Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (31 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (16 %) ja sairausvakuutus (16 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan avustukset).

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2017—2020 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. STM:n päivitetyn strategian myötä STM jatkaa hyvinvointi ja terveys -painopistealueeseen liittyvien tavoitteiden edistämistä myös kohti vuotta 2030, uudistaen toimeenpanon keinovalikoimaansa tulevan hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Sote-uudistuksella on erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin palvelujen käyttäjinä ja niiden tuottajina samoin kuin työntekijöinä tai päättäjinä. Palvelujen käyttäjinä erot ilmenevät mm. siinä, että miehet käyttävät terveyspalveluja naisia vähemmän ja sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sairastavuudessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on huomattavan naisvaltainen ala, joten tämän alan työmarkkinoilla tapahtuvat työuraa tai työehtoja kuten palkkausta koskevat muutokset voivat olla merkittäviä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tasa-arvonäkökulmasta huomionarvoisia uudistuksia ovat myös takuueläkkeen ja vähimmäismääräisten päivärahojen korotukset. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2019 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen (sote) uudistuksen valmistelussa ja hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeissa sekä korottamalla takuueläkettä 10 milj. eurolla ja vähimmäismääräisiä päivärahoja 20 milj. eurolla.

Seurantaindikaattori 2014—2019

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Elintapojen kehitys       
% ikäryhmästä      
— Aikuisten ylipaino545454575757
— Aikuisten humalajuominen121113121111
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset232623222221
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset131314101210
— Ylipainoiset nuoret..15,5..18,918,918,9
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret..9.9..10,21010
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret..22,4..23,723,223,2
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut      
Perheitä/käyntejä vuoden aikana      
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä)..8 9399 3969 4001)9 5009 500
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä)..10 70713 12513 2001)13 20013 200
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)....2 5862 5001)2 5002 500
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)..9 64510 72910 9001)10 90010 900
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa..14 18325 8582)39 88041 00041 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne      
% 80 vuotta täyttäneistä      
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana5,55,75,85,81)5,91)5,91)
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat16,516,416,216,51)16,81)17,01)
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.9,810,310,710,51)10,51)10,51)
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12.3,93,02,52,01)1,71)1,51)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset      
€/asukas      
— Käyttökustannukset (defl.)3 6643 6363 7163 8001)3 8501)3 9001)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat      
% asiakkaista      
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet10,15,75,67,16,86,8
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet55525958....
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet473339353535
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet13,614,514,413,313,313,3
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille      
Lkm      
— Kelan kuntoutusrahan saajat56 73157 29249 18740 73536 60037 000
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet8 4799 21010 17111 09512 10013 100
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet4 8424 8375 2455 6055 9006 200
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet16 40516 36016 31316 0001)15 70015 300
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta      
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa308,0309,3315,3323,1358,0361,9

1) Arvio

2) Vuosittaiset muutokset ovat suuria ja eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palveluiden tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Hallinto91 79391 13489 278-1 856-2
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 20031 00431 6736692
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)563550547-3-1
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)-2211 106601-505-46
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)16 60516 87818 2901 4128
07.Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)8 8187 9928 2933014
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)13 33011 0007 000-4 000-36
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)17 79018 72918 9292001
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)3 7073 8753 945702
02.Valvonta57 09362 17962 7075281
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 43812 21311 562-651-5
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)10 76210 83611 1793433
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 0804 8113 275-1 536-32
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 30824 07224 6445722
08.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 8001 8000
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)7 50510 24710 2470
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta135 906140 20383 614-56 589-40
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)49 62252 47951 840-639-1
25.Kansallinen genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus ja lääkekehityskeskus (siirtomääräraha 3 v)5 8007 4005 200-2 200-30
(31.)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)49 69050 500-50 500-100
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)23 22223 22223 072-150-1
63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)7 5726 6023 502-3 100-47
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut3 997 1324 297 3504 389 96092 6102
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)8 76411 75011 500-250-2
51.Lapsilisät (arviomääräraha)1 360 5001 369 9001 369 9000
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)2 2423 8003 8000
53.Sotilasavustus (arviomääräraha)16 50017 60017 6000
54.Asumistuki (arviomääräraha)1 266 4001 486 5001 567 80081 3005
55.Elatustuki (arviomääräraha)204 874214 600216 4001 8001
56.Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)45 47549 40050 7001 3003
57.Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)760 630818 800785 900-32 900-4
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)331 747325 000366 36041 36013
20.Työttömyysturva2 667 3452 667 5702 359 990-307 580-12
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)20 09626 84026 8400
50.Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)983 9111 005 200816 000-189 200-19
(51.)Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)95 35742 400-42 400-100
52.Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)1 495 9811 563 3001 513 400-49 900-3
55.Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)53 0003 7303 750201
(56.)Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)19 00026 100-26 100-100
30.Sairausvakuutus1 942 1572 119 9902 373 500253 51012
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)1 942 1572 119 9902 373 500253 51012
40.Eläkkeet4 468 2884 590 8004 645 08854 2881
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)57 90061 00063 2712 2714
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)662 200685 300714 20028 9004
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)192 849239 000279 00040 00017
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)10 04810 00011 5001 50015
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)13 40715 00014 517-483-3
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)3 531 8833 580 5003 562 600-17 9000
50.Veteraanien tukeminen220 881190 246179 181-11 065-6
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)6491 2501 2500
50.Rintamalisät (arviomääräraha)15 46912 6009 500-3 100-25
51.Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)88 17988 00085 378-2 622-3
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)57 00040 00038 000-2 000-5
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)3 1003 1003 1000
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)5010045-55-55
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)3 5003 5003 5000
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)49 32541 68838 400-3 288-8
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)3 608880
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto210 260294 116193 416-100 700-34
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)5005005000
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)400500250-250-50
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)20 00021 00015 000-6 000-29
33.Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)94 92594 70096 0001 3001
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)12 11515 20015 2000
35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)3 0003 0000
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)4804804800
37.Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)5 3465 3460
(38.)Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)30 000100 000-100 000-100
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)28 99028 99028 9900
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)13 55017 55019 5502 00011
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)3 0003 0002 250-750-25
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)6 3006 8506 8500
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen34 47834 64835 2185702
20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)26 99027 39028 9901 6006
21.Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)750680650-30-4
22.Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)5805505500
50.Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)2 3302 2002 2000
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)2 9002 9001 900-1 000-34
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)9289289280
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta164 672162 974151 990-10 984-7
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)143 682144 534134 700-9 834-7
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)2 5502 0501 900-150-7
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)3002502500
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)18 14016 14015 140-1 000-6
90.Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen323 100357 975361 8503 8751
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)323 100357 975361 8503 8751
Yhteensä14 313 10415 009 18514 925 792-83 393-1
 Henkilöstön kokonaismäärä1)3 6413 6563 645  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2019 maksullisen toiminnan osuus on 1 711 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 237 henkilötyövuotta.