Talousarvioesitys 2007

98. Alueiden kehittäminen

Selvitysosa:Alueiden kehittämisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Tavoitteeseen pyritään alueiden osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita kehittämällä. Lisäksi määrärahoilla tuetaan toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaamista.

Alueiden omaehtoisen kehittämisenlähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin perustuvat kehittämistoimet. Alueiden omaehtoisen kehitystyön tavoitteet kirjautuvat maakuntaohjelmiin ja toteuttamissuunnitelmiin. Toteuttamissuunnitelmat laaditaan maakunnan liittojen johdolla neuvottelemalla laajasti kuntien, alueviranomaisten ja keskushallinnon päätöksentekijöiden kanssa. Niihin kirjataan eri hallinnonalojen alueen kehittämistoimet ja ne toimivat pohjana valtion aluekehittämisen rahoituksen jakamiselle. Toteuttamissuunnitelmat vakiinnutetaan aluekehittämisen toimeenpanoasiakirjoiksi ja niitä käytetään pohjana valtion talousarvioesitystä ja kehyksiä laadittaessa. Lisäksi luodaan ja vakiinnutetaan menettelytavat, joilla maakuntaohjelmien ja niiden vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien toteutuman vaikuttavuus alueen kehitykseen arvioidaan.

Kainuun hallintokokeilu jatkuu. Tavoitteena on tukea Kainuun elinvoiman ja strategisen kapasiteetin lisäämistä siten, että maakunnan elinkeinojen kehittämiseen saadaan lisää voimaa ja palvelujen laatu ja saatavuus voidaan turvata. Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on muun muassa alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminenvuosien 2007—2008 aikana tarkoittaa EU-ohjelmissa nykyisen ohjelmakauden tuloksellisesta loppuun saattamisesta ja uuden ohjelmakauden käynnistämistä viivytyksittä. Tavoitteena on vaikuttavasti ja tuloksellisesti ohjata ja toteuttaa EU-ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-toimenpideohjelmat. Strategiana vuosille 2007—2013 on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet otetaan huomioon. Kansallisesti ja alueellisesti vastataan menestyksekkäästi kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun. Ennakoidaan ja reagoidaan joustavasti maailmatalouden muutoksiin. Toimitaan houkuttelevina yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöinä. Erityisesti toimenpiteitä suunnataan Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille.

Strategia kattaa soveltuvin osin myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen sekä Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmissa tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja ENPI-ohjelmat voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa alueiden, erityisesti raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen, sekä parantaa raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta.

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan osana hallituksen kaupunkipoliittisia strategisia linjauksia ja maakuntien kehittämistä. Aluekeskusohjelman tavoitteena vuosille 2007—2010 on aluekeskusten vahvuuksien ja osaamisen, sen perustan ja rakenteiden kehittäminen, erikoistumisen ja yhteistyötoimintamallien kehittäminen kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Ohjelman kohteena ovat toiminnallisesti yhtenäiset, työssäkäyntiin, asumiseen, sekä palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat kaupunkiseudut.

Kaupunkiseutujen roolia toisaalta osana kansantalouden kasvun edistäjinä ja kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvoina solmukohtina ja toisaalta omien alueiden kehityksen moottoreina vahvistetaan. Huomiota kiinnitetään erityisesti koko kaupunkiverkon vahvistamiseen.

Helsingin seudun kehittämisessä vahvistetaan näkökulmaa laajan metropolialueen kilpailukyvyn ja sisäisen yhteistyön kehittämiseen.

Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on osaltaan vaikuttaa innovaatiopolitiikan yleisten tavoitteiden toteutumiseen alueilla. Vuosina 2007—2013 toteutettavan ohjelman tavoitteena on 1) synnyttää klusteriperusteisesti huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja, 2) tukea alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi ja 3) lisätä alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi alueelle. Ohjelman lähtökohtana on alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö yhdessä saman klusterin muualla sijaitsevien toimijoiden kanssa.

