Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen puolustusta ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa ja puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Sotilaallisia suorituskykyjä kehitetään Suomen sotilaallisen puolustamisen lähtökohdista. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä konventionaalisiin sotilaallisiin että laaja-alaisempiin uhkiin. Näihin uhkiin ei voida vastata ilman kattavaa kansainvälistä yhteistyötä.

Toimintaympäristön muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus ovat lisääntyneet ja strategiset yllätykset ovat mahdollisia. Sodankäynnin keinovalikoima laajentuu ja käyttömahdollisuudet monipuolistuvat. Sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan, ei pelkästään asevoimiin. Sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus on aina otettava huomioon. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuvat. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyön merkitys korostuvat toimintaympäristön muutoksessa.

Venäjän toimet Ukrainassa ovat esimerkki niin kutsutusta hybridisodankäynnistä, jossa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot, peiteoperaatiot, hyökkäykselliset informaatio-operaatiot, kyberhyökkäykset, taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen painostus, väestön sisäisten ristiriitojen lietsominen sekä epämääräisyyden ja epätasapainon luominen. Erikoisjoukkoja käytetään aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin heti kriisin alkuvaiheesta alkaen.

Baltian maiden ja Itämeren alueen geostrateginen merkitys on kasvanut. Sotilaallinen aktiivisuus Itämeren alueella on lisääntynyt korostaen erityisesti ilma- ja merivalvonnan merkitystä. Pidemmällä aikavälillä on otettava huomioon myös arktisten alueiden merkityksen kasvu uusien merireittien avautumisen myötä. Suomen geostrateginen asema sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina on otettava huomioon puolustuksen kehittämisessä.

Taistelun kuvan kehitykseen vaikuttaa muun muassa joukkojen määrän väheneminen taistelukentällä, jolloin nopeus, tulivoima, ulottuvuus ja toimintavalmius korostuvat. Asevoimien kehittämisen painopisteenä on yhteisoperaatiokyky, jonka kehittämisessä korostuvat kaikki ulottuvuudet (maa, meri, ilma, avaruus, informaatio) kattava taistelutilan hallintakyky, kaukovaikuttamiskyky, ohjuspuolustuskyky ja kyberkyvyt. Suurvallat hyödyntävät ilma-, avaruus- ja informaatioulottuvuutta ja pyrkivät tietoylivoimaan. Rauhan ajan asevoimien ryhmityksen merkitys vähenee.

Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle, sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisykyvyn ylläpitäminen säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää puolustusvoimilta kykyä ennakoivaan puolustusvalmiuden kohottamiseen, ja tehtävää vastaavaa todellista suorituskykyä.

Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä konventionaalisiin sotilaallisiin että laaja-alaisempiin uhkiin. Joukkotuhoaseiden käytön mahdollisuus ja muut CBRN-uhkat on otettava huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä.

Suomi on riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Puolustusyhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä suorituskykyjen turvaamiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikka ohjaa puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä.

Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle.

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä

Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin, ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen. Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka tärkeimmät osat ovat johtamisjärjestelmä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, logistiikkajärjestelmä sekä maa-, meri- ja ilmavoimien joukoista ja järjestelmistä koostuva taistelujärjestelmä. Joukkotuotantojärjestelmällä sekä toiminnanohjausjärjestelmällä tuetaan puolustusjärjestelmän suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä käyttöä. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjä käytetään puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien mukaisesti.

Tavoitetilassa suorituskykyinen puolustusjärjestelmä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhkat turvaten valtiollisen itsenäisyyden ja valtionjohdon toimintavapauden.

Turvallinen yhteiskunta

Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Puolustusministeriön yhteydessä sijaitseva Turvallisuuskomitean sihteeristö sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.

Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita.

Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen puolustusta. Kansainvälisellä kriisinhallinnalla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan kriisejä ja niiden vaikutusten ulottumista Suomeen. Osallistuminen operaatioihin kehittää Suomen puolustuksessa ja Suomeen vaikuttavissa kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä. Suomi pyrkii vahvistamaan kriisinhallintatoimintansa vaikuttavuutta sekä kykyjään osallistua myös vaativaan kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan kokonaisvaltaisella ja Suomen vahvuudet huomioon ottavalla tavalla.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa)1)

  2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 12 13 10
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 2 293 2 266 2 464
Turvallinen yhteiskunta 5 3 5
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 106 95 88
Yhteensä 2 416 2 376 2 567

1) Vuoden 2014 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja. Sisältää vuosina 2014—2015 myös UM:n pääluokkaan budjetoidut kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot, jotka on budjetoitu v. 2016 hallitusohjelman mukaisesti PLM:n pääluokkaan.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. puuttumalla ja poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä ja varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta varusmiesten loppukyselyllä.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Sekä naisten osuutta kriisinhallintahenkilöstöstä että Gender-neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän kasvu v. 2016 johtuu siitä, että pääosin henkilöstömenoihin tarkoitetut sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat ulkoasiainministeriön pääluokassa on yhdistetty hallitusohjelman mukaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin puolustusministeriön pääluokassa. Muilta osin puolustusvoimien henkilötyövuosimäärän arvioidaan vähenevän noin 200 henkilötyövuodella pääosin puolustusvoimauudistukseen liittyvien henkilöstötoimien loppuunsaattamisen myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 741,5 146,6
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 194,8 314,1
27.10.19 Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 15,2 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 320 613 354 323 385 869 31 546 9
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 183 16 245 15 325 -920 -6
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 315 2 875 2 875 0
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 298 115 335 203 367 669 32 466 10
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 292 898 2 265 898 2 463 791 197 893 9
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 863 259 1 843 060 1 866 427 23 367 1
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) 427 561 416 810 593 735 176 925 42
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v) 4 000 2 000 -2 000 -50
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 078 2 028 1 629 -399 -20
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 57 272 38 568 85 567 46 999 122
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (siirtomääräraha 2 v) 57 266 38 558 85 557 46 999 122
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 6 10 10 0
Yhteensä 2 670 783 2 658 789 2 935 227 276 438 10
  Henkilöstön kokonaismäärä 14 440 12 930 13 260