Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
       30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
            01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
            44. Alueellinen kuljetustuki
            45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
            (50.) Palkkaturva
            51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
            64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
       40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
       50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
       60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja ja rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan, ja työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille ja ehdokasesittelyjen käyttöä. Tarjotun työn vastaanottamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista seurataan tehokkaasti ja laiminlyönnit sanktioidaan. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi tai muista syistä vaihtamaan alaa tai jotka harkitsevat yrittäjyyttä, tarjotaan ohjausta ja neuvontaa tavoitteena auttaa alan valinnassa ja lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja monialaisessa yhteispalvelussa. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Henkilökohtaisten ohjauspalvelujen saatavuus nuorille varmistetaan. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tuetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaisesti. Monialaisessa yhteispalvelussa lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa. Palkkatukea ja muita työvoimapalveluja kohdennetaan pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Osatyökykyisten työvoimapalvelujen kehittämisestä valmistellaan ehdotus vuoden 2016 kuluessa. Pitkään työttömänä olleiden osuutta työvoimakoulutuksessa lisätään hyödyntämällä valmennuspalveluja, kokeiluja ja koulutuksen räätälöintiä. Palvelujen hankintaa ulkoisilta palvelutuottajilta kehitetään palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Palkkatuettu työ   
— Valtionhallinto897900750
— Kunnat ja kuntayhtymät6 7756 7805 600
— Yksityinen sektori19 17415 35012 780
Starttiraha4 5303 5703 050
Työvoimakoulutus24 54519 20016 170
Valmennukset2 1153 4401 630
Yhteensä58 03649 24039 980
Työkokeilut10 87713 50010 500
Yhteensä68 91362 74050 480

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee   
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään %24,52623
Rakenteellinen työttömyys vähenee   
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä184 524150 000170 000
Työttömyysjaksot lyhenevät   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään %432929
Nuorten osallisuus lisääntyy   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään %31,71025
Yrittäjyys lisääntyy   
— Uusien yritysten määrä8 3589 0009 300

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 022 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%)64> 69> 69
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%)61> 65> 65

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 9312 8002 748
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,1> 3,2> 3,2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot165 833154 286151 422
Bruttotulot494400400
Nettomenot165 339153 886151 022
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta14 407  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle8 694  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-18 htv)-889
Tulkkauspalvelut hankinta (siirto momentilta 32.30.51)700
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-1 088
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-906
Palkkaliukumasäästö-520
Palkkausten tarkistukset969
Toimintamenojen tuottavuussäästö-736
Toimintamenosäästö (HO 2015)-400
Vuokramenojen indeksikorotus157
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-151
Yhteensä-2 864

2016 talousarvio151 022 000
2015 I lisätalousarvio-800 000
2015 talousarvio153 886 000
2014 tilinpäätös159 626 000

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2016 talousarvio5 000 000
2015 talousarvio5 000 000
2014 tilinpäätös5 067 000

45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 818 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä enintään 7 678 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2015 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 10 000 000 eurolla vuonna 2016.

Selvitysosa: Perusteluina vuoden 2015 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2016 on, että elinkeinorakenteen ennakoivaan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä rakennemuutosten hallintaan äkillisten rakennemuutosten alueilla liittyvät toimet edellyttävät hankkeiden aktivointia ja valmistelua, mistä johtuen osa hankkeista toteutuu vasta vuoden 2016 puolella.

Momentin mukaiset avustukset kohdistetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.

Momentin valtuudella vaikutetaan merkittävästi arviolta 230 pk-yrityksen valmiuteen aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset28 21815 8787 371- 51 467
Vuoden 2016 sitoumukset1 6003 1002 3006787 678
Menot yhteensä29 81818 9789 67167859 145

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-2 407
Keksintötoiminnan maksatusmäärärahan kasvu600
Kertaluontoisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan4 825
Maksatusmäärärahan tarkistukset-2 180
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen valtuuden maksatukset5 500
Säästöpäätös-1 500
Yhteensä4 838

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio29 818 000
2015 I lisätalousarvio3 200 000
2015 talousarvio24 980 000
2014 tilinpäätös26 298 360

(50.) Palkkaturva (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.52.



51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 553 259 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 102 100 000 euroa.

Selvitysosa: Momentilta maksettaviin siirtomenoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit4 000 000
Kokeilut ja valmennukset36 000 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus154 000 000
— Kotoutumiskoulutus 60 480 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 500 000
Yhteensä215 980 000
  
Starttiraha27 000 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto26 600 000
— Kunnat ja kuntayhtymät61 570 000
— Yksityinen sektori152 660 000
Yhteensä240 830 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus13 437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta10 000 000
Korvaukset2 312 000
Vakuutusturva900 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot1 300 000
Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille1 500 000
Kaikki yhteensä553 259 000

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %393637
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, %464545

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset73 65620 5193 500-97 675
Vuoden 2016 sitoumukset-76 60021 4004 100102 100
Menot yhteensä73 65697 11924 9004 100199 775

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos 9 710
HO (2011-2015) lisäysten päättyminen-32 500
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-50 000
Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29)57 900
Siirto momentilta 29.30.327 500
Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) -700
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02)1 350
Säästöpäätös-5 000
Tasomuutos1 100
Yhteensä-10 640

2016 talousarvio553 259 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio563 899 000
2014 tilinpäätös504 475 000

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan ennen vuotta 2016 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset6 0005 0001 7001 00013 700
Menot yhteensä6 0005 0001 7001 00013 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusaikataulusta aiheutuvat tarkistukset määrärahaan-2 000
Yhteensä-2 000

2016 talousarvio6 000 000
2015 talousarvio8 000 000
2014 tilinpäätös7 307 163