Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala turvaa kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

Toimintaympäristön kuvaus

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa, makea vesi sekä eläimet. Ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden merkitys osana biotaloutta on merkittävä ilmastonmuutoksen hidastajana, luonnonvarojen säilyttäjänä ja niiden tilan parantajana sekä virkistysmahdollisuuksien lisääjänä.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja tehokas kierrätys. Tehostamalla alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden prosesseista ja yhdyskuntien jätteistä peräisin olevien ravinteiden talteenottoa ja järjestämällä tarkoituksenmukainen kustannustehokas kierrätys sekä edistämällä sektorirajat ylittäviä tuotannollisia prosesseja luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parannetaan ravinneomavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ministeriön tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja huolehditaan ruoan huoltovarmuudesta.

Luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, ilmastonmuutos, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys sekä maaseudun elinkeino- ja väestörakenteen muutos vaikuttavat olennaisesti ministeriön toimialaan. Ministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja koko ruokaketjun tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia kannattavalle liiketoiminnalle ja elinkeinojen kehittymiselle.

Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
  • — Edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla
  • — Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 66,0 67,51)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,01)
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 127,8 154,31)
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 30,0
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuudet 20,0 20,01)
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 58,0 59,0

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta (ja momentin 30.10.41 korkotukivaltuutta) on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 148 124 136 033 125 988 -10 045 -7
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 874 24 557 22 171 -2 386 -10
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 90 992 79 139 70 311 -8 828 -11
(21.) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 2 269 0
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 593 1 343 1 343 0
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 420 420 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 25 652 27 238 27 390 152 1
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 3 744 3 756 4 353 597 16
10. Maaseudun kehittäminen 314 424 308 704 330 962 22 258 7
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 22 000 54 800 71 976 17 176 31
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 12 673 17 000 14 000 -3 000 -18
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 76 630 72 630 57 230 -15 400 -21
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 64 933 67 767 67 767 0
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 20 000 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 6 568 5 873 3 466 -2 407 -41
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 764 1 696 1 843 147 9
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 912 872 912 40 5
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 170 3 913 3 305 -608 -16
(61.) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 57 108 0
(62.) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 45 577 0
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 698 1 523 1 023 -500 -33
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 391 82 630 109 440 26 810 32
20. Maa- ja elintarviketalous 1 762 704 1 865 003 1 829 027 -35 976 -2
02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 757 42 212 39 075 -3 137 -7
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 307 23 961 24 202 241 1
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 5 066 6 028 6 028 0
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 324 750 321 700 325 400 3 700 1
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 457 908 597 000 530 000 -67 000 -11
(42.) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 3 630 4 500 -4 500 -100
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 338 334 300 043 300 043 0
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 551 888 546 888 551 888 5 000 1
46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 605 3 405 4 605 1 200 35
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 909 2 299 4 169 1 870 81
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 400 350 200 -150 -43
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 250 11 000 38 000 27 000 245
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 900 5 617 5 417 -200 -4
40. Luonnonvaratalous 217 132 192 983 194 231 1 248 1
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 900 3 000 3 000 0
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 12 752 13 519 13 520 1 0
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 010 14 780 16 880 2 100 14
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 12 679 7 136 7 136 0
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 652 1 245 1 245 0
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400 0
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 8 000 8 000 7 900 -100 -1
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 57 711 55 230 56 230 1 000 2
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 027 3 027 3 027 0
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 42 720 40 800 40 800 0
(47.) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 0
(48.) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 100 0
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 213 10 130 10 130 0
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 734 10 550 8 700 -1 850 -18
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 443 1 279 1 332 53 4
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 38 984 20 837 20 881 44 0
(77.) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 0
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 50 50 50 0
(63.) Metsähallitus 0
64. Metsähallitus 6 250 5 754 5 514 -240 -4
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 250 5 754 5 514 -240 -4
70. Maanmittaus ja tietovarannot 52 506 51 130 48 352 -2 778 -5
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 506 46 630 45 352 -1 278 -3
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 5 000 4 500 3 000 -1 500 -33
Yhteensä 2 501 140 2 559 607 2 534 074 -25 533 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 4 395 4 455 4 200