Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
       30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
       40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
            01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
            03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
            05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
            31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
            50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
            51. Eräät merimiespalvelut
            52. (32.30.50) Palkkaturva
            95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
       50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
       60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2016 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2016 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen taloudellisen menestyksen kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikaa vapautetaan. Hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen toteutetaan. Ensimmäiset hallituksen esitykset tästä annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2016.

Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. EU:n hankintadirektiivit uudistuivat vuonna 2014 tuoden hankintasääntelyyn aiempaa enemmän joustoa, lisäinformaatiota, valvontamekanismeja sekä ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita. EU-direktiivien voimaansaattaminen vuoden 2016 aikana edellyttää kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2015.

Koska EU:n valtiontukisäätely uudistettiin kokonaan vuosien 2013—2014 aikana, on tärkeä varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat tuntevat hyvin uudistettujen sääntöjen periaatteet ja velvoitteet. Etenkin tukien vaikuttavuutta koskevat evaluointivelvoitteet, tukien läpinäkyvyys ja avoimuusvelvoitteet sekä tukien ennakkovalvonta on pantava tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi tarvitaan tukien seurantajärjestelmä. Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa tukien oikeaa kohdentumista sekä ehkäistä kilpailun vääristymistä. EU:n valtiontukiuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että tukia ilmoitetaan jatkossa entistä vähemmän ennakolta komissiolle hyväksyttäväksi. Tästä syystä valtiontukien EU-säätelyn mukaisuutta arvioidaan jatkossa siten, että tuen myöntäjän olisi pyydettävä asiasta jo hanketta valmisteltaessa lausunto yritystukineuvottelukunnalta. Menettelyllä varmistetaan kansallisesti tehtävien päätösten EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuus sekä oikeusvarmuus.

Kuluttajapolitiikassa toteutetaan uuden hallituskauden myötä valmisteltavan kuluttajapoliittisen ohjelman painotuksia. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta on tarkoitus valtiollistaa kunnista ja aluehallintovirastoista Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon vuonna 2016.

Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla. Keväällä 2016 on saatettava kansallisesti voimaan useita EU:n tuotedirektiivejä koskeva mukautuspaketti. Tässä yhteydessä osa tuoteturvallisuuslainsäädännöstä uudistetaan kokonaan ja annetaan horisontaaliset lait markkinavalvonnasta sekä ilmoitetuista laitoksista.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Tähän pyritään varmistamalla tilintarkastajajärjestelmäuudistuksen tehokas toimeenpano ja valmistellaan uuden EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset tilintarkastussääntelyyn. Hallinnollisia kustannuksia kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten osalta uudistetun kirjanpitolain toimeenpanolla ja edistämällä sähköisen kirjanpidon käyttöönottoa.

Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Tätä tavoitetta edistetään varmistamalla Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa. Tavoitteeseen liittyy myös kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Tuomioistuimen palveluiden saatavuus suomalaisille yrityksille varmistetaan valmistautumalla eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamiseen markkinaoikeuden yhteyteen.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllistämisastetta.Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet. Tavoitepäätöksen mukaiset varmuusvarastojen sopeutukset tulee toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla.
  • — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla.
  • — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään.
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 058 000 euroa.

Selvitysosa: Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, viedään tilaa harmaalta taloudelta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee   
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti / Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin1)108/14480/14470/144
Suomalaisten luottamus EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaa kohtaan lisääntyy   
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus2)35 %50 %55 %

1) World Economic Forum (WEF), The Global Competitiveness Report. WEF:in kyselytutkimus yritysjohtajille.

2) Office of the European Union, Consumer Conditions Scoreboard. Komission kyselytutkimus kuluttajille.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen    
— Sidosryhmien arvio (1—5)3,8> 4,0> 4,0
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuva kilpailuongelma   
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5)3,73,73,7
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi   
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl)104130130

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Markkinoiden toimivuuden edistäminen26,929,523,6
Kilpailuvalvonta55,35948,5
Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja taloudelliset hyvitykset31,42827,6
Kuluttajainformaatio6,075,3
Alue- ja paikallishallinnon ohjaus3,563,1
Hallintopalvelut22,721,519,9
Yhteensä145,8151128

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 145,8151128
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,2> 3,5> 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot12 64911 49010 728
Bruttotulot702670670
Nettomenot11 94710 82010 058
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 845  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 260  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO lisäysten päättyminen 2015 (Harmaa talous)-500
Kuluttajalehti (siirto momentille 32.40.50)-240
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-2
Palkkaliukumasäästö-40
Palkkausten tarkistukset75
Toimintamenojen tuottavuussäästö-51
Vuokramenojen indeksikorotus10
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-10
Yhteensä-762

2016 talousarvio10 058 000
2015 talousarvio10 820 000
2014 tilinpäätös11 362 000

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 851 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tilintarkastajien vuosimaksuista ja laadunvalvonnasta, jonka mukaisesti tilintarkastusvalvonnan kulut on määrä kattaa tilintarkastajilta perittävillä valvontamaksuilla. Eduskunta on hyväksynyt tilintarkastuslain ja lain julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta. Sen mukaisesti siirretään Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT) sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan tehtävät Patentti- ja rekisterihallituksessa toimivalle Tilintarkastusvalvonnalle 1.1.2016 lukien. Em. siirrot on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa.

