Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle
  • — Nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus
  • — Työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta on parannettu
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt
  • — Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vahvistunut ja eriarvoisuutta on vähennetty
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja ja omaishoitoa on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt
  • — Kestävää luonnonvarojen käyttöä on lisätty
  • — On kehitetty yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut tukemaan kansalaisten osallisuutta ja palvelujen uudistamista
  • — Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettu rakenteellisilla uudistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten SOTE-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkamista valmistellaan työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportti valmistellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ministeriön strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja tukee terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)              
— kuntajohdossa .. 61 .. 72 731) 75 75
— perusterveydenhuollossa .. .. 60 .. 66 67 68
— liikuntatoimessa .. .. 62 .. 67 68 69
— perusopetuksessa .. 66 .. 66 661) 67 67
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,5 60,9 60,9 61,2 61,3 61,3
— miehet 58,6 60,4 60,9 60,9 61,3 61,3 61,4
— naiset 58,9 60,5 60,8 60,8 61,1 61,3 61,3
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 6,3 6,3 5,6 5,6 5,5
— miehet 9,1 7,1 6,2 6,0 5,3 5,3 5,2
— naiset 8,3 7,4 6,5 6,6 6,0 6,0 5,9
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,7 4,4 4,7 4,7
— miehet 3,6 3,9 3,8 4,0 3,5 3,8 3,9
— naiset 4,5 5,2 5,2 5,4 5,2 5,5 5,4
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 31,2 30,4 29,6 29,33) 29,1 29,0
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 8,3 8,7 8,8 8,3 8,4 8,5
Sosiaalimenot/bkt, % 24,3 28,8 30,0 31,3 32,41) 33,6 34,3
Sosiaalimenojen rahoitus, %              
— verovaroin 43,1 46,1 46,8 47,4 47,51) 47,6 47,7
— työnantajat 37,6 35,4 34,8 34,6 34,51) 34,4 34,3
— muu 19,3 18,5 18,3 18,0 18,01) 18,0 18,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %              
— miehet 38 34 31 33 32 32 31
  — 0—12 vuotta koulutusta 42 40 39 37 42 42 41
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29 28 26 29 25 25 25
— naiset 34 31 31 32 29 29 28
  — 0—12 vuotta koulutusta 39 39 38 40 35 35 34
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29 28 27 28 25 25 25
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 17 171) 17 17,11) 17 17
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,4 80,5 80,9 81,11) 81,3 81,6
— miehet 74,1 77,2 77,5 77,8 78,21) 78,5 78,8
— naiset 81,0 83,5 83,4 83,8 84,01) 84,1 84,2
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)              
— miehet 76 87 871) 87 871) 87 87
— naiset 72 79 771) 75 751) 76 76
Päivittäin tupakoivien osuus, %              
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,4 21,0 20,3 18,1 17 16
— naiset (25—64-v.) 19,9 14,9 14,5 13,9 13,9 13 12
— pojat (8.—9. lk) 25 17 151) 15 141) 13 12
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 131) 12 111) 10 9
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,1 9,6 9,7 9,3 9,3 9,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %              
— miehet 58,4 65,0 63,3 64,6 64,3 64,1 63,8
— naiset 41,2 48,3 47,9 47,8 47,2 46,9 46,5
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)              
— miehet 1 164 864 798 800 7591) 739 719
— naiset 367 255 279 274 2651) 258 252
Pienituloisten3) osuus, %              
— koko väestö 10,5 13,2 11,9 12,8 12,81) 12,8 12,8
— lapset 8,8 11,1 9,4 10,9 10,91) 10,9 10,9
Toimeentulotukea saaneet, lkm              
— kotitaloudet 271 686 239 212 238 726 245 765 253 4005) 253 400 253 400
— henkilöt 454 353 371 898 371 007 381 851 393 7005) 393 700 393 700
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,1 2,2 2,21) 2,2 2,2
  — miehet 2,7 2,5 2,4 2,5 2,51) 2,5 2,5
  — naiset 2,0 1,8 1,8 1,9 1,91) 1,9 1,9
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % 28,4 28,5 27,2 27,6 27,61) 27,6 27,6
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,4 4,8 4,8 4,85) 4,81) 4,8 4,8
— 18—24 v. pojat 5,5 5,9 5,9 6,05) 6,01) 6,0 6,0
— 18—24 v. tytöt 3,2 3,6 3,6 3,55) 3,51) 3,5 3,5
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 83,2 83,1 83,1 83,15) 83,2 83,2
Hoitoon pääsy              
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 751 938 1 390 932 900 900
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 77 81 79 .. .. ..
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 14 000 7 205 5 100 .. .. ..
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm .. 73 64 55 40 40 40
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 242 2 130 2 400 2 400 2 400 2 400
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %              
— säännöllinen kotihoito2) 11,8 12,2 11,9 11,9 12,11) 12,2 12,4
  — miehet 8,7 9,3 8,9 9,0 9,21) 9,3 9,5
  — naiset 13,2 13,9 13,5 13,7 13,91) 14,2 14,4
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,9 6,1 6,5 6,91) 7,2 7,6
  — miehet 1,1 3,9 4,1 4,3 4,61) 4,8 5,1
  — naiset 2,0 7,1 7,3 7,8 8,31) 8,7 9,2
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,4 3,8 3,1 2,51) 2,0 1,4
  — miehet 5,6 3,1 2,8 2,3 1,91) 1,6 1,2
  — naiset 9,6 5,1 4,3 3,6 2,91) 2,3 1,6
— omaishoidontuki 3,0 4,4 4,5 4,6 4,71) 4,9 5,0
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 630 4 844 5 273 5 6481) 6 049 6 479
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,5 6,3 6,1 5,2 5 4,8
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta              
— äitiysneuvolalääkärit .. 62 58 72 721) 72 72
— lastenneuvolalääkärit .. 20 23 26 231) 23 24
— koululääkärit .. 6 10 14 141) 15 16
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat .. 59 60 76 761) 76 76
— lastenneuvolan terveydenhoitajat .. 34 42 42 421) 43 44
— kouluterveydenhoitajat .. 75 84 88 881) 88 88
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 57 200 61 200 73 700 90 504 106 000 119 000
— miehet 47 500 34 100 36 000 43 300 52 673 61 700 69 300
— naiset 39 300 23 100 25 100 30 400 37 831 44 300 49 700
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,4 1,4 1,4 1,41) 1,4 1,4
— pojat 1,0 1,4 1,4 1,5 1,51) 1,5 1,5
— tytöt 0,9 1,3 1,3 1,4 1,41) 1,4 1,4
Asunnottomat, lkm 10 000 7 570 7 850 7 500 7 100 6 920 6 730
— miehet 8 250 5 990 5 950 5 700 5 460 5 370 5 290
— naiset 1 750 1 580 1 890 1 800 1 650 1 550 1 450

