Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2016 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin toimintaympäristö on muutoksessa. Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toimialoille tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuvassa taloudessa koulutus, tutkimus ja kulttuuri ovat entistä tärkeämpiä yhteiskunnan uudistamisen, hyvinvoinnin ja kestävän kasvun tekijöitä. Yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustan vahvistaminen edellyttää kärkihankkeiden nopeaa toimeenpanoa, toimintojen uudelleen arviointia sekä rakenteiden, ohjauksen ja toimintatapojen uudistamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttavia kärkihankkeita ovat:

  • — Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
  • — Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
  • — Työelämään siirtymisen nopeuttaminen
  • — Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen
  • — Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi
  • — Nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rooli on keskeinen myös hallitusohjelman muiden strategisten tavoitteiden ja niitä koskevien kärkihankkeiden toteuttamisessa. Ministeriön hallinnonalan toiminnalla edistetään myös terveyttä ja hyvinvointia, työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua, biotaloutta ja puhtaita teknologioita sekä toimintatapojen uudistamista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti. Opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat käynnistetään.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 
2011
2012 2013 2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,3 44,6 43,2 43,3 43,5 44,0
— perustutkintoon johtava koulutus1) 41,2 41,5 40,3 41,0 41,0 41,5
— valmentavat koulutukset2) 3,1 3,1 2,9 2,3 2,5 2,5
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) 49,6 50,0 50,8 52,0 52,0 53,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 2,5 3,3 3,1 2,1 2,5 3,0
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 90,8 91,5 91,1 93,0 93,0 94,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä 5,6 6,4 6,0 4,4 5,0 5,5
Yhteensä 96,4 97,9 97,1 97,4 98,0 100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2014 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

  2011 2012
2013
2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,2 25,2 24,9 24,9 24,9
Ylempi korkeakoulututkinto 27,6 27,7 27,8 27,6 27,4 27,4

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2011
2012
2013 2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
             
Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,2 79,5 79,6 82,0 83,0 84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 61,5 61,2 63,0 64,0 65,0 66,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 57,5 56,0 57,0 58,0 59,0 60,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51,1 51,8 52,0 53,0 54,0 55,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2013 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2011 2012 2013 2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
             
Päivähoito            
— lapset 206 350 208 300 211 550 212 050 212 550 213 050
Esiopetus            
— oppilasmäärä 58 910 58 800 59 800 60 420 62 500 62 000
Perusopetus            
— uudet oppilaat 58 700 58 820 60 150 59 940 60 500 60 500
— päättötodistuksen saaneet 63 090 60 850 59 580 57 660 61 000 61 000
— oppilasmäärä 526 930 522 000 526 850 530 000 531 000 531 000
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 36 790 35 780 35 820 38 000 38 000 38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 32 280 31 450 31 540 33 000 33 000 33 000
— opiskelijamäärä 107 400 106 000 105 120 103 000 108 000 107 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)            
— uudet opiskelijat 61 020 61 430 60 790 61 000 61 000 60 000
— suoritetut tutkinnot 40 160 41 810 42 200 43 100 44 300 44 500
— opiskelijamäärä3) 150 560 150 300 150 470 150 240 149 200 148 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)            
— uudet opiskelijat 8 438 7 651 7 854 8 000 8 000 8 000
— suoritetut tutkinnot 5 985 4 084 4 045 4 100 4 100 4 100
— opiskelijamäärä3) 23 378 19 776 20 279 22 000 22 000 22 000
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 31 801 31 141 29 672 31 000 31 000 30 000
— suoritetut tutkinnot 16 153 17 468 16 609 17 100 17 200 17 000
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 35 190 35 402 35 852 37 500 38 000 38 000
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 33 356 35 670 31 068 31 500 31 500 30 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet6) 31 007 29 983 30 600 30 600 30 000 30 000
— suoritetut tutkinnot 22 123 22 800 22 778 22 800 22 800 22 800
— opiskelijamäärä 131 374 129 636 128 751 129 300 129 300 129 300
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet7) 2 826 2 905 3 285 3 400 3 400 3 400
— suoritetut tutkinnot 1 521 1 708 1 948 2 100 2 100 2 100
— opiskelijamäärä 7 308 7 820 8 541 9 200 9 200 9 200
Yliopiston perustutkinnot8)            
— uudet opiskelijat 19 853 20 233 20 900 20 900 20 200 20 200
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 014 13 017 13 500 13 900 14 200 14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 13 830 14 444 14 855 15 000 15 000 15 000
— opiskelijamäärä 143 505 141 756 142 000 142 000 142 000 142 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 649 1 724 1 860 1 700 1 635 1 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri kuuluvat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perustaan. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, väestön elämänlaatua ja hyvinvointia, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämistoimissa itseisarvoiset ja välineelliset tavoitteet pidetään tasapainossa.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taideammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana, vaikka laajemmin määritellyissä kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on hieman laskenut. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin. Kulttuurin toimialojen osuus Suomen työllisistä oli n. 4,1 prosenttia vuonna 2012.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä sekä panemalla toimeen aineetonta arvonluontia koskevia linjauksia.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
       
