Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
            50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
            51. Lapsilisät
            52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            55. Elatustuki
            56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
            57. Perustoimeentulotuki
            60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2017—2019

 2017
toteutunut
2018
arvio
2019
arvio
    
Äitiysavustus   
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä49 61548 90050 300
Äitiysavustuksen määrä euroa140170170
    
Kansainvälinen adoptio   
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä71100100
    
Lapsilisät   
Lapsia vuoden lopussa1 003 636999 000995 000
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin165 675164 800164 300
Lapsilisää saavia perheitä 548 585546 000544 000
    
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki   
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain381400400
    
Sotilasavustus   
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä8 9389 1009 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous)347359350
    
Yleinen asumistuki   
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia)381 526376 000374 000
Tukea saavia lapsiperheitä, joista92 01791 00090 000
— yksinhuoltajia61 22560 00060 000
Työttömiä ruokakuntia1)151 327149 000148 000
Lapsettomat opintotukea saavat ruokakunnat112 311112 000112 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk323324328
    
Elatustuki   
Lapset, joista elatustuki maksettu105 847107 900109 200
— täysimääräisenä86 42188 50090 400
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna21 93621 15020 550
Täysi elatustuki euroa/kk155,17156,09157,37
    
Tulkkauspalvelut   
Tulkkauspalveluun oikeutettuja9 0009 0009 000
    
Perustoimeentulotuki   
Saajia vuoden aikana402 564411 800414 800
Kotitalouksia vuoden aikana277 316283 700285 800

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kansainvälisten adoptioiden tuen tarkistus vuoden 2019 alusta lukien.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 500 000 euroa äitiysavustusten ja 1 000 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Adoptiotuen tarkistus300
Tarvearvion muutos-550
Yhteensä-250

2019 talousarvio11 500 000
2018 talousarvio11 750 000
2017 tilinpäätös8 763 500

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa: Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.


2019 talousarvio1 369 900 000
2018 talousarvio1 369 900 000
2017 tilinpäätös1 360 500 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle ulkomaille maksetut tuet.


2019 talousarvio3 800 000
2018 talousarvio3 800 000
2017 tilinpäätös2 242 365

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.


2019 talousarvio17 600 000
2018 talousarvio17 600 000
2017 tilinpäätös16 500 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 567 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin-8 000
Enimmäisasumismenon jäädyttäminen 2018-8 000
Opiskelijoiden keskimääräinen asumistuki arvioitua suurempi40 000
Tarvearvion muutos57 300
Yhteensä81 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio1 567 800 000
2018 talousarvio1 486 500 000
2017 tilinpäätös1 266 400 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 216 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 800
Yhteensä1 800

2019 talousarvio216 400 000
2018 talousarvio214 600 000
2017 tilinpäätös204 873 790

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 300
Yhteensä1 300

2019 talousarvio50 700 000
2018 talousarvio49 400 000
2017 tilinpäätös45 475 473

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 785 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2019 on yksinasuvan aikuisen osalta 491,21 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oppimateriaalilisä-1 500
Takuueläkkeen korotus -700
Tarvearvion muutos-29 200
Vähimmäismääräisten päivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle-1 500
Yhteensä-32 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio785 900 000
2018 talousarvio818 800 000
2017 tilinpäätös760 630 313

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 366 360 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa: Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 48 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 13 % vuonna 2019. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut235 660 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut61 000 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut69 000 000
Yhteyspisteen toimintakulut700 000
Yhteensä366 360 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimallin toimeenpano3 500
Eläkekulujen kasvu2 800
Opiskelijoiden terveydenhuolto860
Palkankorotukset8 300
Pysyvät resurssitarpeet17 500
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03)-600
Vuoden 2017 ylijäämä9 000
Yhteensä41 360

2019 talousarvio366 360 000
2018 I lisätalousarvio3 741 000
2018 talousarvio325 000 000
2017 tilinpäätös331 747 000