Talousarvioesitys 2016
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa riittävän sitovan ja kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.
Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.
Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua.
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta.
Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä.
Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuus ja esteettömyys korostuvat väestön ikääntyessä. Kosteusvaurioiden vähentämiseksi otetaan käyttöön uusia toimintamalleja.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostamista jatketaan. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
- — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
- — Rakentamisen ja alueidenkäytön ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
- — Vihreä kasvu etenee.
- — Kierrätys, ml. ravinteiden kierrätys, lisääntyy.
- — Veden ja ilman laatu paranee.
- — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa ihmisen hyvinvointia.
- — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
- — Tuloihin nähden kohtuuhintainen asuntotarjonta kasvukeskuksissa lisääntyy pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.
- — Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut tukevat ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistavat seutujen kilpailukykyä.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
||
35.10.61 | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | - | 5 |
— sopimusvaltuus | |||
35.10.63 | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 10 | 10 | |
35.10.70 | Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
— sopimusvaltuus | 11 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016
v. 2014 tilinpäätös 1000 € |
v. 2015 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2016 esitys 1000 € |
Muutos 2015—2016 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Ympäristöhallinnon toimintamenot | 80 362 | 72 933 | 67 909 | -5 024 | -7 |
01. | Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 37 008 | 31 102 | 28 591 | -2 511 | -8 |
04. | Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 30 655 | 32 061 | 30 614 | -1 447 | -5 |
(21.) | Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 1 490 | 1 197 | — | -1 197 | -100 |
29. | Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 9 049 | 6 473 | 6 970 | 497 | 8 |
65. | Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) | 2 160 | 2 100 | 1 734 | -366 | -17 |
10. | Ympäristön- ja luonnonsuojelu | 153 211 | 125 160 | 97 140 | -28 020 | -22 |
20. | Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) | 10 893 | 5 400 | 5 900 | 500 | 9 |
21. | Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) | 2 840 | 2 440 | 2 440 | — | 0 |
22. | Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) | 17 160 | 13 760 | 12 722 | -1 038 | -8 |
52. | Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 34 622 | 34 598 | 37 116 | 2 518 | 7 |
60. | Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) | 3 000 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
61. | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 12 342 | 10 242 | 3 042 | -7 200 | -70 |
63. | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | 53 530 | 48 830 | 18 480 | -30 350 | -62 |
64. | EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) | 3 000 | 3 000 | 4 500 | 1 500 | 50 |
65. | Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
66. | Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 1 324 | 1 440 | 1 440 | — | 0 |
70. | Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) | 13 500 | 1 450 | 7 500 | 6 050 | 417 |
20. | Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen | 49 869 | 5 793 | 30 806 | 25 013 | 432 |
01. | Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 019 | 4 943 | 4 956 | 13 | 0 |
(37.) | Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) | 500 | — | — | — | 0 |
55. | Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) | 43 000 | — | 25 000 | 25 000 | 0 |
60. | Siirto valtion asuntorahastoon | 0 | 0 | — | — | 0 |
64. | Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) | 1 350 | 850 | 850 | — | 0 |
Yhteensä | 283 442 | 203 886 | 195 855 | -8 031 | -4 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 972 | 903 | 846 |