­­Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH käsittelee teollisoikeuksia koskevat hakemukset ja yhteisöjä koskevat ilmoitukset, pitää yllä näitä koskevat rekisterit ja hoitaa näihin tehtäviin liittyviä tietopalveluita. Vuoden 2016 alusta alkaen PRH:n uutena tehtäväkokonaisuutena aloittaa tilintarkastusvalvonta, jonka tehtävät siirtyvät Keskuskauppakamarilta.

Momentilta maksetaan 705 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 270 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuonna 2016.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus
  • — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
     
Toiminnallinen tehokkuus   
Työn tuottavuusTuottavuuden muutos, %+0,5+2,0+2,0
TaloudellisuusYksikkökustannusten muutos, %1)-+2,0+2,0
     
Tuotokset ja laadunhallinta   
Käsitellyt ilmoitukset ja hakemukset (arvio)(Yritysten ja yhteisöjen rekisteröinnit sekä teollisoikeudet)373 911379 000398 000
AsiakastyytyväisyysAsiakasarvio (1—5)4,04,04,0
Sähköinen asiointi, % 607070
Käsittelyaika keskimäärinKansalliset patenttihakemukset (v)2,72,42,3
 PCT-tutkimukset määräajassa %89,68585
 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk)3,843,5
 Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv)1276
 Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv)-1210

1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys404,7415418
Kokonaistyötyytyväisyys3,73,73,7

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot48 11246 987 47 230
— muut tuotot117495-
Tuotot yhteensä48 22947 48247 230
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset39 68640 00043 306
— osuus yhteiskustannuksista9 5679 4989 500
Kustannukset yhteensä49 25349 49852 806
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 024-2 016-5 576
Kustannusvastaavuus, %989689

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot48 61349 49853 081
Bruttotulot48 23647 48247 230
Nettomenot3772 0165 851
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 585  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 348  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio)1 300
JHTT-lautakunta (siirto momentilta 28.01.01)125
Säätiövalvontamaksu ja teollisoikeusasiamiesten valvonta, tarkentunut kustannusarvio150
Tilintarkastusvalvonta2 270
Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentilta 32.01.01)20
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-21
Toimintamenojen tuottavuussäästö-10
Vuokramenojen indeksikorotus4
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä3 835

2016 talousarvio5 851 000
2015 I lisätalousarvio-116 000
2015 talousarvio2 016 000
2014 tilinpäätös1 139 774

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 431 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan toimeenpano- ja ohjaustehtäviä esitetään siirrettäväksi vuoden 2016 alusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä kaivoksiin ja muihin tuotantolaitoksiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan ja henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät   
— Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä Tukesin valvontakohteissa26< 17< 17
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneiden sähkölaitteiden prosenttiosuuden viiden vuoden keskiarvo12,2< 12,5< 12,5

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
— Valvontakäynnit ja -tapaukset 9 4956 9007 000
— Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit (arvio)45 41253 00052 000
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, %958990
— Asiakastyytyväisyys (1—5)3,83,83,8

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys224250250
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,43,53,5

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot19 85622 44622 236
Bruttotulot1 5463 8333 805
Nettomenot18 31018 61318 431
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta726  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle973  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonta (siirto momentilta 30.20.02) (0,5 htv)35
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-8
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-104
Palkkaliukumasäästö-105
Palkkausten tarkistukset93
Toimintamenojen tuottavuussäästö-91
Vuokramenojen indeksikorotus16
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-18
Yhteensä-182

2016 talousarvio18 431 000
2015 talousarvio18 613 000
2014 tilinpäätös18 557 000

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Arvio resurssien jakautumisesta

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Talous- ja velkaneuvonnan resurssit   
— Talous- ja velkaneuvojat (htv)127127127
— Avustajat (htv)262626
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, %596655

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2016:

  • — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2014: jonotusaikatavoitteen saavutti 80 % yksiköistä).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-1 000
Yhteensä-1 000

2016 talousarvio4 731 000
2015 talousarvio5 731 000
2014 tilinpäätös5 011 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 827 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Vaikuttavuustavoite
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-200
Kuluttajalehti (siirto momentilta 32.40.01)240
Järjestötukien säästö (HO 2015)-86
Yhteensä-46

2016 talousarvio827 000
2015 talousarvio873 000
2014 tilinpäätös673 000

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.

Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista1 072 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin1 500 000
Yhteensä2 572 000

2016 talousarvio2 572 000
2015 talousarvio2 572 000
2014 tilinpäätös2 079 048

52. (32.30.50) Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa: Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Palkkaturva42 865 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot25 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset110 000
Yhteensä43 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 42 865 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa)35 42943 000 43 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa)7 9446 900 6 900
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä8 1889 6009 600
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä2 463 2 600 2 600
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)716565
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%)626565

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio43 000 000
2015 talousarvio43 000 000
2014 tilinpäätös35 546 196

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa: Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.


2016 talousarvio20 000
2015 talousarvio20 000
2014 tilinpäätös10 000