Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.52.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta.
Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (16 %) ja sairausvakuutus (16 %).
Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.
Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):
- — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
- — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
- — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
- — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
- — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
- — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
- — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan avustukset).
Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2017—2020 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. STM:n päivitetyn strategian myötä STM jatkaa hyvinvointi ja terveys -painopistealueeseen liittyvien tavoitteiden edistämistä myös kohti vuotta 2030, uudistaen toimeenpanon keinovalikoimaansa tulevan hallitusohjelman mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Sote-uudistuksella on erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin palvelujen käyttäjinä ja niiden tuottajina samoin kuin työntekijöinä tai päättäjinä. Palvelujen käyttäjinä erot ilmenevät mm. siinä, että miehet käyttävät terveyspalveluja naisia vähemmän ja sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sairastavuudessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on huomattavan naisvaltainen ala, joten tämän alan työmarkkinoilla tapahtuvat työuraa tai työehtoja kuten palkkausta koskevat muutokset voivat olla merkittäviä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tasa-arvonäkökulmasta huomionarvoisia uudistuksia ovat myös takuueläkkeen ja vähimmäismääräisten päivärahojen korotukset. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2019 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen (sote) uudistuksen valmistelussa ja hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeissa sekä korottamalla takuueläkettä 10 milj. eurolla ja vähimmäismääräisiä päivärahoja 20 milj. eurolla.
Seurantaindikaattori 2014—2019
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
Elintapojen kehitys | ||||||
% ikäryhmästä | ||||||
— Aikuisten ylipaino | 54 | 54 | 54 | 57 | 57 | 57 |
— Aikuisten humalajuominen | 12 | 11 | 13 | 12 | 11 | 11 |
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset | 23 | 26 | 23 | 22 | 22 | 21 |
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset | 13 | 13 | 14 | 10 | 12 | 10 |
— Ylipainoiset nuoret | .. | 15,5 | .. | 18,9 | 18,9 | 18,9 |
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret | .. | 9.9 | .. | 10,2 | 10 | 10 |
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret | .. | 22,4 | .. | 23,7 | 23,2 | 23,2 |
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut | ||||||
Perheitä/käyntejä vuoden aikana | ||||||
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) | .. | 8 939 | 9 396 | 9 4001) | 9 500 | 9 500 |
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) | .. | 10 707 | 13 125 | 13 2001) | 13 200 | 13 200 |
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | .. | 2 586 | 2 5001) | 2 500 | 2 500 |
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | 9 645 | 10 729 | 10 9001) | 10 900 | 10 900 |
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa | .. | 14 183 | 25 8582) | 39 880 | 41 000 | 41 000 |
Ikääntyneiden palvelujen rakenne | ||||||
% 80 vuotta täyttäneistä | ||||||
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana | 5,5 | 5,7 | 5,8 | 5,81) | 5,91) | 5,91) |
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat | 16,5 | 16,4 | 16,2 | 16,51) | 16,81) | 17,01) |
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. | 9,8 | 10,3 | 10,7 | 10,51) | 10,51) | 10,51) |
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. | 3,9 | 3,0 | 2,5 | 2,01) | 1,71) | 1,51) |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset | ||||||
€/asukas | ||||||
— Käyttökustannukset (defl.) | 3 664 | 3 636 | 3 716 | 3 8001) | 3 8501) | 3 9001) |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat | ||||||
% asiakkaista | ||||||
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet | 10,1 | 5,7 | 5,6 | 7,1 | 6,8 | 6,8 |
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet | 55 | 52 | 59 | 58 | .. | .. |
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet | 47 | 33 | 39 | 35 | 35 | 35 |
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet | 13,6 | 14,5 | 14,4 | 13,3 | 13,3 | 13,3 |
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille | ||||||
Lkm | ||||||
— Kelan kuntoutusrahan saajat | 56 731 | 57 292 | 49 187 | 40 735 | 36 600 | 37 000 |
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet | 8 479 | 9 210 | 10 171 | 11 095 | 12 100 | 13 100 |
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 4 842 | 4 837 | 5 245 | 5 605 | 5 900 | 6 200 |
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 16 405 | 16 360 | 16 313 | 16 0001) | 15 700 | 15 300 |
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta | ||||||
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa | 308,0 | 309,3 | 315,3 | 323,1 | 358,0 | 361,9 |
1) Arvio
2) Vuosittaiset muutokset ovat suuria ja eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palveluiden tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019
v. 2017 tilinpäätös 1000 € |
v. 2018 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2019 esitys 1000 € |
Muutos 2018—2019 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 91 793 | 91 134 | 89 278 | -1 856 | -2 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 31 200 | 31 004 | 31 673 | 669 | 2 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 563 | 550 | 547 | -3 | -1 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | -221 | 1 106 | 601 | -505 | -46 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 16 605 | 16 878 | 18 290 | 1 412 | 8 |
07. | Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 8 818 | 7 992 | 8 293 | 301 | 4 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 13 330 | 11 000 | 7 000 | -4 000 | -36 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 17 790 | 18 729 | 18 929 | 200 | 1 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 707 | 3 875 | 3 945 | 70 | 2 |
02. | Valvonta | 57 093 | 62 179 | 62 707 | 528 | 1 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 438 | 12 213 | 11 562 | -651 | -5 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 762 | 10 836 | 11 179 | 343 | 3 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 080 | 4 811 | 3 275 | -1 536 | -32 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 24 308 | 24 072 | 24 644 | 572 | 2 |
08. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 1 800 | 1 800 | 0 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 7 505 | 10 247 | 10 247 | — | 0 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 135 906 | 140 203 | 83 614 | -56 589 | -40 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 49 622 | 52 479 | 51 840 | -639 | -1 |
25. | Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus (siirtomääräraha 3 v) | 5 800 | 7 400 | 5 200 | -2 200 | -30 |
(31.) | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 49 690 | 50 500 | — | -50 500 | -100 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 23 222 | 23 222 | 23 072 | -150 | -1 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 7 572 | 6 602 | 3 502 | -3 100 | -47 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 3 997 132 | 4 297 350 | 4 389 960 | 92 610 | 2 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) | 8 764 | 11 750 | 11 500 | -250 | -2 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 360 500 | 1 369 900 | 1 369 900 | — | 0 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 2 242 | 3 800 | 3 800 | — | 0 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 16 500 | 17 600 | 17 600 | — | 0 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 1 266 400 | 1 486 500 | 1 567 800 | 81 300 | 5 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) | 204 874 | 214 600 | 216 400 | 1 800 | 1 |
56. | Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | 45 475 | 49 400 | 50 700 | 1 300 | 3 |
57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) | 760 630 | 818 800 | 785 900 | -32 900 | -4 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) | 331 747 | 325 000 | 366 360 | 41 360 | 13 |
20. | Työttömyysturva | 2 667 345 | 2 667 570 | 2 359 990 | -307 580 | -12 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 20 096 | 26 840 | 26 840 | — | 0 |
50. | Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 983 911 | 1 005 200 | 816 000 | -189 200 | -19 |
(51.) | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) | 95 357 | 42 400 | — | -42 400 | -100 |
52. | Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) | 1 495 981 | 1 563 300 | 1 513 400 | -49 900 | -3 |
55. | Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) | 53 000 | 3 730 | 3 750 | 20 | 1 |
(56.) | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 19 000 | 26 100 | — | -26 100 | -100 |
30. | Sairausvakuutus | 1 942 157 | 2 119 990 | 2 373 500 | 253 510 | 12 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 942 157 | 2 119 990 | 2 373 500 | 253 510 | 12 |
40. | Eläkkeet | 4 468 288 | 4 590 800 | 4 645 088 | 54 288 | 1 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 57 900 | 61 000 | 63 271 | 2 271 | 4 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 662 200 | 685 300 | 714 200 | 28 900 | 4 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 192 849 | 239 000 | 279 000 | 40 000 | 17 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 10 048 | 10 000 | 11 500 | 1 500 | 15 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 13 407 | 15 000 | 14 517 | -483 | -3 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 3 531 883 | 3 580 500 | 3 562 600 | -17 900 | 0 |
50. | Veteraanien tukeminen | 220 881 | 190 246 | 179 181 | -11 065 | -6 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 649 | 1 250 | 1 250 | — | 0 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 15 469 | 12 600 | 9 500 | -3 100 | -25 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 88 179 | 88 000 | 85 378 | -2 622 | -3 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 57 000 | 40 000 | 38 000 | -2 000 | -5 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 3 100 | 3 100 | 3 100 | — | 0 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 50 | 100 | 45 | -55 | -55 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | 0 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 49 325 | 41 688 | 38 400 | -3 288 | -8 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 3 608 | 8 | 8 | — | 0 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 210 260 | 294 116 | 193 416 | -100 700 | -34 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 500 | 500 | 500 | — | 0 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) | 400 | 500 | 250 | -250 | -50 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) | 20 000 | 21 000 | 15 000 | -6 000 | -29 |
33. | Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) | 94 925 | 94 700 | 96 000 | 1 300 | 1 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 12 115 | 15 200 | 15 200 | — | 0 |
35. | Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 3 000 | 3 000 | 0 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 480 | 480 | 480 | — | 0 |
37. | Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) | — | 5 346 | 5 346 | — | 0 |
(38.) | Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 30 000 | 100 000 | — | -100 000 | -100 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) | 28 990 | 28 990 | 28 990 | — | 0 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 13 550 | 17 550 | 19 550 | 2 000 | 11 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 000 | 3 000 | 2 250 | -750 | -25 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 300 | 6 850 | 6 850 | — | 0 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 34 478 | 34 648 | 35 218 | 570 | 2 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 26 990 | 27 390 | 28 990 | 1 600 | 6 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 750 | 680 | 650 | -30 | -4 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 580 | 550 | 550 | — | 0 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 330 | 2 200 | 2 200 | — | 0 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 900 | 2 900 | 1 900 | -1 000 | -34 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 928 | 928 | 928 | — | 0 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 164 672 | 162 974 | 151 990 | -10 984 | -7 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 143 682 | 144 534 | 134 700 | -9 834 | -7 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 550 | 2 050 | 1 900 | -150 | -7 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 300 | 250 | 250 | — | 0 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) | 18 140 | 16 140 | 15 140 | -1 000 | -6 |
90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 323 100 | 357 975 | 361 850 | 3 875 | 1 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) | 323 100 | 357 975 | 361 850 | 3 875 | 1 |
Yhteensä | 14 313 104 | 15 009 185 | 14 925 792 | -83 393 | -1 |