Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
            01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
            06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
            28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen
            40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
            41. Valtionavustus Finpron toimintaan
            42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
            43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
            47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
            48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
            49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
            50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
            80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
            82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
            83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
            87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
            88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
            89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
       30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
       40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
       50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
       60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä ja painotetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Toimenpiteillä edistetään korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikalla vastataan haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.

Keskeistä on yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen ja edellä mainittuja tukeva veropolitiikka sekä työpanoksen kasvattamiseen tähtäävät toimet. Politiikkatoimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia; muun muassa biotalous ja puhtaat ratkaisut-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat sekä digitaalisen liiketoiminnan edistämiseen tähtäävät hankkeet.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Julkisen yritysrahoituksen yleiseksi periaatteeksi on otettu markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkisen rahoituksen välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

 2014
toteutuma/
arvio
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Elinkeinoelämä uudistuu   
— Yritysten t&k-toiminta kasvaavähentynytkasvaakasvaa
Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat   
— Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa kasvaakasvaa
Elinkeinoelämä kansainvälistyy   
— Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaakasvanutkasvaakasvaa
Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy   
— Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä kasvaakasvanutkasvaakasvaa

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro sekä useat valtionapuyhteisöt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus
  • — Investointien ja elinkeinotoiminnan vahvistaminen osana kestävän kehityksen taloutta.
  • — Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä kasvun kärkialueita.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %   
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto57,8 5757
— energiahuolto ja ympäristö21,42221
— maankäyttö ja rakentaminen20,82122
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus, %59,05050
Maksullinen toiminta   
— ylijäämä, % tuotoista7,677
Tuotokset ja laadunhallinta   
Valittujen malmipotentiaalisten alueiden kallioperän ja malminmuodostusprosessin mallit valmistuvat. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista on tuotettu kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot.   
Digitaaliset tietoaineistot yhtenäistetään kv. standardien mukaisiksi, tehokkaat palvelut mahdollistaviksi karttatietokantakokonaisuuksiksi.    
— Aineistolataukset (kpl)   
— Kävijämäärä kohdistetuissa verkkopalveluissa (kpl)   
Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa kasvaa koskien energiaratkaisuja ja ydinlaitosten turvallista sijoittamista   
— Yhteishankkeet yritysten kanssa (kpl)    
— Hankevolyymi (euroa)   
Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomalli (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) on käynnistynyt kasvualueilla. Uudet käyttäjälähtöiset tietopalveluratkaisut lisäävät tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä   
— Maakairauspisteiden määrän kasvu rekisterissä lkm (kpl)   
Yritysasiakkuuksien määrä kasvaa ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla   
— Yritystoimeksiannot lkm (kpl)    
— Tulot yritystoimeksiannoista (euroa)   
— Asiakastyytyväisyys (1—10)   

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys560555535
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)-3,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot49 51045 11041 890
Bruttotulot12 5369 0009 000
Nettomenot36 97436 11032 890
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 553  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 553  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 0736 5006 500
— muut tuotot84--
Tuotot yhteensä8 1576 5006 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 5534 6004 600
— osuus yhteiskustannuksista1 9831 4451 445
Kustannukset yhteensä7 5366 0456 045
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)621455455
Kustannusvastaavuus, % 108108108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-24
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-565
Palkkaliukumasäästö-169
Palkkausten tarkistukset202
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-1 098
Säästöpäätös-1 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö-168
Toimintamenosäästö (HO 2015)-200
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-196
Vuokramenojen indeksikorotus31
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-33
Yhteensä-3 220

2016 talousarvio32 890 000
2015 talousarvio36 110 000
2014 tilinpäätös37 974 000

06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Selvitysosa: Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, %4,4< 5,0< 5,0
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5)4,3> 4> 4
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Suoritteet   
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 63> 60> 60

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 285,6290290
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,73,5> 3,5

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89) määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2016—2019.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Hanke- ja ohjelmatoiminta5 997 000
Toimintamenot32 451 000
Yhteensä38 448 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot41 44040 67238 548
Bruttotulot411300100
Nettomenot41 02940 37238 448
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta18 288  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle18 383  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-7
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-12
Palkkaliukumasäästö-100
Palkkausten tarkistukset155
Toimintamenojen tuottavuussäästö-200
Toimintamenosäästö (HO 2015)-1 740
Vuokramenojen indeksikorotus20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-40
Yhteensä-1 924

2016 talousarvio38 448 000
2015 I lisätalousarvio200 000
2015 talousarvio40 372 000
2014 tilinpäätös41 124 000

28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.