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
               
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 453 2 355 2 2671) 2 2221) 2 111 2 005
— miehet .. 1 610 1 485 1 4431) 1 4141) 1 343 1 276
— naiset .. 843 870 8241) 8081) 768 729
Vesivälitteiset epidemiat              
— epidemioiden lkm 7 5 2 4 6 51) 41)
— sairastuneet henkilöt 6 428 70 53 220 288 2001) 1501)
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 81) 5,6 5,8 5,31) 5,01) 4,81)
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 22,4 26,4 28,6 30,4 .. ..
Työeläkerahastot/bkt, % .. 69,2 74,9 80,3 84,6 .. ..

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2011 2012 2013 2014 2015 2016
arvio
             
Lapsilisä            
— 1. lapsi 100 104 104 104 96 96
— 2. lapsi 111 115 115 115 106 106
— 3. lapsi 142 147 147 147 135 135
— yksinhuoltajakorotus 47 49 49 49 49 49
Lasten kotihoidon tuki            
— hoitoraha 316 327 337 341 343 343
— seuraavasta alle 3-v. 94 98 101 102 103 103
— muista alle kouluikäisistä 61 63 65 66 66 66
— hoitolisä 169 175 180 183 183 184
Yksityisen hoidon tuki            
— hoitoraha 161 167 171 174 174 175
— hoitolisä 135 140 144 146 147 147
Osittainen hoitoraha 90 94 96 98 98 98
Vanhempainpäiväraha            
— minimi 553 574 594 598 601 602
— keskimäärin, miehet 1 997 2 035 2 099 2 090 2 1201) 2 163
— keskimäärin, naiset 1 427 1 467 1 516 1 545 1 5651) 1 593
Sairauspäiväraha            
— minimi (55 päivän jälkeen) 553 574 594 598 601 602
— keskimäärin, miehet 1 421 1 461 1 515 1 530 1 5551) 1 583
— keskimäärin, naiset 1 249 1 292 1 331 1 356 1 3781) 1 403
Työmarkkinatuki 553 674 698 702 705 706
Työttömän peruspäiväraha 553 674 698 702 705 706
Työttömien ansiopäiväraha            
— keskimäärin, miehet 1 409 1 514 1 565 1 587 .. ..
— keskimäärin, naiset 1 082 1 159 1 184 1 236 .. ..
Kansaneläke, yksinäinen 586 609 626 634 637 638
Takuueläke 688 714 739 743 747 748
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 728 1 809 1 879 1 921 1 9471) 1 982
— naiset 1 133 1 195 1 252 1 290 1 3171) 1 351
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 121 1 149 1 168 1 170 1 1611) 1 157
— naiset 934 962 983 989 9861) 988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)            
— miehet 2 054 2 099 2 142 2 168 2 1741) 2 178
— naiset 1 478 1 508 1 557 1 581 1 5831) 1 607
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)            
— miehet 1 189 1 205 1 201 1 202 1 1871) 1 169
— naiset 917 950 942 948 9441) 933
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 419 461 477 480 486 ..

