Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
       30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
       40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
       50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
            (62.) Maaseudun kehittäminen
            64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
       60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ohjelmatyön kokonaisuuden seuranta sekä tuloksellisuuden arviointi ja ennakointi.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä linjataan hallituskauden keskeiset toimenpiteet kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikassa. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusiutumista. Rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan vähentää ennakoinnilla ja nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 ohjelmien maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan vuonna 2016.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

(62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 30.10.63.



64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 242 324 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 326 965 000 eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2016.

Selvitysosa: Myöntämisvaltuudesta yhteensä 174 096 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 152 869 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 10 400 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 9 600 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 222 324 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 120 626 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 101 698 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus on loppunut vuonna 2015, mutta joitakin maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2016.

Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia)

 Osuus koko ohjelmakaudella (%)Valtuus v. 2016 (milj. euroa)
   
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)25,375,098
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)33,599,420
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)18,053,449
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)12,637,527
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)7,722,744
TL 6. Tekninen tuki (EAKR)1,86,606
TL 7. Tekninen tuki (ESR)1,24,304
Yhteensä100,0299,148

Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2016201720182019Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
       
Ohjelmakausi 2007—2013      
Vuoden 2015 sitoumukset 20,000---20,000
Yhteensä 20,000---20,000
       
Ohjelmakausi 2014—2020      
Vuoden 2014 sitoumukset 101,918130,976 --232,894
Vuoden 2015 sitoumukset 65,71092,694137,290-295,694
Vuoden 2016 sitoumukset 54,69664,793113,38894,088326,965
Yhteensä 222,324288,463250,67894,088855,553
       
Ohjelmakaudet yhteensä 242,324288,463250,67894,088875,553

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteettiOhjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2015
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2016
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2015
Määräraha
v. 2016
      
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)     
Tekninen tuki23,6043,2383,3032,2562,289
Valtakunnalliset teemat46,7006,3586,1301,8854,247
Alueosiot yhteensä716,47397,25994,06625,13065,176
— Itä- ja Pohjois-Suomi526,96771,31268,06117,76347,158
— Etelä- ja Länsi-Suomi189,50625,94726,0057,36618,018
Yhteensä786,777106,855103,49929,27071,712
      
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)     
Tekninen tuki15,3812,1102,1520,6341,491
Valtakunnalliset teemat124,32616,92616,3214,75511,309
Alueosiot yhteensä372,97750,79248,97013,96433,929
— Itä- ja Pohjois-Suomi245,77133,46732,2689,62422,357
— Etelä- ja Länsi-Suomi127,20617,32516,7024,34011,572
Yhteensä512,68469,82867,44319,35346,729
      
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)22,5413,0933,1541,0002,185
      
EAKR, ESR ja FEAD yhteensä1 322,002179,776174,09649,623120,626

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteettiOhjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2015
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2016
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2015
Määräraha
v. 2016
      
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)     
Tekninen tuki23,6043,2383,3032,2302,197
Valtakunnalliset teemat35,0254,7694,5981,3683,059
Alueosiot yhteensä531,45470,23469,18418,86046,026
— Itä- ja Pohjois-Suomi390,88549,59251,04613,93033,959
— Etelä- ja Länsi-Suomi140,56920,64218,1384,93012,067
Yhteensä590,08378,24177,08522,45851,282
      
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)     
Tekninen tuki15,3812,1102,1520,6641,432
Valtakunnalliset teemat93,24512,69512,2413,4678,143
Alueosiot yhteensä275,88737,89936,7289,96924,434
— Itä- ja Pohjois-Suomi181,79426,76124,2016,81516,100
— Etelä- ja Länsi-Suomi94,09311,13812,5273,1548,334
Yhteensä384,51352,70451,12114,10034,009
      
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC)120,97517,28224,1064,56216,037
      
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)3,9780,5460,5570,3500,370
      
EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä1 099,549148,773152,86941,470101,698

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

 Tavoite
(2023)
  
Uudet yritykset1 200
Uudet työpaikat12 700
Uudet T&K&I-työpaikat1 360
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset8 090
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä2 065
ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat306 000
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät11 250

Tulot on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistaminen400
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin)8 943
Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset-229 000
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen 22 000
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen muutos (7 prosentista 6 prosenttiin)1 662
Tekniset muutokset29
Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus-6 700
Yhteensä-202 666

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio242 324 000
2015 talousarvio444 990 000
2014 tilinpäätös433 124 274