Talousarvioesitys 2016
50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".
Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ohjelmatyön kokonaisuuden seuranta sekä tuloksellisuuden arviointi ja ennakointi.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut.
Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.
Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä linjataan hallituskauden keskeiset toimenpiteet kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikassa. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.
Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusiutumista. Rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan vähentää ennakoinnilla ja nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 ohjelmien maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan vuonna 2016.
EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.
(62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 30.10.63.
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 242 324 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 326 965 000 eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2016.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 174 096 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 152 869 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 10 400 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 9 600 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 222 324 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 120 626 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 101 698 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus on loppunut vuonna 2015, mutta joitakin maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2016.
Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia)
Osuus koko ohjelmakaudella (%) | Valtuus v. 2016 (milj. euroa) | |
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 25,3 | 75,098 |
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 33,5 | 99,420 |
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 18,0 | 53,449 |
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 12,6 | 37,527 |
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,7 | 22,744 |
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 1,8 | 6,606 |
TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,2 | 4,304 |
Yhteensä | 100,0 | 299,148 |
---|
Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
||
Ohjelmakausi 2007—2013 | ||||||
Vuoden 2015 sitoumukset | 20,000 | - | - | - | 20,000 | |
Yhteensä | 20,000 | - | - | - | 20,000 | |
---|---|---|---|---|---|---|
Ohjelmakausi 2014—2020 | ||||||
Vuoden 2014 sitoumukset | 101,918 | 130,976 | - | - | 232,894 | |
Vuoden 2015 sitoumukset | 65,710 | 92,694 | 137,290 | - | 295,694 | |
Vuoden 2016 sitoumukset | 54,696 | 64,793 | 113,388 | 94,088 | 326,965 | |
Yhteensä | 222,324 | 288,463 | 250,678 | 94,088 | 855,553 | |
Ohjelmakaudet yhteensä | 242,324 | 288,463 | 250,678 | 94,088 | 875,553 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2015 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2016 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2015 |
Määräraha v. 2016 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,238 | 3,303 | 2,256 | 2,289 |
Valtakunnalliset teemat | 46,700 | 6,358 | 6,130 | 1,885 | 4,247 |
Alueosiot yhteensä | 716,473 | 97,259 | 94,066 | 25,130 | 65,176 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 526,967 | 71,312 | 68,061 | 17,763 | 47,158 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 189,506 | 25,947 | 26,005 | 7,366 | 18,018 |
Yhteensä | 786,777 | 106,855 | 103,499 | 29,270 | 71,712 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,110 | 2,152 | 0,634 | 1,491 |
Valtakunnalliset teemat | 124,326 | 16,926 | 16,321 | 4,755 | 11,309 |
Alueosiot yhteensä | 372,977 | 50,792 | 48,970 | 13,964 | 33,929 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 245,771 | 33,467 | 32,268 | 9,624 | 22,357 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 127,206 | 17,325 | 16,702 | 4,340 | 11,572 |
Yhteensä | 512,684 | 69,828 | 67,443 | 19,353 | 46,729 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 22,541 | 3,093 | 3,154 | 1,000 | 2,185 |
EAKR, ESR ja FEAD yhteensä | 1 322,002 | 179,776 | 174,096 | 49,623 | 120,626 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2015 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2016 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2015 |
Määräraha v. 2016 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,238 | 3,303 | 2,230 | 2,197 |
Valtakunnalliset teemat | 35,025 | 4,769 | 4,598 | 1,368 | 3,059 |
Alueosiot yhteensä | 531,454 | 70,234 | 69,184 | 18,860 | 46,026 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 390,885 | 49,592 | 51,046 | 13,930 | 33,959 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 140,569 | 20,642 | 18,138 | 4,930 | 12,067 |
Yhteensä | 590,083 | 78,241 | 77,085 | 22,458 | 51,282 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,110 | 2,152 | 0,664 | 1,432 |
Valtakunnalliset teemat | 93,245 | 12,695 | 12,241 | 3,467 | 8,143 |
Alueosiot yhteensä | 275,887 | 37,899 | 36,728 | 9,969 | 24,434 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 181,794 | 26,761 | 24,201 | 6,815 | 16,100 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 94,093 | 11,138 | 12,527 | 3,154 | 8,334 |
Yhteensä | 384,513 | 52,704 | 51,121 | 14,100 | 34,009 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) | 120,975 | 17,282 | 24,106 | 4,562 | 16,037 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 3,978 | 0,546 | 0,557 | 0,350 | 0,370 |
EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä | 1 099,549 | 148,773 | 152,869 | 41,470 | 101,698 |
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
Tavoite (2023) |
|
Uudet yritykset | 1 200 |
Uudet työpaikat | 12 700 |
Uudet T&K&I-työpaikat | 1 360 |
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 8 090 |
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 2 065 |
ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat | 306 000 |
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 26 000 |
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 28 200 |
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 11 250 |
Tulot on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistaminen | 400 |
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) | 8 943 |
Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset | -229 000 |
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen | 22 000 |
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen muutos (7 prosentista 6 prosenttiin) | 1 662 |
Tekniset muutokset | 29 |
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus | -6 700 |
Yhteensä | -202 666 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 242 324 000 |
2015 talousarvio | 444 990 000 |
2014 tilinpäätös | 433 124 274 |