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 474 2 474
— esitysten määrä 13 047 12 675 12 800
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 037 1 037
— konserttien määrä 2 138 2 354 2 400
Suomen Kansallisoopperan      
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 526 532 537
— esitysten määrä 444 468 305
Suomen Kansallisteatterin      
— henkilöstön määrä 326 326 315
— esitysten määrä 641 781 700
Kansallisgallerian      
— henkilöstön määrä 243 224 230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 18 19 17
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183
2. Luovan työn tekijät      
Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 289/2 294 298/2 416 300/2 400
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % 53   55
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 056 1 061 1 061
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 12,32 11,99 11,99
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) 83 463    
3. Kulttuuri ja kansalaiset      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 227 2 168 2 200
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 176 177 175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 772 925 950
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 267 257 290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. 472 584 480
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 5 482 5 385 5 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 35 32 25
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 819 2 031 1 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 778 756 756
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 92 776 90 870 91 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 51 293 50 379 51 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 52 969 40 389 41 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. 756 812 850
4. Kulttuuri ja talous      
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa)   - 38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) 863 - 862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat 22 178   22 500
Kulttuurialan yritysten henkilöstö 60 342   61 000
Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa) 1 286   1 300
Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Kunnat luovat edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioiden, tukemalla seuratoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikunta-alan järjestöt ja urheiluseurat. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti, etenkin lasten ja nuorten määrä urheiluseuratoiminnassa on suuri. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi eettisten periaatteiden toteutuminen liikuntajärjestöjen toiminnassa on entistäkin tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu synnyttää elämyksiä, fanikulttuuria ja esikuvia. Urheilun suurtapahtumien järjestämisellä on myös kansantaloudellista merkitystä. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Yhteiskunnan muutos ja mm. teknologinen kehitys ovat vähentäneet väestön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä merkittävästi. Riittämätön liikunta näkyy kansanterveydellisenä ja -taloudellisena uhkatekijänä yksilöllisten haittojen lisäksi. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että liikunnan edistäminen ja sen vaikutukset huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimintaan. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös riittämättömästi liikkuvat eri ikäryhmissä ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
       
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat, %1)      
8—9-luokkalaiset yhteensä 61 61 64
— Pojat 63 63 65
— Tytöt 60 60 63
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä 59 59 62
— Pojat 60 60 62
— Tytöt 57 57 60
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä 44 44 46
— Pojat 45 45 46
— Tytöt 43 43 45
       
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64-vuotiaat %2)      
— miehet 33 31 35
— naiset 34 36 36
       
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3) 2 440 2 433 2 400
       
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa %4)      
7—14-vuotiaat 63 63 64
15—18-vuotiaat 37 37 38
19— 12 12 13
       
Arvokisamitalit, lkm      
Olympiakisat - 5 2
MM-kisat      
— olympialajit 7 1 2
— ei-olympialajit 129 107 95
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) 134 119 120

1) Kouluterveyskysely. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein, joten vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin.

2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

4) Perustuu LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuskoosteeseen ja keskiarvoihin liikunnan kansalaistoimintaa käsittelevistä tutkimuksista.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä nuorisolain tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
       
Nuorten aktiivinen kansalaisuus      
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista (Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry) 75 % 70 %1) 85 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen      
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista 69 % 67 % 75 %
— Työpajojen kattavuus kunnista 86 % 88 % 90 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 14 720 13 885 13 000
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus) 44 229 50 400 50 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat 27 117/16 627 24 579/16 848 22 000/15 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 87 % 93 % 100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen      
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista 83 % 90 % 100 %
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)2) 8 % 8 % 7 %
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL) 84 % 84 % 85 %

1) Nuorisovaltuustoja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n mukaan yhdistetty.

