Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            51. Lapsilisät
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            55. Elatustuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2017

10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.

Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin.

Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyy v. 2017 alusta lähtien Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Momentilta 33.10.57 suoritetaan Kansaneläkelaitokselle ennakot etuuden maksatusta varten. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2015—2017

  2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 55 820 57 400 57 600
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 85 100 130
       
Lapsilisät      
Lapsia joulukuussa 1 007 138 1 009 300 1 012 400
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 189 712 184 000 184 300
Lapsilisää saavia perheitä joulukuussa 552 509 552 700 553 700
Lapsilisien määrät euroa/kk      
1. lapsi 104,19 95,75 94,88
2. lapsi 115,13 105,80 104,84
3. lapsi 146,91 135,01 133,79
4. lapsi 168,27 154,64 153,24
5. jne. lapsi 189,63 174,27 172,69
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk 48,55 48,55 48,55
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 408 450 450
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 9 296 9 200 9 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 310 347 359
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 246 358 265 400 261 600
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 64 380 64 500 71 000
— yksinhuoltajia 54 848 55 100 56 500
Työttömiä ruokakuntia1) 151 651 150 200 150 400
Keskimääräinen tuki euroa/kk 330 329 338
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat      
— keskivuokra euroa/m2/kk 10,8 11,14 11,48
— keskipinta-ala m2 55,2 55,0 55,0
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)      
— ilman asumistukea 57,0 57,4 57,6
— asumistuen jälkeen 25,4 26,0 26,4
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) 55,4 54,0 54,0
       
Elatustuki      
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu 107 407 110 800 113 400
— täysimääräisenä 84 327 88 700 91 900
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 24 095 23 500 22 600
Täysi elatustuki euroa/kk 151,85 155,17 156,09
       
Tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 5 690 5 800 6 000
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 350 000 350 000 494 600
Kotitalouksia vuoden aikana 235 000 235 000 320 800

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

Luvun nimike on muutettu.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2017 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.

Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2017 arviolta 57 600 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 65 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Vuonna 2017 tuen saajia arvioidaan olevan 130.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 100 000 euroa äitiysavustusten ja 600 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -600
Yhteensä -600

2017 talousarvio 10 700 000
2016 talousarvio 11 300 000
2015 tilinpäätös 10 320 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 378 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2017 1 012 400 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 184 300. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 553 700. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuosittain 10 000, joista 35 prosentin oletetaan saavan oleskeluluvan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi. Vaikutus momentille on vähäinen. Avioliittolain muutos koskee momentteja 33.10.51, 33.10.52, 33.10.53, 33.10.54, 33.10.55, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.30.60 ja 33.40.60.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -11 700
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset 6 900
Yhteensä -4 800

2017 talousarvio 1 378 200 000
2016 II lisätalousarvio 1 610 000
2016 talousarvio 1 383 000 000
2015 tilinpäätös 1 377 800 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2017 kuukausittain keskimäärin 450 perheelle.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ICT -direktiivi 1 300
Yhteensä 1 300

2017 talousarvio 4 600 000
2016 talousarvio 3 300 000
2015 tilinpäätös 2 903 745

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2017 olevan 9 100 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkkeen ja muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta siten, että kansaneläkeindeksi jäädytetään vuosille 2017—2019 ja lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan 0,85 prosenttia. Vaikutus momentille on vähäinen.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -1 400
Yhteensä -1 400

2017 talousarvio 17 000 000
2016 talousarvio 18 400 000
2015 tilinpäätös 17 100 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 165 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa perusteena on yleisestä asumistuesta annetun lain mukainen asumistuen tarve. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset.

Yleistä asumistukea saavia arvioidaan olevan 265 400 vuonna 2016 ja 261 600 vuonna 2017. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan yleisessä asumistuessa 329 euroa vuonna 2016 ja 338 euroa vuonna 2017.

Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuosittain 10 000, joista 35 prosentin oletetaan saavan oleskeluluvan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen perusteiden tarkistamisen tarkennettu säästövaikutus -4 000
Indeksisidonnaisten menojen säästö -9 500
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttama kustannus 50 800
Tarvearvion muutos 85 900
Yhteensä 123 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 1 165 300 000
2016 II lisätalousarvio 26 210 000
2016 talousarvio 1 042 100 000
2015 tilinpäätös 924 300 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 213 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 66 300 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2017 lopussa noin 113 400. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -800
Yhteensä -800

2017 talousarvio 213 300 000
2016 talousarvio 214 100 000
2015 tilinpäätös 202 277 532

56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 47 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 6 000.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 3 000
Yhteensä 3 000

2017 talousarvio 47 800 000
2016 talousarvio 44 800 000
2015 tilinpäätös 41 499 900

57. (33.60.35) Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 833 638 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 320 800.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2016 on yksinasuvan aikuisen osalta 485,50 euroa kuukaudessa. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (815/2014) tulee voimaan 1.1.2017. Lain mukaan perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Kuntien osuus perustoimeentulotuesta vähennetään niiden peruspalvelujen valtionosuudesta. Toimeentulotuen täydentävä ja ehkäisevä osa säilyvät edelleen kuntien hoidettavana.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkeläisten asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistämisen peruuntuminen -7 000
Indeksisidonnaisten menojen säästö 7 000
Indeksitarkistuksen peruuntuminen 1 423
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poisto 1 300
Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelan hoidettavaksi 478 617
Tarvearvion muutos 18 051
Ulkomaalaislain perusteella maksettava kotoutumistuki 1.1.2017 lukien 3 400
Yhteensä 502 791

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 833 638 000
2016 talousarvio 330 847 000
2015 tilinpäätös 326 060 738

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 346 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 41,8 %, sairausvakuutusrahaston osuus 42,04 % ja kansaneläkerahaston osuus 16,16 % vuonna 2017. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sukupuolineutraalista avioliittolaista Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset.

Maksullisen EU-vammaiskortin käyttöönoton valmistelu käynnistetään.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta siten, että Kelan toimihenkilöiden eläkkeiden eläkevastuun vähimmäistasoa alennetaan asteittain.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 144 261 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 145 613 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 55 973 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto 200 000
Yhteensä 346 747 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kelan eläkevastuun vähimmäistason alentaminen -6 500
Kelan toimintakulut toimeentulotuen siirrosta 26 450
Pysyvä toimintamenosäästö -5 000
Tarvearvion muutos 12 316
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 1
Yhteensä 27 267

2017 talousarvio 346 747 000
2016 II lisätalousarvio 1 000
2016 talousarvio 319 480 000
2015 tilinpäätös 152 300 000