Talousarvioesitys 2004

03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Selvitysosa:Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan.

Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 2004 koskien seuraavat tulostavoitteet:

Tutkimustyön painopisteiden asettelussa otetaan huomioon kansantalouden tarve sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön globalisaation ja Euroopan integraatiokehityksen myötä. Tutkimustyössä painottuvat kasvuun, yrittäjyyteen ja laajasti nähtyyn suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset. Työllisyysasteen kohottaminen ja julkisen sektorin toiminnan tehostaminen ovat tärkeitä talouspolitiikan tavoitteita. Pitemmällä aikavälillä julkisen talouden tasapainoista kehitystä uhkaavat väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvat työmarkkinoiden sopeutumistarpeet. Hyvinvointipalvelujen tuotannon tehostamispyrkimykset ja alueellisen tasapainon heikkeneminen edellyttävät panostusta hyvinvointipalvelujen ja kuntatalouden tutkimukseen. Kioton ilmastosopimuksen toimenpanoon liittyvät taloudelliset ongelmat edellyttävät tutkimuksen voimavarojen suuntaamista näihin kysymyksiin.

Väestön ja työvoiman ikääntyminen johtaa työmarkkinoiden sopeutumispaineisiin. Työmarkkinoiden hyvä toimivuus korostuu tilanteessa, jossa suuret ikäluokat alkavat poistua työelämästä ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat määrällisesti pienempiä. Edelleen laaja rakenteellinen työttömyys ja siihen kytkeytyvät tekijät työmarkkinoilla, etuuksissa ja verotuksessa ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Tutkimusta suunnataan julkisen työvoimapalvelun kehittämistarpeita ajatellen ja työvoimapolitiikan vaikuttavuustutkimusta suunnataan yhtäaikaiseen kysyntä- ja tarjontatekijöiden tarkasteluun. Tulonsiirto- ja verojärjestelmän rakennekysymyksiä, toimivuutta ja yhteisvaikutuksia analysoidaan. Tulonjako-, syrjäytymis- ja köyhyystutkimusta suunnataan näissä ilmiöissä tapahtuvien muutosten tarkasteluun.

Hyvinvointipalvelujen kysynnän sekä tarjonnan toimivuuden ja tehokkuuden analyysia jatketaan. Erityistä huomiota kiinnitetään rahoitusjärjestelmien toimivuuteen, vanhuspalvelujen tarjontaan sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämishaasteisiin. Koulutuksen ja perhetaustan vaikutusta sosiaaliseen ja taloudelliseen liikkuvuuteen selvitetään. Kuntataloustutkimuksessa kiinnitetään huomiota valtionosuusjärjestelmän uudistuksiin, kuntakoon tuomiin tehokkuusvaikutuksiin julkisten palvelujen järjestämisessä sekä kuntien väliseen verokilpailuun. Aluetutkimuksessa perehdytään aluepoliittisten toimien vaikuttavuuteen sekä alueellisten työmarkkinoiden ja julkisten palvelujen tuottamisen alueellisten erojen tutkimukseen. Asuntomarkkinatutkimuksen painopiste on asuntomarkkinoiden hinnanmuodostuksen tutkimuksessa.

EU:n laajentuminen ja talouden globalisaatio samoin kuin Suomen väestön odotettavissa oleva ikääntyminen luovat jatkuvia sopeutumispaineita Suomen kansantaloudelle ja julkiselle sektorille. Tutkimus kartoittaa näitä vaikutuksia. Erityisiä tutkimuskohteita ovat vakaus- ja kasvusopimuksen toimivuus, tuotannontekijöiden liikkeet laajenevan EU:n sisällä sekä verokilpailu. Tutkimuksessa arvioidaan näiden muutospaineiden merkitystä Suomen julkiselle taloudelle ja verojärjestelmälle. Näiden teemojen lisäksi tutkimushankkeissa analysoidaan osaamisperustaista korkean teknologian kasvustrategiaa sekä kansallisen teknologia- ja innovaatiopolitiikan ja yrittäjyyspolitiikan mahdollisuuksia edistää sitä.

Keskeisiä tutkimuskohteita ovat myös taloudellisen kasvun ja infrastruktuurien sekä niiden kehittämisen väliset yhteydet. Tärkeäksi uudeksi tutkimusaiheeksi ovat nousemassa myös infrastruktuurihankkeiden hallinnon ja budjetoinnin uusien käytäntöjen arvioiminen.

Ympäristötalouden ja infrastruktuurien tutkimus tarkastelee kestävän kehityksen mukaista politiikkaa erityisesti ympäristö- ja energiapolitiikan näkökulmista. Tärkeimmät tutkimushankkeet liittyvät ilmastopolitiikan ja kansallisen jäteohjelman valmisteluun. Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen ja uusista velvoitteista käytäviin neuvotteluihin valmistautuminen edellyttävät tutkimuksen voimavarojen suuntaamista näihin kysymyksiin. Kansallisen jäteohjelman valmisteluissa nousevat esille niin kestävän tuotannon ja kulutuksen välisten yhteyksien kuin taloudellisen ohjauksen tarpeen, kattavuuden ja vaikuttavuuden sekä uusien ohjauskeinojen käyttöönoton vaikutusten arvioiminen.

Yleisen tasapainon mallit ovat muodostuneet keskeisiksi rakenne- ja ympäristöpolitiikan analyysin ja vaikutusarvioinnin työvälineeksi. VATT-mallihankkeessa kehitetään dynaaminen yleisen tasapainon malli talouspolitiikan keskipitkän aikavälin arviointiin. Malli muodostaa kehikon, joka luontevasti nivoo lähestymistavoiltaan erilaisia hankkeita yhteen. Mallin kehitystyöhön käytetään kahden varttuneen tutkijan ja yhden tutkimussihteerin työpanos.

21. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 671 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 85 000 euroa kokonaistaloudellisen mallin rakennustyötä varten.