2016 talousarvio500 000
2015 talousarvio500 000
2014 tilinpäätös500 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 328 970 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 231 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 30 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla   
Alkavat ja pk-yritykset   
Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille   
— Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/Tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin--> 2
— Pk-yritysten viennin kasvu/Tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin--> 25
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin--> 10
2. Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua.   
Suuret yritykset   
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön   
— Suurten yritysten T&K-alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus--> 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi   
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % -> 65

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan183 560151 015
— alkaville yrityksille 50 000
— pk-yrityksille 51 015
— suuryrityksille 50 000
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus128 61063 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut16 80016 200
Yhteensä328 970231 015

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset289 470145 87052 20014 3903 280505 210
Vuoden 2016 sitoumukset39 500103 30063 10024 1001 015231 015
Menot yhteensä328 970249 170115 30038 4904 295736 225

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
INKA-ohjelma (momentille 32.20.42 tehdyn siirron tasokorjaus) 2 000
Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset -3 150
Maksatusmäärärahojen tarkistus-5 151
Säästöpäätös (HO 2015)-20 000
Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa 2015 TA) maksatukset -500
Säästöpäätös-11 800
Yhteensä-38 601

2016 talousarvio328 970 000
2015 talousarvio367 571 000
2014 tilinpäätös386 295 557

41. Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) Yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Muut kuin Finpron yleisavustukseen tarkoitetut määrärahat on siirretty momentille 32.01.40.

Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee   
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 78> 75> 75
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 4371 5001 550
Matkailutulo kasvaa   
— Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa)3 9404 4504 717
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk)5 6975 8806 000
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa   
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 173630660
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa)299470480

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
— Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 4,10> 4,10> 4,10
— Ulkoinen asiakastyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon (sidosryhmät)3,403,603,70
— Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,31> 4,10> 4,10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Finpron yleisavustus (siirto momentilta 32.01.66)1 000
Kertaluonteisen säästöpäätöksen poistuminen5 000
Kertaluonteisten kasvupanostusten poistuminen -19 000
Muu muutos-2 441
Muut avustukset (siirto momentille 32.01.40)-4 751
Yhteensä-20 192

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio31 600 000
2015 I lisätalousarvio303 000
2015 talousarvio51 792 000
2014 tilinpäätös61 937 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille.

Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma lopetetaan vuoteen 2017 mennessä. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin.

INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.

Määrärahaa saa käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
  • — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle.
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
INKA-ohjelma (momentilta 32.20.40 tehdyn siirron tasokorjaus) -2 000
Säästöpäätös (HO 2015)-3 000
Yhteensä-5 000

2016 talousarvio4 800 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio9 800 000
2014 tilinpäätös10 600 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisesti aikaisempina vuosina avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vuonna 2016 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia.Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat   
— Cleantech-alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl19113520
— Bio- ja luonnonvaratalouden alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl90645
— Digitaalisen liiketoiminnan alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl33235

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl)1 4691 035 100
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%)838587
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl)28621015
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl)53605
Osallistumiset kv.näyttelyihin109905
Käsittelyajat (kk)1—21—21—2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
    
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset7 3183 44510 763
Menot yhteensä7 3183 44510 763

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten tarkistukset-1 425
Säästöpäätös (HO 2015)-2 000
V. 2012 III ja 2013 III lisätalousarvio, maksatukset-750
Vihreä talous -lisäpanostuksen poistuminen-1 225
Säästöpäätös-1 800
Yhteensä-7 200

2016 talousarvio7 318 000
2015 talousarvio14 518 000
2014 tilinpäätös14 351 319

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 56 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa: Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2016 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,0 mrd. euroa. Asiakkaita Finnvera Oy:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oy rahoitti vuonna 2014 yli 2 200 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2016 säilyvän samalla tasolla. Finnvera Oyj myöntää rahoitusta noin 2,0 mrd. euron kokonaishankkeisiin, josta Finnvera Oyj:n osuus on hieman alle 50 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus hieman yli 50 %.

