Talousarvioesitys 2019

30. Sairausvakuutus

Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa sekä työnantajille maksettavaa perhevapaakorvausta. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

	2017 toteutunut	2018 arvio	2019 arvio

Päivärahat
Sairauspäivärahan saajat	286 630	285 500	284 700
Vanhempainpäivärahan saajat	149 092	144 300	145 600
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv)	54,06	54,30	55,60
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv)	64,55	65,50	67,00
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv)	23,93	24,64	27,86

Lääkkeet
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl)	28 800	29 300	29 800
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%)	38,3	40,0	40,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€)	605,13	605,13	565,00
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt	238 958	247 000	281 000
Sairaanhoitokorvaukset
Vuonna 2017 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 16,0 %, hammaslääkärinpalkkioista 14,8 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 13,7 % sekä matkojen osalta 76,9 %.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 373 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 53 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 600 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menoista valtio rahoittaa 44,9 % ja vakuutetut 55,1 %. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 3,4 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Valtio rahoittaa lisäksi kilpailukykysopimuksessa sovitun työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Vuonna 2019 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuna peritään eläke- ja etuustuloista 1,59 %. Palkkatulosta tai yrittäjän tulosta sairaanhoitomaksua ei peritä. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi vähintään 14 000 euron vuositulon osalta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaajilta 1,50 % ja yrittäjiltä 1,73 %. Alle 14 000 euroa alittavan vuositulon osalta palkansaajien päivärahamaksua ei peritä ja yrittäjiltä peritään päivärahamaksua 0,23 %. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on 0,75 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä takuueläkelain muuttamisesta siten, että vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan työmarkkinatuen tasolle, monikko- ja adoptioperheiden asemaa parannetaan, lääkekorvausten vuosiomavastuurajaa alennetaan sekä sairausvakuutuskorvauksen maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan vuoden 2021 loppuun saakka. Lisäksi takuueläkelakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että takuueläkettä, eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa vähimmäispäivärahaa korotetaan. Koskee myös momentteja 33.10.57 ja 33.40.60.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta siten, että nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisperusteisen etuuslainsäädännön soveltamisesta rajat ylittävissä tilanteissa.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2019 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)


Menot
Työtulovakuutus
Sairauspäivärahat	820
Vanhempainpäivärahat	1 010
Perhevapaakorvaus	44
Mata-päivärahat	5
Kuntoutusrahat	128
Työterveyshuolto	360
Yrittäjien lisäpäivät	11
Rahaston 8 %:n osuus	4
Yhteensä	2 382

Sairaanhoitovakuutus
Lääkekorvaukset	1 466
Matkat	309
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin	50
Lääkäripalkkiot	58
Hammaslääkärinpalkkiot	56
Muut sairaanhoitokorvaukset	70
Kuntoutuspalvelut	400
Rahaston 8 %:n osuus	7
Yhteensä	2 416
Menot yhteensä	4 798

Tulot
Työtulovakuutuksen tuotot
Vakuutettujen maksut	1 470
Työnantajamaksut	747
Yrittäjien lisäpäivät	11
Valtion rahoitusosuus	225
Vuoden 2017 maksuyli-/alijäämä	-160
Yhteensä	2 293

Sairaanhoitovakuutuksen tuotot
Palkansaajien ja yrittäjien maksut	-
Etuudensaajien maksut	326
Valtion rahoitusosuus	2 148
Ulkomailta maksetut EU-korvaukset	9
Vuoden 2017 maksuyli-/alijäämä	-20
Yhteensä	2 463
Tulot yhteensä	4 756

Valtion osuudet yhteensä	2 373
Työtulovakuutus
Vanhempainpäivärahat	32
Vähimmäispäivärahat	191
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta	2
Sairaanhoitovakuutus
Osuus sairaanhoidosta	1 127
Osuus kilpailukykysopimuksesta	980
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin	41

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Asumisperusteisen sosiaaliturvan muutokset	-500
Lääkekorvausten vuosiomavastuurajan alentaminen	5 000
Monimuotoiset perheet	500
Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen päivärahan korotus	1 100
Tarvearvion muutos	68 010
Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus (Kiky)	159 000
Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle	20 400
Yhteensä	253 510

2019 talousarvio	2 373 500 000
2018 I lisätalousarvio	—
2018 talousarvio	2 119 990 000
2017 tilinpäätös	1 942 157 161