Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Hallinnonalan toiminta vastaa rakennemuutoksen ja talouden haasteisiin, huomioi liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä luo kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toimintaympäristö

Hallinnonalan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Innovaatio- ja palvelualustoihin perustuva liiketoiminta yleistyy. Globaali kilpailu, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus haastavat palvelukehityksen edellyttäen uudistumista ja innovaatioita. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen.

Hallinnonala joutuu vastaamaan digitalisaation toimialalle tuomien muutosten ja liikenneverkon huonontuneen kunnon haasteisiin. Liikenneverkon korjausvelka on suuri, ja teiden ja ratojen kunto on heikentynyt viime vuosina nopeasti. Digitaalinen asiointi korvaa ja täydentää fyysistä liikkumista. Tiedon hyödyntäminen, edistykselliset tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut sekä langattomat teknologiat parantavat liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja mahdollistavat uusien liiketoimintamallien ja palvelujen syntymisen. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja niitä toteuttavat painopisteet

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet tukevat digitalisaatiota, vastaavat rakennemuutoksen ja kestävän talouden vaatimuksiin ja huomioivat liiketoimintamallien ja kulutustottumusten murroksen sekä viestinnässä että liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ja painopisteet:

  • — Innovatiiviset viestintä- ja liikennepalvelut ylläpitävät hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua sekä kansallista kilpailuetua. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut, liikenteen energiareformi sekä elinvoimainen media-ala
  • — Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä ja luotettavia palveluita. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet sekä luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenne- ja viestintäverkot muodostavat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle ja uudistumiselle. Vaikuttavuustavoitetta toteuttavat hallinnonalan painopisteet ovat liikenne- ja viestintäverkot sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus.

Hallinnonala luo toimivan markkinaympäristön erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisten palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle siten, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa. Sääntelyä sujuvoitetaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Vanhentuneita tai markkinatoimijoiden toimintaa haittaavia normeja poistetaan. Uusia toimintatapoja edistetään myös kokeiluin ja innovatiivisin hankinnoin.

Liikenne- ja viestintäpalvelut järjestetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Tilanteissa, joissa riittävät liikennepalvelut eivät ole markkinaehtoisesti toteutettavissa, varmistetaan palvelujen perustasoa. Uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikkumis- ja kuljetuspalvelumallit tuovat potentiaalia liikkumisen määrän ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa ja että liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä.

Media-alan osalta hallinnonalan toimilla varmistetaan, että suomalainen media-ala säilyttää elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä internetin kehityksen ja digitalisaation muokkaamassa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Toimenpiteet kohdistuvat esteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen, niin sanotun oman tiedon käytön edistämiseen sekä liikenteen tietovarantojen parempaan hyödyntämiseen.

Hallinnonalan tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Hallinnonalan toimenpiteissä keskitytään varmistamaan lainsäädännön toimivuus sekä luomaan edellytyksiä laadukkaiden ja tietoturvallisten digitaalisten tuotteiden ja -palveluiden markkinoiden kasvulle. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Liikenteen turvallisuutta edistetään vastuullisella, ennalta ehkäisevällä ja riskianalyysiin perustuvalla liikennejärjestelmän kehittämisellä. Toiminta on pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään myös digitalisaation ja automaation mahdollisuuksia.

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranee. Huolehditaan siitä, että yhteysnopeuksien kasvu jatkuu ja laatu paranee energiatehokkuuden vaatimuksia unohtamatta. Infrastruktuurin tulee olla niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta katsottuna sellainen, että se tarjoaa ajanmukaiset edellytykset palveluiden kilpailtuun ja kohtuuhintaiseen kaupalliseen tarjontaan sekä varmistaa korkealuokkaiset viestintäyhteydet ja -palvelut asiakkaille.

Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteen sovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen. Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvitetään. Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle.

Hallinnonalan muut tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat poikkileikkaavat tavoitteet:

  • — Liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja johtamista on parannettu
  • — Vaikuttamista ja sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty yhteistyössä koko hallinnonalalla
  • — Sääntelyä on sujuvoitettu ja hallinnollista taakkaa kevennetty
  • — Innovatiivisia kokeiluja ja hankintoja on edistetty.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finrail Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa ja tulosohjauksessa. Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 60,0 619,0
31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 120,7 -
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus - 10,7

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 399 266 394 681 485 242 90 561 23
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 500 15 646 15 188 -458 -3
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 660 1 660 1 660 0
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 380 128 377 375 468 394 91 019 24
(40.) Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 978 0
10. Liikenneverkko 1 678 405 1 710 174 1 919 510 209 336 12
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 81 080 78 777 74 313 -4 464 -6
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 940 702 1 061 400 1 279 000 217 600 21
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 88 713 20 850 83 000 62 150 298
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 340 1 150 1 000 -150 -13
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 8 000 13 000 5 000 63
(70.) Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v) 55 000 0
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 23 621 34 997 34 997 0
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 358 857 343 030 272 800 -70 230 -20
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 22 100 56 000 54 400 -1 600 -3
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 100 992 105 970 107 000 1 030 1
20. Liikenteen viranomaispalvelut 57 346 47 866 56 709 8 843 18
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 346 47 866 47 609 -257 -1
(40.) Ajoneuvojen romutuspalkkiokokeilu (siirtomääräraha 2 v) 8 000 0
41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 100 9 100 0
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 213 032 206 038 209 228 3 190 2
42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 0
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 87 304 100 420 101 420 1 000 1
(46.) Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v) 0
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200 0
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 103 159 82 774 84 474 1 700 2
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 225 12 500 12 990 490 4
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v) 5 303 5 303 5 303 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 560 125 529 332 518 857 -10 475 -2
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 894 11 524 10 909 -615 -5
(20.) Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 300 0
(42.) Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 500 0
(43.) Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 934 0
(44.) Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 9 860 -9 860 -100
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 18 549 0 0
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 507 948 507 948 507 948 0
50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut 48 928 44 352 45 184 832 2
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 928 44 352 45 184 832 2
Yhteensä 2 957 103 2 932 443 3 234 730 302 287 10
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 251 2 187 2 156