Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Ulkoasiainhallinto

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka peruspilareina ovat tiivis kansainvälinen yhteistyö ja vastuunkanto sekä laaja-alainen kahdenvälinen ja monenkeskinen vaikuttaminen. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Pohjoismaat, Euroopan unioni, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri.

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomen turvallisuutta pyritään kaikissa oloissa vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:

  • — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
  • — Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet
  • — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.

Strategisten painopistealuiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa.
  • — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissa, ml. EU:n ulkosuhteet.
  • — Myötävaikutetaan Ukrainan kriisin ratkaisuun.
  • — Noudatetaan EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.
  • — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä uudistetaan unionin turvallisuusstrategiaa.
  • — Edellytetään tiukkaa kriteerien noudattamista EU:n laajentumispolitiikassa.
  • — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
  • — Vahvistetaan Nato-kumppanuutta entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.
  • — Jatketaan aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista korostetaan turvaten samalla humanitaarisen toiminnan riippumattomuus.
Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet
  • — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta.
  • — Vaikutetaan pakotevalmisteluissa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon.
  • — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen muun muassa kehittämällä Team Finlandin palveluita.
  • — Vahvistetaan kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusta konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla.
  • — Pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %-osuuteen bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä.
  • — Kiinnitetään kansainvälisessä toiminnassa laaja-alaisesti huomiota suuriin globaalihaasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, köyhyyden vähentämiseen, ruokaturvaan sekä puhtaan veden ja kestävän energian saannin turvaamiseen.
  • — Lisätään kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman vastuullisen yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa.
  • — Parannetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta tulosohjauksen keinoin.
Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa.
  • — Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa, Team Finland -toimintamalli ja uudistettu konsulipalvelulaki.
  • — Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koko hallinnonalalla, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja kansalaispalveluissa.
  • — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ajanmukaisin keinoin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 62 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 487,67 299,00

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Ulkoasiainhallinto 244 206 250 674 252 549 1 875 1
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 217 061 233 201 224 765 -8 436 -4
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 974 1 155 1 155 0
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 22 171 12 318 15 229 2 911 24
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 4 000 4 000 9 900 5 900 148
76. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 0
(10.) Kriisinhallinta 54 215 52 780 -52 780 0
(20.) Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) 54 215 52 780 -52 780 -100
(21.) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 971 245 808 422 638 093 -170 329 -21
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 961 245 798 422 498 093 -300 329 -38
80. Kehitysyhteistyölainat (siirtomääräraha 3 v) 40 000 40 000 0
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 100 000 90 000 900
90. Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 108 764 99 710 106 410 6 700 7
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) 16 862 15 360 15 360 0
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 752 1 650 1 344 -306 -19
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 37 45 45 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 86 507 79 455 86 961 7 506 9
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 500 100 100 0
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 3 200 2 100 1 600 -500 -24
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -94 1 000 1 000 0
Yhteensä 1 378 431 1 211 586 997 052 -214 534 -18
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 555 1 419 1 378    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 120 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 980 henkilöä.