Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.

Tavoitteen saavuttamiseksi toiminnassa ovat painopistealueina:

  • — sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen ja keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut
  • — kansainvälinen toiminta
  • — digitalisaatio ja kyber-tulevaisuus.

Lisäksi pyritään toimintaa tehostamalla ja rakenteita uudistamalla varmistamaan toimintakyvyn turvaaminen ydintehtävissä.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito ja hallitun maahanmuuton edistäminen ovat valtion perustehtäviä, joihin kohdistuu vaatimuksia niin koko yhteiskunnan kuin hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Uudistuminen ja luovuus ovat tulevaisuuden keskeisimpiä muutostekijöitä.

Väestörakenteemme muutoksesta huolimatta Suomen oletetaan pysyvän myös lähitulevaisuudessa rauhallisena kansalaisyhteiskuntana, jossa kunnioitetaan oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perinnettä ja ymmärretään julkisten palvelujen merkitys. Suomeen on saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, mikä on kuormittanut vastaanottojärjestelmää ja aiheuttanut huolta turvallisuustilanteen heikkenemisestä. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat varmistaneet, että maahantulo toteutuu hallitusti. Turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu asettaa suuret haasteet turvapaikkaprosessille, kotouttamiselle ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiselle. Hakijamäärän kasvulla on vaikutusta myös häiriöihin yleisessä järjestyksessä ja turvallisuudessa, laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden kasvuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa. Teknisten järjestelmien systeemiset riskit ovat merkittävä uhka yhteiskunnalle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat aikaisempaa kiinteämmin yhteydessä toisiinsa ja kumpaankin vaikuttavat osin samat kehitys- ja uhkatekijät. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on huomattava.

Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.

Hallinnonala ovat hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen, erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen, digitalisaatio sekä henkilöstön mittava eläköityminen asettavat kireän taloustilanteen ohella suuria haasteita toiminnalle. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista. Työelämän uudistaminen ja innovatiivisen julkisen hallinnon kehittäminen ovat keskeisiä muutostekijöitä myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäministeriön hallinnonalalle seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita vuodelle 2017:

  • — Sisäisen turvallisuuden palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa
  • — Sisäisen turvallisuuden palvelutaso ylläpidetään digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Uudistuksia tehdään asiakaslähtöisesti ja alueellista yhdenvertaisuutta edistäen
  • — Hätätilanteissa avun saaminen nopeasti edellyttää hätäkeskuksen tehokkaan toiminnan lisäksi turvallisuustoiminnan painopisteen siirtämistä edelleen kiinteistä toimipisteistä liikkuviin yksiköihin
  • — Rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden resursseja tarkistetaan ja uudelleenkohdennetaan huomioiden uudentyyppiset uhkakuvat ja turvallisuuspoliittinen tilanne
  • — Löydetään yhteisiä keinoja terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi
  • — Maahanmuutto on hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan.
Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan poliisin toimintavalmiuden, talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa sekä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotetaan myös rikosten, järjestyshäiriöiden sekä onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Torjutaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta.

Kehityskuvaaja

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 467 412 455 000 455 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 98,4 98,0 95,0
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 181,9 185,0 187,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) - 3,3 -
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) - 2,9 -
Terroritekojen määrä, kpl5) 0 0 0
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %5) 82 85 85
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %5) 68 75 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri.

5) Lähde: TNS Gallup

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 104 107 107
Vaikuttavuus (ind) 96 96 96
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) 4,0 3,9 3,9
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) 4,7 4,8 4,8
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) 3,9 4,0 4,0
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) 4,1 4,1 4,1
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) 3,3 3,3 3,2
Kustannusvaikuttavuus (ind) 111 119 118
Pelastustoimi

Pelastustoimen tehtävänä on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia ja tarjoamalla pelastustoimen jatkuvaa valmiutta hyödynnettäväksi yhteiskunnassa.

Tunnusluku 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 9 642 9 500 9 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 211 5 200 5 200
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 73 69 69
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:24 9:20 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) - - 98

1) Sisältää rakennuspalovaarat.

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi.

Hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustoiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on edistää osaltaan väestön turvallisuutta. Järjestelmää kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Tunnusluku 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 92 90 80
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään - 4,0 -
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Maahanmuutto on hallittua. Maahanmuuton ydintehtävien yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan sekä päätöksenteon että vastaanottotoiminnan näkökulmasta. Maahanmuuttoviraston tekemien päätösten määrän tulee vastata vireille tulleiden asioiden määrää. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän kapasiteetin tulee vastata hakijamääriä ja olla kustannustehokasta. Toiminnan laatua mitataan Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyydellä muutoksenhaussa.

Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa edistetään. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Maahanmuuttovirasto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset toimivat yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen tehokkuuden varmistamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina on kuntaan sijoituksen keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksissa luvan saamisesta.

Tunnusluku 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston asiakastyytyväisyys (1—5) - - 4
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) 99,45 >95 >95
Kuntaansijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, oleskelulupapäätöksen tiedoksisaannista (kk) 3,82) 2,0 2,0
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 62,7 120 100
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 106 90 90

1) Tavoitteena on, että päätöksiä kumotaan valitusasteissa enintään viidessä prosentissa tapauksista sillä perusteella, että viranomainen on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen.

2) Tilastointi vuodelta 2015 ei ole täysin kattava johtuen poikkeuksellisesta turvapaikanhakijoiden määrästä.

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Sisäministeriö 194 185 180
Hallinnon tietotekniikkakeskus1) 396 140 -
Poliisitoimi2) 10 007 9 850 9 517
Suojelupoliisi - 276 291
Rajavartiolaitos 2 679 2 664 2 665
Pelastusopisto (ml. CMC) 130 129 127
Hätäkeskuslaitos 597 613 541
Maahanmuuttovirasto 334 830 690
Valtion vastaanottokeskukset 114 120 142
Yhteensä 14 451 14 807 14 153

1) Virasto lakkaa 31.5.2016. Vuoden 2016 htv-määrä on arvio.

2) Vuoden 2015 luvussa on mukana Suojelupoliisin htv-määrä (n. 240 htv).

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriössä päivitetään vuoden 2016 aikana sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi säädösvalmistelijoille tullaan tarjoamaan syksyllä 2016 koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa naiset työskentelevät pääosin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä ja naisten osuus poliisimiehistä on verrattain pieni. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline. Lisäksi poliisin työikäohjelmaa toteutettaessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä.

Rajavartiolaitoksen toiminnan lähtökohtana on jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, niin viranomaisena kuin työnantajana. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 86 % työskentelee sotilasviroissa ja naisten osuus sotilasviroissa on 4 % (vuonna 2015). Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuosiksi 2017—2018.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisällytetään jatkossa viraston henkilöstösuunnitelmaan, joka on parhaillaan valmisteilla. Edellinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma oli laadittu vuoden 2015 loppuun asti. Operatiivisessa koulutuksessa sekä rekrytoinnissa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 40 prosenttia on naisia. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely VMBaro, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttovirastossa ja valtion vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten uutta, yhteistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ollaan juuri laatimassa ja se tullaan jatkossa päivittämään joka toinen vuosi. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 81 % (kaikkiaan 32 476 hakijasta 26 430 oli miehiä). Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset ovat kuitenkin pyrkineet toiminnassaan ottamaan huomioon tasa-arvon myös turvapaikanhakijoiden kohtelussa sekä naisten ja lasten aseman mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Hallinto 127 231 136 746 132 203 -4 543 -3
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 218 14 857 13 781 -1 076 -7
(03.) Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 22 -22 -100
04. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 739 1 439 1 439 0
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 8 917 8 917 8 517 -400 -4
(22.) EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 4 603 0
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 14 288 47 260 32 224 -15 036 -32
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 80 394 63 019 75 000 11 981 19
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 248 215 225 10 5
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 802 1 017 1 017 0
10. Poliisitoimi 743 787 788 332 734 835 -53 497 -7
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 736 316 729 491 687 278 -42 213 -6
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 919 25 891 1 972 8
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 7 471 22 000 17 666 -4 334 -20
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 0 12 922 4 000 -8 922 -69
20. Rajavartiolaitos 262 100 249 370 237 879 -11 491 -5
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 231 713 233 410 228 479 -4 931 -2
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 30 387 15 960 9 400 -6 560 -41
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 80 769 75 434 73 015 -2 419 -3
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 598 12 133 12 914 781 6
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 754 52 795 49 595 -3 200 -6
20. Erityismenot (arviomääräraha) 2 317 2 406 2 406 0
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 8 100 0
40. Maahanmuutto 183 386 460 276 184 105 -276 171 -60
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 904 79 155 59 777 -19 378 -24
(20.) Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 548 876 -876 -100
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 124 910 290 327 101 044 -189 283 -65
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 5 800 5 800 0
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 28 024 89 918 17 484 -72 434 -81
Yhteensä 1 397 273 1 710 158 1 362 037 -348 121 -20
  Henkilöstön kokonaismäärä 14 451 14 807 14 153