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.
Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa.
Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä.
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
||
28.60.02 | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 4,6 | 4,6 | |
28.70.21 | Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) | 24,2 | - |
— hankesopimusvaltuus | |||
28.92 | EU ja kansainväliset järjestöt | ||
— sopimusvaltuus | 4 586,0 | 4 586,0 | |
28.92.87 | Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 54,6 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017
v. 2015 tilinpäätös 1000 € |
v. 2016 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2017 esitys 1000 € |
Muutos 2016—2017 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 135 107 | 138 895 | 135 575 | -3 320 | -2 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 491 | 30 627 | 29 330 | -1 297 | -4 |
(13.) | Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) | 1 844 | — | — | — | 0 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) | 1 115 | 315 | 245 | -70 | -22 |
(21.) | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | — | 927 | — | -927 | -100 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 98 657 | 107 026 | 106 000 | -1 026 | -1 |
(69.) | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) | — | — | — | — | 0 |
10. | Verotus ja tulli | 611 579 | 621 975 | 608 679 | -13 296 | -2 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 413 066 | 407 776 | 405 929 | -1 847 | 0 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 170 776 | 170 599 | 159 150 | -11 449 | -7 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 3 399 | 17 900 | 15 900 | -2 000 | -11 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 22 287 | 22 700 | 22 700 | — | 0 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | 2 051 | 3 000 | 5 000 | 2 000 | 67 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 50 188 | 44 929 | 38 488 | -6 441 | -14 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 089 | 25 253 | 22 487 | -2 766 | -11 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) | 6 | 1 | 1 | — | 0 |
06. | Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) | 3 804 | 2 733 | 1 000 | -1 733 | -63 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 1 048 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
(08.) | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 241 | 1 942 | — | -1 942 | -100 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 000 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 000 | 10 000 | 10 000 | — | 0 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | — | 0 | — | — | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 62 484 | 61 934 | 59 835 | -2 099 | -3 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 50 356 | 50 546 | 47 105 | -3 441 | -7 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 144 | 3 740 | 3 382 | -358 | -10 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 984 | 7 648 | 9 348 | 1 700 | 22 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 92 773 | 88 071 | 82 173 | -5 898 | -7 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 58 499 | 56 361 | 53 300 | -3 061 | -5 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 492 | 31 088 | 28 521 | -2 567 | -8 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 1 782 | 622 | 352 | -270 | -43 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 4 657 603 | 4 736 106 | 4 818 028 | 81 922 | 2 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 4 418 278 | 4 471 106 | 4 559 576 | 88 470 | 2 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 1 736 | 2 146 | 2 094 | -52 | -2 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 1 429 | 2 651 | 2 623 | -28 | -1 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 39 480 | 39 949 | 39 700 | -249 | -1 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 164 343 | 186 154 | 198 314 | 12 160 | 7 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) | 32 338 | 34 100 | 15 721 | -18 379 | -54 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 9 124 | 12 155 | 16 105 | 3 950 | 32 |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | 27 | 25 | 25 | — | 0 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 920 | 900 | 850 | -50 | -6 |
12. | Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 8 000 | 11 000 | 15 000 | 4 000 | 36 |
60. | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) | 178 | 230 | 230 | — | 0 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 65 415 | 108 459 | 129 806 | 21 347 | 20 |
01. | Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 600 | 3 000 | 7 000 | 4 000 | 133 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 10 560 | 12 260 | 5 300 | -6 960 | -57 |
03. | Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 32 000 | 27 500 | 27 500 | — | 0 |
(04.) | Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) | 8 600 | — | — | — | 0 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 9 655 | 35 199 | 57 506 | 22 307 | 63 |
21. | Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) | — | 5 855 | 10 828 | 4 973 | 85 |
22. | Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) | — | 24 645 | 21 672 | -2 973 | -12 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 237 759 | 247 768 | 249 498 | 1 730 | 1 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 220 776 | 220 768 | 221 498 | 730 | 0 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 6 988 | 15 000 | 15 000 | — | 0 |
33. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 9 996 | 12 000 | 13 000 | 1 000 | 8 |
90. | Kuntien tukeminen | 8 530 198 | 9 016 697 | 8 609 968 | -406 729 | -5 |
20. | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 9 465 | 3 000 | 10 000 | 7 000 | 233 |
22. | Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 600 | 800 | 14 300 | 13 500 | 1688 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 8 485 448 | 8 986 803 | 8 558 543 | -428 260 | -5 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) | 34 165 | 25 574 | 27 125 | 1 551 | 6 |
(34.) | Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | 520 | 520 | — | -520 | -100 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 238 916 | 255 000 | 251 000 | -4 000 | -2 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 238 916 | 255 000 | 251 000 | -4 000 | -2 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 1 995 364 | 1 977 640 | 1 934 050 | -43 590 | -2 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 000 | 2 400 | 2 450 | 50 | 2 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 900 | 1 500 | 1 500 | — | 0 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 9 976 | 10 770 | 11 100 | 330 | 3 |
(60.) | Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) | 170 500 | — | — | — | 0 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | 0 | 170 | 170 | — | 0 |
(68.) | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | 3 208 | — | — | — | 0 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 805 000 | 1 951 000 | 1 907 000 | -44 000 | -2 |
87. | Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) | — | 11 000 | 11 030 | 30 | 0 |
95. | Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) | 780 | 800 | 800 | — | 0 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 15 106 | 7 450 | 35 450 | 28 000 | 376 |
(30.) | Kehysvaraus maahanmuuttomenoihin | — | — | — | — | 0 |
(40.) | Kehysvaraus Suomenlahden alittavan maakaasuputken rahoittamiseen (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
(87.) | Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | 0 | 300 | 300 | — | 0 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 106 | 150 | 150 | — | 0 |
98. | Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v) | 10 000 | 2 000 | 30 000 | 28 000 | 1400 |
Yhteensä | 16 701 616 | 17 317 079 | 16 968 655 | -348 424 | -2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 11 944 | 12 143 | 12 012 |