2) THL:n kouluterveyskyselyä ei tehty vuonna 2014.

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2014 2015 2016 2015/2016
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus1) 844 023 731 212 703 353 -27 859
29.10.34 Koulurakentaminen2) 46 400 0 0 0
29.20.30 Ammatillinen koulutus1) 722 067 492 096 468 108 -23 988
29.30.30 Vapaa sivistystyö 164 818 156 545 157 589 1 044
29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus3) 138 075 133 006 131 805 -1201
29.30.32 Oppisopimuskoulutus1) 124 843 110 042 106 650 -3 392
29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 52 000 57 440 37 347 -20 093
29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 15 879 16 055 16 055 0
29.80.30 Kirjastot 4 713 4 750 3 900 -850
29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 80 651 81 321 75 833 -5 488
29.80.32 ja 52 Museot 36 811 36 811 33 991 -2 820
29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 0 -106
29.80.34 Kirjastorakentaminen 4 500 4 500 0 -4 500
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 19 710 19 085 19 510 425
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 200 19 200 19 399 199
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 321 8 086 8 048 -38
Yhteensä   2 280 117 1 870 255 1 781 588 -76 894
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta        
Kunnat ja kuntayhtymät 1 117 277 913 988 979 202 65 214
— Kunnat   -382 109 -312 584 -334 887 -22 303
— Kuntayhtymät 1 499 386 1 226 572 1 314 089 87 517
Yksityiset 1 162 881 951 294 1 019 169 67 875

1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2015 lukien ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

2) Avustukset perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 oppilaitosten osalta vuodesta 2015 lukien ja kirjastojen vuodesta 2016 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

3) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuodesta 2016 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2016, museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi pysyvällä tavalla vuodesta 2016 lukien ja että museoille, teattereille ja orkestereille vuosina 2012—2015 kohdistettujen säästöjen pysyvä säästövaikutus varmistetaan.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2016 on 520,9 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2016 yhteensä 537,403 milj. euroa eli noin 3,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,4 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 233,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,6 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2016 ehdotetaan 1 118,4 milj. euroa, josta 537,4 milj. euroa eli 48,1 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TA
2016
TAE
                   
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 115,2 119,5 - - - -      
— veikk.varat 24,7 13,1 - - - -      
— budj.varat 90,5 106,4 1) - - -      
                   
Tiede 283,7 332,1 355,1 388,3 409,9 398,8 308,6 314,7 430,1
— veikk.varat 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2 102,4 102,6 103,4
— budj.varat2) 206,6 245,2 259,3 288,0 308,7 296,6 205,4 212,1 326,7
                   
Taide 311,2 363,9 400,6 425,1 432,6 451,8 458,3 471,5 455,9
— veikk.varat 164,5 191,3 209,3 220,3 222,4 224,6 237,0 237,0 233,3
— budj.varat 146,7 172,6 191,3 204,8 210,2 227,2 221,3 234,5 222,6
                   
Liikunta 106,7 127,6 137,6 142,5 153,6 151,7 187,4 188,8 148,4
— veikk.varat 104,0 124,3 135,8 141,9 150,9 151,6 147,3 148,2 147,6
— budj.varat 2,7 3,3 1,8 0,6 2,7 0,1 40,1 40,6 0,7
                   
Nuoriso 47,0 55,6 69,3 65,2 71,8 73,9 74,3 74,8 67,3
— veikk.varat 37,4 44,7 51,3 51,5 51,9 52,4 52,8 53,4 53,1
— budj.varat 9,6 10,9 18,0 13,7 19,9 21,5 21,5 21,4 14,2
                   
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 383,0 447,2 492,2 514,0 526,4 530,8 539,5 541,1 537,4
Veikkausvoittovarat yhteensä 407,7 460,3 492,2 514,0 526,4 530,8 539,5 541,1 537,4

