Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2017

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2014—2017

  2014
toteutunut
2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
         
Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0
         
Kuntouttava työtoiminta        
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa 19 000 21 000 35 000 35 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja 120 125 90 70
         
Ansiopäiväraha        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 153 938 169 714 164 000 154 600
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 39,8 42,8 42,2 39,9
— työttömyysajalta 35,8 38,9 38,4 36,1
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. 4,0 3,9 3,8 3,8
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 68,1 66,9 66,6 66,6
         
Peruspäiväraha        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 34 444 38 800 41 000 39 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 8,8 10,0 10,5 9,9
— työttömyysajalta 7,6 9,0 9,4 8,9
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 1,2 1,0 1,1 1,0
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 33,8 33,5 33,3 33,3
         
Työmarkkinatuki        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 175 382 187 600 197 000 193 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 40,6 49,0 51,2 50,1
— työttömyysajalta 29,7 35,9 37,5 36,7
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 10,9 13,1 13,7 13,4
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) 35,8 35,7 35,6 35,6
         
Aikuiskoulutustuki        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 7 860 8 877 10 742 10 800
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk) 1 482 1 495 1 495 1 495
         
Vuorottelukorvaus        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 8 203 6 672 6 429 3 788
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl 2,1 1,9 1,7 1,1
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl 0,02 0,01 0,01 0,01
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) 58,0 58,7 59,8 59,8
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) 23,5 24,4 24,3 24,3

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2017 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -4 944
Yhteensä -4 944

2017 talousarvio 26 840 000
2016 talousarvio 31 784 000
2015 tilinpäätös 22 893 407

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 053 810 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti.

Määrärahasta saa käyttää enintään 56 200 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta 1.1.2017 lukien siten, että työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään alle 58 vuotta täyttäneiltä, omavastuuaikaa pidennetään kahdella päivällä 7 päivään, aktiiviajan korotusosia pienennetään ja pitkän työuran johdosta maksettavista korotusosista luovutaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 847 110 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 101 000 000
Palkkatuet ja starttirahat (enintään) 56 200 000
Kulukorvaukset 39 500 000
Valtionosuus hallintokuluihin 10 000 000
Yhteensä 1 053 810 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -9 000
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen -10 500
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä -14 000
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys 23 000
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 210
Tarvearvion muutos -33 000
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) 33 200
Työttömyyspäivärahojen vähennys -23 100
Yhteensä -33 190

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 1 053 810 000
2016 talousarvio 1 087 000 000
2015 tilinpäätös 1 083 356 791

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 129 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä.

Määrärahasta saa käyttää enintään 23 100 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 273 450 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 43 500 000
Palkkatuet ja starttirahat (enintään) 23 100 000
Kulukorvaukset 8 250 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus -219 000 000
Yhteensä 129 300 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -2 000
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen -2 350
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä -2 000
Palkkatukien ja starttirahojen lisäys 9 500
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 50
Tarvearvion muutos -44 000
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) 13 600
Työttömyyspäivärahojen vähennys -9 500
Työttömyysvakuutusmaksun 0,45 %:n korotuksen vaikutus tilitettävään määrään (Kiky) -48 000
Yhteensä -84 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 129 300 000
2016 talousarvio 214 000 000
2015 tilinpäätös 234 065 000

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 567 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti.

Määrärahasta saa käyttää enintään 177 400 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta siten, että ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille maksettaisiin 1.1.2017 lukien työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea enintään kolmen vuoden ajan. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuosittain 10 000, joista 35 prosentin oletetaan saavan oleskeluluvan.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 402 640 000
— kuntien rahoitusosuus -406 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 459 400 000
— kulukorvaukset 78 800 000
— korotusosa 32 300 000
Yhteensä 1 567 140 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -11 800
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset 111 900
Omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavien kulukorvausten poistuminen -16 200
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä -4 000
Palkkatukien ja starttirahan lisäys 73 100
Palkkatukiin ja starttirahaan kohdennettu 30 milj. euron lisäys, joka vähentää päivärahoja -73 100
Sukupuolineutraali avioliittolaki voimaan 1.3.2017 240
Tarvearvion muutos -14 000
Työkokeilun ajalta nuorille maksettava kulukorvaus 7 000
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momentilta 32.30.51) 104 300
Ulkomaalaislain perusteella maksettava kotoutumistuki 1.1.2017 lukien -4 300
Yhteensä 173 140

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 1 567 140 000
2016 II lisätalousarvio 61 000 000
2016 talousarvio 1 394 000 000
2015 tilinpäätös 1 368 000 000

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta kilpailukykysopimuksen mukaisten muutosten toteuttamiseksi. Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetään 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen tasoa lasketaan siten, että perusosaa pienennetään 15 prosentilla. Valtion rahoitusosuus palkansaajan aikuiskoulutustuessa poistuu ja tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston varoista. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -700
Tarvearvion muutos -6 000
Tarvearvion muutos (Kiky) 13 800
Valtion rahoitusosuuden poistuminen palkansaajan aikuiskoulutustuesta 1.8.2017 lukien (Kiky) -44 100
Yhteensä -37 000

2017 talousarvio 53 000 000
2016 talousarvio 90 000 000
2015 tilinpäätös 73 000 000

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa:Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 20 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on enintään 180 kalenteripäivää ja vuorottelukorvauksen enimmäismäärä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -200
Tarvearvion muutos -16 800
Yhteensä -17 000

2017 talousarvio 26 000 000
2016 talousarvio 43 000 000
2015 tilinpäätös 49 008 833