Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
       30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
       40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
       50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
       60. Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.

Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Hallinnonalan perustehtävät ylläpitävät työ- ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä toimintoja.

Painopistettä kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla kehitetään työelämää kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja hyvinvointia, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, aktivoidaan työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään sekä edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Rakennetyöttömyyttä alennetaan monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.

Toteutetaan toimenpiteitä innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on ohjelmallinen ja pitkäjänteinen työ kasvun vauhdittamiseksi ja talouden rakenteiden monipuolistamiseksi. Vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja kehitetään kansainvälistymispalvelujen laatua. Elinkeinorakenteiden muutosvoimista erityishuomiota kiinnitetään erityisesti digitalisaatioon.

Valmistellaan maakuntauudistukseen liittyen alueellista kasvua tukeva toimintamalli. Turvataan laadukkaiden ja tehokkaiden työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellinen saatavuus jatkamalla kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua yhteistyössä maakuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Toteutetaan maakunnissa kasvupalvelupilotteja: vaikeasti työllistyvien osalta näitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pilottien kanssa.

Energia- ja ilmastopolitiikassa on kasvava paine kiristää päästövähennystavoitteita globaalisti ja EU:ssa. Perinteisten keinojen lisäksi painotetaan vähähiilisen energiateknologian edistämistä. Toiminnallistaminen edellyttää, että tunnistetaan yritykset, joilla on kyky ja halu kasvaa ja löytää uusia markkinoita, sekä kohdistetaan rajalliset resurssit uuden teknologian edistämiseen.

Suomen syksyn 2019 puheenjohtajuusohjelmassa painotetaan erityisesti sisämarkkinoihin ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää   
— Sijoitus WEF (World Economic Forum) kilpailukykyarviossa10.< 10.< 10.
— WEF, pistemäärä (0—7)5,4> 5,4> 5,4
— Sijoitus IMD (Institute for Management and Development) kilpailukykyarviossa15.< 15.< 15.
Innovaatiojärjestelmä uudistuu ja Suomi pysyy innovaatiojohtajien ryhmässä   
— T&k-kokonaismenot, mrd. euroa6,06,57,0
— T&k-menojen bkt-osuus, %2,72,82,9
— Valtion t&k-rahoitus, mrd. euroa1,81,92,0
— Valtion t&k-rahoitus bkt-osuus, %0,800,810,84
— EU:n Innovation Scoreboard, sijoitus3.3.3.
Työllisyyden, työttömyyden ja talouskasvun kehitys on positiivista   
— Työttömyysaste, %8,68,17,5
— Työllisyysaste, %69,671,171,9
— BKT:n määrän muutos, %2,62,62,2
Julkiset panostukset energiateknologian kehittämiseen kasvavat   
— Julkiset panostukset energiateknologiaan, milj. euroa61,742,4> 42,4
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

 2016201620172017
 NaisetMiehetNaiset Miehet
     
Työttömät työnhakijat (%)44564555
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%)45554258
Työvoimapalveluissa aloittaneet    
— kotoutumiskoulutus (%)57435545
— palkkatuettu työ (%)47534852
— starttiraha (%)46545050
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%)59415743

Työttömyys kohdentuu enemmän miehiin kuin naisiin. Naisten ja miesten välinen ero on kuitenkin kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 192 ESR- ja 17 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (95,2 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (3,6 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 368 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 919 kpl (julkinen rahoitus 190,1 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 331 kpl (julkinen rahoitus 188,6 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 867 kpl (julkinen rahoitus 172,2 milj. euroa, 22 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yht.) 68 kpl ja miesten asemaa parantavia 25 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 40 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 280,8 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
32.20.40Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus270,515275,265
32.20.41Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus -13,500
32.20.82Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus1 000,0001 000,000
32.20.83Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus156,823155,123
32.20.87Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 30,00030,000
32.30.51Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)  
 — hankintasopimusvaltuus70,00065,000
32.40Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä  
 — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat)8,4008,400
 — myöntämisvaltuus0,0340,034
32.50.64EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus381,865668,811
32.60.40Energiatuki (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus55,00040,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Hallinto370 483274 535258 067-16 468-6
01.Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)34 45332 68533 3346492
02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)172 030169 255170 1589031
20.Siviilipalvelus (arviomääräraha)3 6734 9394 9390
21.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)4 3265 056786-4 270-84
29.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)33 35036 07236 0720
40.Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)14 14318 0014 251-13 750-76
60.Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)020200
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)8 5078 5078 5070
(88.)Pääomasijoitus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)0
(89.)Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)100 0000
20.Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka932 718868 511736 335-132 176-15
01.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)31 55730 71432 0531 3394
06.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)42 15384 02189 4745 4536
28.Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)4004004000
40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)335 442250 900258 2007 3003
41.Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)2 5001 50010 4008 900593
42.Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)8 1005 0005 0000
(43.)Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)43 00049 300-49 300-100
44.Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v)2 0002 0000
(46.)Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)30 8600
47.Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)27 99356 15930 777-25 382-45
48.Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)38 38242 30057 80015 50037
49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)87 30389 30387 303-2 000-2
(50.)Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)1 000-1 000-100
51.Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)1181181180
(80.)Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)92 88396 986-96 986-100
82.Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)010100
83.Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)141 827141 000140 000-1 000-1
(87.)Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)5 0000
87.Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)6 00012 0006 000100
(88.)Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)29 5000
89.Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)15 70011 80010 800-1 000-8
30.Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka606 884490 126415 711-74 415-15
01.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)173 131163 076171 6508 5745
51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)433 753327 050244 061-82 989-25
40.Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä66 20280 73179 347-1 384-2
01.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)10 61911 18815 4884 30038
03.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)2 4469 2477 943-1 304-14
05.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 48219 07119 4724012
(31.)Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)4 7314 731-4 731-100
50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)892872822-50-6
51.Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)2 0542 5722 5720
52.Palkkaturva (arviomääräraha)25 97932 00032 0000
53.Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)1 0001 0000
95.Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)050500
50.Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka364 702391 649415 11523 4666
(40.)Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)16 98710 000-10 000-100
(41.)Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)36 9300
42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)21 87612 1718 178-3 993-33
(43.)Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)1 2471 300-1 300-100
44.Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)280 569361 478401 88740 40911
65.Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)2 0921 70050-1 650-97
60.Energiapolitiikka380 691472 509379 565-92 944-20
01.Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 4076 5136 7972844
20.Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)2 5003 5003 420-80-2
40.Energiatuki (arviomääräraha)52 56857 69447 250-10 444-18
41.LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)14 63520 4828 298-12 184-59
(42.)Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)8460
(43.)Kioton mekanismit (arviomääräraha)143220-220-100
44.Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)225 791314 100280 800-33 300-11
(45.)Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)40 00040 000-40 000-100
46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)37 80127 00030 0003 00011
47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 0003 0000
70.Kotouttaminen226 496244 165227 435-16 730-7
03.Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)1 6311 0611 63157054
30.Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)224 865243 104225 804-17 300-7
Yhteensä2 948 1762 822 2262 511 575-310 651-11
 Henkilöstön kokonaismäärä7 8897 9508 000