Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
       40. Luonnonvaratalous
       63. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala turvaa kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

Toimintaympäristön kuvaus

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat tärkeitä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa, makea vesi sekä eläimet. Ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden merkitys osana biotaloutta on merkittävä ilmastonmuutoksen hidastajana, luonnonvarojen säilyttäjänä ja niiden tilan parantajana sekä virkistysmahdollisuuksien lisääjänä. Biotaloudelle on ominaista, että uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja uusiutuvia luonnonvaroja kierrätetään tehokkaasti. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jatkojalostetaan kotimaassa, maataloudessa ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja huolehditaan elintarvikkeiden ja ruuan huoltovarmuudesta.

Luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, ilmastonmuutos, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys sekä maaseudun elinkeino- ja väestörakenteen muutos vaikuttavat olennaisesti ministeriön toimialaan. Keskeisiä haasteita ovat vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi Suomen ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisesti. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja koko ruokaketjun tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia kannattavalle liiketoiminnalle ja elinkeinojen kehittymiselle.

Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
  • — Edellytykset uusiutuviin luonnonvaroihin ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla
  • — Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 66,0 66,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 176,9 127,81)
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 30,0
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuudet 1 039,0 20,01)
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 35,0 58,0

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 72 575 147 965 135 626 -12 339 -8
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 843 23 818 24 548 730 3
(02.) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 153 0
(04.) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 90 442 79 139 -11 303 -12
(21.) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 2 -667 -100
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 795 1 593 1 343 -250 -16
(23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 29 001 27 729 27 238 -491 -2
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 114 3 714 3 356 -358 -10
10. Maaseudun kehittäminen 355 177 410 495 318 304 -92 191 -22
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 22 000 54 800 32 800 149
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 12 517 32 800 29 000 -3 800 -12
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 84 390 76 630 72 630 -4 000 -5
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 55 399 64 933 67 767 2 834 4
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 20 000 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 7 068 6 568 4 573 -1 995 -30
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 764 1 764 1 696 -68 -4
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 952 912 872 -40 -4
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 220 4 170 3 313 -857 -21
(61.) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 84 595 70 500 -70 500 -100
(62.) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 81 634 73 400 -73 400 -100
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 273 1 698 1 023 -675 -40
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 365 55 120 82 630 27 510 50
20. Maa- ja elintarviketalous 1 880 274 1 833 288 1 847 007 13 719 1
(01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 268 0
02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 521 41 757 41 346 -411 -1
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 021 25 307 23 561 -1 746 -7
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 5 795 6 278 6 028 -250 -4
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 498 800 325 400 321 700 -3 700 -1
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 517 231 531 000 597 000 66 000 12
(42.) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 3 722 230 -230 -100
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 310 236 338 334 300 043 -38 291 -11
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 422 673 551 888 546 888 -5 000 -1
46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 605 3 605 3 405 -200 -6
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 524 3 509 1 169 -2 340 -67
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 354 400 350 -50 -12
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 0
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 524 5 580 5 517 -63 -1
40. Luonnonvaratalous 225 324 211 787 181 433 -30 354 -14
(01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 104 0
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 500 2 900 3 000 100 3
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 15 754 12 752 13 519 767 6
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 540 9 010 4 880 -4 130 -46
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 13 639 12 679 5 636 -7 043 -56
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 1 261 1 245 1 245 0
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400 0
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 9 080 4 300 8 000 3 700 86
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 59 109 51 230 55 230 4 000 8
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 135 6 027 3 027 -3 000 -50
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 44 043 42 720 40 800 -1 920 -4
(47.) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 20 000 7 000 -7 000 -100
(48.) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 100 -100 -100
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 240 10 213 10 130 -83 -1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 406 9 577 10 400 823 9
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 114 1 443 1 279 -164 -11
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 390 36 384 20 837 -15 547 -43
(77.) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 -757 -100
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 50 50 0
(60.) Metsätalous 44 141 0
(01.) Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 141 0
63. Metsähallitus 6 387 6 250 5 754 -496 -8
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 387 6 250 5 754 -496 -8
70. Maanmittaus ja tietovarannot 60 962 52 506 50 630 -1 876 -4
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 463 47 506 46 630 -876 -2
(02.) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 499 0
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 5 000 5 000 4 000 -1 000 -20
Yhteensä 2 644 840 2 662 291 2 538 754 -123 537 -5
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 4 787 4 904 4 455    

1) Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Vuodesta 2016 lukien talousarviossa on ilmoitettu arvioitu henkilöstömäärä henkilötyövuosina. Vuoden 2014 talousarviossa hallinnonalan henkilöstön enimmäismäärä eli henkilöstökiintiö oli 5 030 henkilötyövuotta. Valtiokonttorin TAHTI-tietojen mukaan vastaava toteutuma oli 4 787 henkilötyövuotta. Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstökiintiö on 4 904 henkilötyövuotta. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä yhteensä noin 1 040 htv: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 830 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä sekä vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto noin 22 htv kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnin, hyväksymisen ja rekisteröinnin tehtävissä, YM: noin 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä SYKE:ssä, VM: Aluehallintovirastot: noin 57 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 100 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.