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Aloittavien yritysten määrä, kpl3 2473 5003 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl8 1058 0008 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Luotto- ja takaustappiositoumuksen muutos / pk-yrityksiä suurempien yritysten rahoituksen laajentaminen tukialueiden I ja II ulkopuolelle5 060
Maksatusten tarkistukset / muu muutos-4 463
Riskinoton lisäys300
Säästöpäätösten vaikutusten muutos1 500
Yhteensä2 397

2016 talousarvio56 735 000
2015 I lisätalousarvio44 005 000
2015 talousarvio54 338 000
2014 tilinpäätös53 255 061

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen avulla varmistetaan, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita ja alihankkijoita työllistämään.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 7 000 milj. euron pääomalle sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 7 000 milj. euron pääomalle.

Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääomasta 50 %.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa)6008001 000
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa (milj. euroa)1 1702 0002 800

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Vientiluottojen korkotuki10 10019 60029 40036 60095 700
Suojausmenot6 4004 5002 0001 00013 900
Menot yhteensä16 50024 100 31 400 37 600109 600

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2014 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 19,5 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 12,4 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 19,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 15,2 milj. euroa vuonna 2016.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lainakannnan muutokset 2 800
Suojauskustannusten muutokset1 900
Yhteensä4 700

2016 talousarvio16 500 000
2015 talousarvio11 800 000
2014 tilinpäätös7 144 492

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa: VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, sekä iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja VNK:n selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.

Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Kärki- ja innovaatio-ohjelmat444850—60
Osaamisen kehittäminen524935—45
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma)335

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Elinkeinoelämä uudistuu kasvuhakuisesti ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on käytettävissä sitä palvelevaa tutkimustietoa   
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt hanketulokset 1—3 vuoden kuluessa, % vastaajista (VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely)5465—7065—70
VTT menestyy erityisen hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa   
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa)32,632,6> 32,6
Kasvua vauhdittavat toimenpiteet kohdistuvat strategisesti tärkeille kasvualoille (biotalous, cleantech, digitalous, terveysala) ja aineettomaan arvonluontiin    
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo3,83,6—3,93,6—3,9
VTT:n osaaminen vahvistuu ja uudistuu strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla   
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely 1—5), keskiarvo3,9> 4,0> 4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleisavustus 91 520
Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Erityisavustukset jäsenmaksuihin 90
Yhteensä91 770

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-2 000
Palkkaliukumasäästön loppuminen127
Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointien loppuminen-3 310
Palkkausten tarkistukset103
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-9 053
Säästöpäätös-3 500
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-1 617
Yhteensä-19 250

2016 talousarvio91 770 000
2015 I lisätalousarvio19 168 000
2015 talousarvio111 020 000

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium-teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö.


2016 talousarvio1 000 000
2014 tilinpäätös1 000 000

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 98 715 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan. Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaolo­aikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen valtiolle koituu luottojen kuolettamiseen saakka suojaustuloja/-menoja arviolta noin vuoteen 2023 saakka.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitus­järjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan takaisinmaksu luottolaitokselle tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen takaisinmaksun kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämälle luotolle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Lainojen nostot, milj. euroa401,8402,1-

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
      
 
Suojausmenot98 71590 92783 79076 297349 729
Yhteensä98 71590 92783 79076 297349 729

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle voi kertyä suojaustuloja tai aiheutua suojausmenoja. Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05. Vuonna 2014 suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa. Vuonna 2014 lainojen lyhennykset olivat 356,3 milj. euroa ja korkotulot 86,8 milj. euroa. Suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa.