Maaseutupoliittista erityisohjelmaa toteutetaan vuosina 2007—2010. Tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä kaupunki- ja maaseutuvuorovaikutuksen hyödyntäminen. Erityisohjelma linjaa ja yhteen sovittaa eri ministeriöiden toimia maaseudun kehittämiseksi. Ohjelma valmistellaan sisäasiainministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimivassa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä. Sisäasiainministeriö esittelee ohjelman valtioneuvostolle.

Saaristo-ohjelma on käynnissä 2007—2010. Ohjelmalla pyritään laaja-alaiseen saaristoisuuden, vesistöisyyden ja meren hyödyntämiseen.

Alueiden kehittämislain muutoksen (954/2005) 10 a §:n mukaiset määrärahaehdotukset

Sisäasiainministeriön pääluokan keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat ovat maakunnan kehittämisraha (26.98.43) ja Kainuun kehittämisraha (26.98.63). Näillä momenteilla oleva määräraha on yhteensä 76 338 000 euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin. Lisäksi osa määrärahasta jaetaan maakunnan liitoille käytettäväksi muihin kuin em. erityisohjelmiin. Maakunnan liitot voivat itse päättää tämän määrärahan kohdistamisesta tärkeinä pitämiinsä alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu kokonaisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaan Kainuun maakuntavaltuusto.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 380 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet, maaseudun ja saariston kehittäminen sekä seudullisiin yhteistyöhankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen 8 700 000 euroa, aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen 9 200 000 euroa, maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 1 000 000 euroa ja saaristo-ohjelmaan 200 000 euroa. Ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen arvioidaan käytettävän 12 280 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 500 000 euroa siirtona momentille 26.01.24.

61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 138 923 000 euroa.

Vuonna 2007 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 147 273 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2006 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2007.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi EU:n ohjelmakauden 2000—2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 toteuttavien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan aluekehitysrahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 105 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 8 500 000 euroa ja määrärahasta 6 850 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin 14 549 000 euroa ja ohjelmakauden 2000—2006 maksatuksiin 124 374 000 euroa.

¹⁾ Sisältää uudelleen budjetoidut myöntämisvaltuudet.

Tulot on merkitty momentille 12.26.98 ja valtion rahoitusosuus momenteille 26.98.62, 28.01.62, 29.01.62, 30.10.62, 31.99.62, 32.30.62, 33.01.62, 34.05.62 ja 35.99.62.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 307 000 euroa.

Vuonna 2007 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 20 577 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2006 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2007.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien toimenpideohjelmien Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien, tavoite 1- ja 2 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen ja muuhun tekniseen apuun yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995—1999 sitoumusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 4 023 000 euroa ja määrärahasta 6 028 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin 2 979 000 euroa ja ohjelmakauden 2000—2006 maksatuksiin 24 328 000 euroa.

63. Kainuun kehittämisraha(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 44 958 000 euroa.

Vuonna 2007 saa tehdä päätöksiä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2008—2010 enintään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 6 ja 10 §:n mukaisten menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös aiempina vuosina momenteilla 34.06.51 ja 34.06.64 tehdyistä päätöksistä vuonna 2007 aiheutuvien menojen maksamiseen siltä osin kuin ne ovat kohdistuneet Kainuun hallintokokeilu -alueelle.

Määrärahaa saa käyttää myös toimintamenojen maksamiseen. Momentille budjetoidaan toimintamenojen vakiosisällön mukaiset tulot sekä tiehallinnon toimenpiteissä ulkopuolisten rahoittajien maksamat maksuosuudet.

Määrärahaa saa käyttää enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteella siltä osin kuin määrärahasta maksetaan kulutusmenoja. Muilta osin määräraha budjetoidaan maksuperusteella.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Momentille on otettu kansallinen kehittämisraha Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n nojalla kokeilualueen kehittämistä varten. Lain 10 §:ssä luetellaan Kainuun kehittämisrahan käyttötarkoitukset.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon työllistymistä helpottavia toimenpiteitä selvittämään asetetun kolmikantaisen työryhmän esitysten toimeenpanoon 780 000 euroa.