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto 89 429 79 438 93 572 14 134 18
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 156 30 712 28 797 -1 915 -6
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 305 2 245 2 242 -3 0
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 648 4 539 4 513 -26 -1
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 600 590 576 -14 -2
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 548 1 031 1 016 -15 -1
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 659 16 659 0
(21.) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 0
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 16 330 17 330 17 330 0
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 520 18 959 18 609 -350 -2
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 322 4 032 3 830 -202 -5
02. Valvonta 73 322 69 422 64 795 -4 627 -7
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 352 14 441 13 303 -1 138 -8
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 336 12 465 11 758 -707 -6
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 577 4 167 4 088 -79 -2
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 840 27 449 26 082 -1 367 -5
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 11 217 10 900 8 564 -2 336 -21
87. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 114 776 101 261 83 770 -17 491 -17
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 103 60 412 56 228 -4 184 -7
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 36 543 33 287 25 280 -8 007 -24
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 10 130 7 562 2 262 -5 300 -70
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 646 889 2 648 800 3 212 380 563 580 21
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) 9 770 11 700 11 300 -400 -3
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 486 400 1 377 800 1 388 000 10 200 1
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 2 869 3 300 3 300 0
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 16 500 19 200 18 500 -700 -4
54. Asumistuki (arviomääräraha) 740 100 847 300 1 207 000 359 700 42
55. Elatustuki (arviomääräraha) 192 674 195 600 215 000 19 400 10
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 38 976 41 500 44 800 3 300 8
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 159 600 152 400 324 480 172 080 113
20. Työttömyysturva 2 924 448 2 747 454 2 974 214 226 760 8
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 19 809 34 054 31 784 -2 270 -7
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 990 317 1 007 000 1 085 128 78 128 8
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 254 460 174 000 213 300 39 300 23
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 1 544 712 1 418 000 1 521 200 103 200 7
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 63 000 73 000 79 856 6 856 9
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 52 150 41 400 42 946 1 546 4
30. Sairausvakuutus 1 245 874 1 226 272 1 146 600 -79 672 -6
(28.) Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 1 272 1 272 -1 272 -100
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 244 602 1 225 000 1 146 600 -78 400 -6
40. Eläkkeet 4 465 900 4 540 000 4 259 600 -280 400 -6
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 59 320 61 500 59 400 -2 100 -3
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 605 600 624 200 645 300 21 100 3
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 72 300 100 000 125 200 25 200 25
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 1 815 3 800 5 500 1 700 45
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 300 15 000 15 000 0
(55.) Valtion tuki homekorvauksiin (siirtomääräraha 3 v) 0
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 711 565 3 735 500 3 409 200 -326 300 -9
50. Veteraanien tukeminen 263 562 252 503 231 965 -20 538 -8
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 228 1 450 1 450 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 30 498 25 400 20 560 -4 840 -19
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 124 373 125 902 117 904 -7 998 -6
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 66 207 62 500 60 000 -2 500 -4
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 60 55 55 0
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 23 988 20 988 17 988 -3 000 -14
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 10 608 9 608 7 408 -2 200 -23
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 530 420 515 716 538 437 22 721 4
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 11 500 7 000 1 000 -6 000 -86
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 31 300 21 700 15 000 -6 700 -31
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 112 721 97 000 98 570 1 570 2
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 10 092 14 100 15 200 1 100 8
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 321 717 314 165 332 847 18 682 6
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 480 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 32 811 29 071 28 990 -81 0
50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 15 000 25 000 10 000 67
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 8 000 11 550 3 550 44
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 000 2 400 3 000 600 25
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 31 582 19 202 30 920 11 718 61
(01.) Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22 890 11 790 23 790 12 000 102
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 930 850 780 -70 -8
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 660 590 -70 -11
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 130 2 930 2 930 0
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 1 900 1 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 072 1 072 930 -142 -13
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 200 882 209 640 186 640 -23 000 -11
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 181 843 190 600 170 600 -20 000 -10
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 700 2 600 2 600 0
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 300 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 17 040 16 140 13 140 -3 000 -19
90. Raha-automaattiavustukset 308 000 309 300 315 300 6 000 2
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 308 000 309 300 315 300 6 000 2
Yhteensä 12 895 083 12 719 008 13 138 193 419 185 3
  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 635 3 512 3 489    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2016 maksullisen toiminnan osuus on 1 536 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 383 henkilötyövuotta.