Jälleenrahoituksen arvioidut lainan lyhennykset, korkotulot ja suojaustulot ovat yhteensä 409,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 420,7 milj. euroa vuonna 2016. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Jälleenrahoitustoiminnan budjetointimenettelyn muutos24 888
Maksatusten tarkistukset-31 095
Nostojen vähentyminen-369 300
Suojausmenojen muutos29 127
Valuuttakurssimuutokset-14 200
Yhteensä-360 580

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio98 715 000
2015 talousarvio459 295 000
2014 tilinpäätös478 981 208

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio10 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio10 000
2014 tilinpäätös

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 141 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988) mukaisesti, valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 30 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 721,7 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset74 50022 7807 4801 420400106 580
Vuoden 2016 sitoumukset67 20055 70016 7006 2001 023146 823
Menot yhteensä141 70078 48024 1807 6201 423253 403

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen (2013 III LTA:n lisävaltuuden maksatusten lasku)-2 000
Kasvutoimien (cleantech, digitaalinen arvonluonti, digitalous) lisävaltuuksien maksatukset3 200
Yhteensä1 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio141 700 000
2015 talousarvio140 500 000
2014 tilinpäätös105 579 892

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa: Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.

Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta päättyy vuoden 2017 lopussa, kun siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoiminta siirtyy vaiheittain Innovaatiorahoituskeskus Tekesille.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio5 000 000
2015 talousarvio5 000 000
2014 tilinpäätös5 000 000

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen.

Selvitysosa: Määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.

Määräraha on tarkoitus käyttää suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tekemällä markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Yhtiön sijoitustoimintaa kohdistetaan erityisesti myöhäisen venture-vaiheen rahoitukseen. Keskeisimpinä sijoitustoiminnan kohteina ovat uusien hallinnointiyhtiöiden ja -tiimien perustamat rahastot, jotka sijoittavat Suomessa myöhäisempään venture-vaiheeseen. Lisäksi varoja voidaan kohdistaa kasvurahastoihin, joista esimerkkinä välirahoitusrahastot ja kooltaan pienet pk-yritysten yritysjärjestelyrahastot. Määräraha on tarkoitus kohdistaa 6—8 rahastosijoitukseen vuosien 2016—2017 aikana. Sijoitustoiminnan vaikuttavuutta seurataan vuosittain muun muassa kohdeyhtiöiden kasvun ja työpaikkakertymän muodossa.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolistaa suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa madaltamalla uusien toimijoiden markkinoille tulon kynnystä sekä pyrkimällä lisäämään markkinoilla erityisesti myöhemmän venture-vaiheen ja kasvurahastojen määrää. Kohderahahastojen koon tulisi kasvaa siten, että suomalaisiin kasvuyrityksiin tehtävät sijoitukset saadaan riittävän suuriksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Yhtiön sijoitukset toimivat useissa tapauksissa rahastojen ankkurisijoituksina, jotka mahdollistavat myös ulkomaisten sijoittajien mukaan tulon kohteena oleviin rahastoihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on olla taloudellisesti kannattavaa ja siihen kohdistuneet varat ovat sijoituksista palautuessaan käytettävissä uusiin kasvuyrityssijoituksiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Määrärahan avulla kohderahastojen arvioidaan keräävän julkisen rahoituksen lisäksi yhteensä vähintään 100—200 milj. euroa yksityistä ja kansainvälistä pääomaa, mikä mahdollistaa uuden riskisijoituspääoman kanavoitumisen suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvupanostusten päättyminen (uudistuva teollisuus)-50 000
Yhteensä-50 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio30 000 000
2015 I lisätalousarvio25 000 000
2015 talousarvio80 000 000
2014 tilinpäätös80 000 000

89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin pääomarahastoihin tehdään Tekes Pääomasijoitus Oy:n ja yksityisten sijoittajien sijoitussitoumuksin. Sijoituksissa Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempaa riskiä.

Selvitysosa: Innovaatiorahoituskeskus Tekes käynnisti vuonna 2014 pääomasijoitustoiminnan, josta vastaa Tekes Pääomasijoitus Oy. Toiminta on osa kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joissa on yksityisiä sijoittajia. Rahastojen sijoitustoiminnan painopiste on alkuvaiheen suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä.

Vuoden 2016 aikana alkavan vaiheen pääomasijoitusrahastoihin tehtävien sijoitussitoumusten määräksi arvioidaan 20 milj. euroa. Sijoitukset voivat sisältää valtiontukea.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %.

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio20 000 000
2015 talousarvio20 000 000
2014 tilinpäätös20 000 000