Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
            50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
            51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
            52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
            53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
            54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
            60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

40. EläkkeetPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan rahoittamiseen sekä vammaisetuuksien rahoittamisesta.

Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli 31.12.2017 yhteensä 1 585 582, joista vanhuuseläkkeellä 1 339 991, perhe-eläkkeellä 270 453, työkyvyttömyyseläkkeellä 206 048, osa-aikaeläkkeellä 7 244 sekä muilla eläkkeillä 12 026. Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä.

Vuosina 2015—2017 maksetut eläkkeet (milj. euroa)

 201520162017
    
Yksityinen sektori15 94416 44217 086
Kunnalliset eläkkeet4 5694 7645 011
Valtion eläkkeet4 4124 4794 574
Muut julkiset yhteensä340350362
Työeläkkeet yhteensä25 26526 03527 033
Solita-eläkkeet501505505
Kelan eläkkeet2 5052 4702 391
Lakisääteiset eläkkeet yhteensä28 27129 01029 929
    
Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk1 3941 4361 464

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, yleiset perhe-eläkkeet, takuueläkkeet ja lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvä eläke rahoitetaan kokonaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

Eläkkeen saajia2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Merimieseläkkeen saajia8 2908 3368 382
Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia152 734145 964139 152
Yrittäjäeläkkeen saajia246 670254 258261 067
Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät4 6214 4334 359
Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät ja apurahansaajat9 9449 5019 096
Lapseneläkkeen saajia16 34316 30016 200
Leskeneläkkeen saajia5 1535 1005 000
Kansaneläkkeen saajia606 914604 700600 000
Takuueläkkeen saajia 101 669102 100102 500

Toiminnan laajuus 2017—2019

Vakuutettujen lukumäärä2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
MEL-vakuutettuja8 4248 4778 546
MYEL-vakuutettuja58 64555 52352 498
YEL-vakuutettuja232 400232 400232 600
MYEL-vakuutettuja apurahansaajia3 0623 0473 047
Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä80 31777 62875 084

Toiminnan laajuus 2017—2019

Keskimääräisiä eläkkeitä2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Keskimääräinen merimieseläke (€/kk)1 4401 4601 500
Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke (€/kk)467493526
Keskimääräinen yrittäjäeläke (€/kk)415418424
Keskimääräinen tapaturmaeläke (€/kk), maatalousyrittäjät645661685
Keskimääräinen leskeneläke (€/kk)170168166
Keskimääräinen kansaneläke (€/kk)290288285
Keskimääräinen takuueläke (€/kk)156171182

Toiminnan laajuus 2017—2019, eläkkeen saajan asumistuki ja vammaisetuudet

 2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Eläkkeensaajan asumistuki, saajat207 300217 500221 000
Eläkettä saavan hoitotuki, saajat220 661216 800216 900
Vammaistuki, saajat47 91447 90050 800
Ruokavaliokorvaukset, saajat34 520--

Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien, apurahansaajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti.

Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen.

Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. Leskeneläkettä sovitetaan yhteen laskennallisen omaeläkkeen kanssa.

Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni.

Valtio rahoittaa vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vammaisetuuksia ovat eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki.

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 63 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtion osuus merimieseläkemenoista on 31 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus1 000
Tarvearvion muutos1 271
Yhteensä2 271

2019 talousarvio63 271 000
2018 talousarvio61 000 000
2017 tilinpäätös57 900 000

51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 714 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n ja 135 a §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuus- ja hoitokulumenoista arvioidaan vuonna 2019 olevan 82 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus11 240
Tarvearvion muutos17 660
Yhteensä28 900

2019 talousarvio714 200 000
2018 talousarvio685 300 000
2017 tilinpäätös662 200 000

52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 279 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2019 oletettu olevan 24,1 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 25,6 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 1 094 000 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 1 300 000 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 84 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus4 400
Tarvearvion muutos35 600
Yhteensä40 000

2019 talousarvio279 000 000
2018 talousarvio239 000 000
2017 tilinpäätös192 849 154

53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.

Selvitysosa: Alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus230
Tarvearvion muutos1 270
Yhteensä1 500

2019 talousarvio11 500 000
2018 talousarvio10 000 000
2017 tilinpäätös10 048 256

54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 517 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 148 §:n ja 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 29,5 % ja maatalousyrittäjien osuus on 33,5 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus kokonaiskustannuksista on 27,6 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,4 %.

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Momentilta maksetaan myös apurahansaajille maksettavat tapaturmavakuutuksen mukaiset korvaukset ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus230
Tarvearvion muutos-713
Yhteensä-483

2019 talousarvio14 517 000
2018 talousarvio15 000 000
2017 tilinpäätös13 406 699

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 562 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

4) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

5) takuueläkelain (703/2010) 36 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

6) eläketukilain (1531/2016) mukaisten etuuksien maksamiseen

7) maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisten etuuksien maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa: Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, takuueläkkeet, perhe-eläkkeet, eläketuet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän sekä maksuvalmiuden.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkeindeksistä annetun lain muuttamisesta ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta siten, että kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2019 osalta. Koskee myös momentteja 33.10.53, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.52, 33.20.55, 33.30.60 ja 33.50.50. Indeksijäädytys ei koske perustoimeentulotukea, johon tehdään normaali tarkistus.

Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon kansaneläkevakuutuksen valtion osuudet, muut menot ja tulot vuonna 2019 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

  
Menot 
Kansaneläkemenot2 121
Takuueläke226
Vammaisetuudet554
Eläkkeensaajan asumistuki638
Eläketuki25
Yhteensä3 564
  
Tulot 
Omaisuuden tuotot1
Valtion osuudet etuuksista3 565
Rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän turvaaminen (valtio)-2
Yhteensä3 564

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Takuueläkkeen korotus 9 600
Tarvearvion muutos-27 500
Yhteensä-17 900

2019 talousarvio3 562 600 000
2018 talousarvio3 580 500 000
2017 tilinpäätös3 531 883 431