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 627 000 1 259 000 4 886 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 70 673 000 230 133 000 300 806 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 40 064 000 35 769 000 75 833 000
Valtionosuudet museoille 19 380 000 14 611 000 33 991 000
Liikunnan koulutuskeskukset 16 914 000 664 000 17 578 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 6 000 000 13 523 000 19 523 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja toimialalla yhteisen tietopohjan vahvistamista sekä toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä digitalisaation avulla jatketaan.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 318,8 308,4
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 13,5 -
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,3 6,3
29.90 Liikuntatoimi    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 51,8 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 122 471 108 669 219 516 110 847 102
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 776 20 645 18 907 -1 738 -8
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 668 22 235 21 850 -385 -2
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 655 8 422 8 267 -155 -2
04. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 575 3 891 3 871 -20 -1
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 726 3 526 3 543 17 0
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 14 263 14 263 14 263 0
(23.) Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 994 0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 33 717 29 198 28 489 -709 -2
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 748 998 779 -219 -22
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 298 3 293 3 321 28 1
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 114 000 114 000 0
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 2 051 2 198 2 226 28 1
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 952 430 792 236 761 553 -30 683 -4
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 524 46 754 43 816 -2 938 -6
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 349 2 270 2 334 64 3
20. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 12 717 10 697 11 072 375 4
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 829 537 731 212 703 353 -27 859 -4
(34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 56 000 0
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 1 303 1 303 978 -325 -25
20. Ammatillinen koulutus 731 598 504 675 482 662 -22 013 -4
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 494 6 314 8 289 1 975 31
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 4 365 6 265 6 265 0
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 718 739 492 096 468 108 -23 988 -5
30. Aikuiskoulutus 528 269 506 491 483 963 -22 528 -4
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 23 147 19 147 19 527 380 2
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 7 010 6 890 8 689 1 799 26
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 164 502 156 545 157 589 1 044 1
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 136 199 133 006 131 805 -1 201 -1
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 116 012 110 042 106 650 -3 392 -3
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha) 58 234 57 440 37 347 -20 093 -35
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 15 800 16 055 16 055 0
53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 366 7 366 6 301 -1 065 -14
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 675 161 3 209 077 3 153 631 -55 446 -2
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 332 10 423 12 956 2 533 24
02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 102 18 688 18 101 -587 -3
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 999 1 464 1 259 -205 -14
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 869 1 863 1 758 -105 -6
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 41 414 48 040 42 160 -5 880 -12
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 8 500 8 500 8 500 0
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 894 935 1 904 269 1 823 623 -80 646 -4
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 143 809 139 097 230 133 91 036 65
(52.) Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 29 144 30 299 -30 299 -100
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 102 361 102 601 103 359 758 1
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 14 631 34 000 19 369 132
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 402 357 861 787 857 774 -4 013 0
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 17 340 17 415 20 008 2 593 15
(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha) 50 000 -50 000 -100
70. Opintotuki 862 949 916 437 932 855 16 418 2
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 705 700 639 -61 -9
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 26 591 30 200 31 200 1 000 3
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 748 398 800 076 816 305 16 229 2
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 30 228 31 361 31 411 50 0
(58.) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 5 877 2 100 -2 100 -100
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 51 150 52 000 53 300 1 300 3
80. Taide ja kulttuuri 458 315 471 451 455 862 -15 589 -3
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 601 4 382 4 284 -98 -2
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 973 2 524 2 205 -319 -13
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 793 19 422 20 650 1 228 6
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 812 5 649 5 474 -175 -3
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 511 6 935 6 438 -497 -7
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 18 093 18 848 18 848 0
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 16 950 16 945 14 545 -2 400 -14
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 4 713 4 750 3 900 -850 -18
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 41 040 38 401 35 769 -2 632 -7
32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) 17 431 16 411 14 611 -1 800 -11
(33.) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) 106 106 -106 -100
(34.) Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 4 500 4 500 -4 500 -100
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 000 5 000 8 000 3 000 60
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 157 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 4 075 19 225 20 213 988 5
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 1 160 1 122 2 571 1 449 129
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 13 893 14 470 14 507 37 0
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 237 010 236 962 233 322 -3 640 -2
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 28 369 29 837 25 085 -4 752 -16
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) 7 210 8 177 5 300 -2 877 -35
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 200 2 200 2 200 0
59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) 14 670 11 245 10 000 -1 245 -11
(70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 500 150 -150 -100
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739 0
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 3 800 3 149 6 899 3 750 119
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 10 50 50 0
90. Liikuntatoimi 187 402 188 751 148 366 -40 385 -21
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 147 295 148 194 147 622 -572 0
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 107 557 744 187 34
(54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v) 40 000 40 000 -40 000 -100
91. Nuorisotyö 74 337 74 762 67 323 -7 439 -10
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 52 787 53 362 53 100 -262 0
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 21 000 21 000 13 523 -7 477 -36
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) 550 400 700 300 75
Yhteensä 6 592 933 6 772 549 6 705 731 -66 818 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 3 472 3 430 3 384