Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
       01. Hallinto
       10. Omistajaohjaus
       20. Poliittisen toiminnan avustaminen
       30. Oikeuskanslerinvirasto
       90. Muut menot
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa: Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä, kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta sekä taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja keskeisten taloudellisia ulkosuhteita koskevien horisontaalisten asioiden yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Valtioneuvoston kanslian tehtävien kannalta keskeisiä kehitystekijöitä ovat tällä hetkellä arvojen ja asenteiden muutos, tiedon, demokratian ja osallistumisen tapojen moninaistuminen sekä julkisen hallinnon toimijakentän muuttuminen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuen. Myös teknologioiden kehittyminen, digitaalisen toimintakulttuurin vahvistuminen sekä työn tekemiseen liittyvät murrokset heijastuvat toimintaympäristöön. Lisäksi Suomen ulkoisista tekijöistä tärkeää on Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden ja talouden kehitys.

Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa kattavaa kokonaiskuvaa ja toimivaa yhteensovittamistyötä, jota tuetaan valtioneuvoston yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistamisella ja poikkihallinnollisilla hankkeilla. Hallituksen toimintaa tukevat menettelyt ja työvälineet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019 uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.

Kansainvälinen ja kansallinen talouskehitys vaikuttavat valtionomistuksille asetettujen tuotto- ja tuloutustavoitteiden saavuttamiseen. Valtion yhtiömuotoinen varallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti omistajapolitiikalla tavoitellaan myös taloudellisen toiminnan kasvun rahoittamista.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. EU-linjauksiin ja EU:n kehitykseen vaikutetaan tehokkaasti. Yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti mm. kehittämällä yhteistyötä hybridiuhkiin varautumisessa.

Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana 1.7.—31.12.2019. Kausi asettuu EU:n toimielinten vaihtumiseen liittyvään taitekohtaan. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Eurooppaneuvosto sopii uudesta strategisesta ohjelmasta vuosille 2019—2024. Uusi komissio aloittaa marraskuussa. Suomen EU-puheenjohtajakaudella on käsittelyssä Iso-Britannian uuden EU-suhteen ja monivuotisen rahoituskehyksen kaltaisia laajoja asiakokonaisuuksia.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassa vallitsee luottamus.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

PainopisteToiminnallinen tulostavoite
  
Hallitusohjelman toimeenpanoHallituksen strategisten painopisteiden toimeenpano on onnistunutta ja niistä viestitään yhtenäisesti ja kattavasti.
Valtioneuvoston toiminnan ja rakenteen strateginen kehittäminenHallituksella on käytössään toimintamalli, tieto ja resurssit strategista päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. Lainsäädännön valmistelun koordinointi on suunnitelmallista sekä tukee hallituksen keskeisiä prosesseja (kuten valtion talousarvion valmisteluprosessia), uudistuksia sekä laadukasta lainsäädäntöä.
Suomen EU-politiikan johtaminenSuomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta ja Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella. Suomen EU-puheenjohtajakausi on toteutettu tuloksellisesti ja kustannustehokkaasti.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikkaValtionomistusten tuotoilla on osaltaan mahdollistettu resurssit valtion talouteen ja hallituksen toimenpiteisiin sekä luotu yhteiskunnan kannalta tärkeää yritystoimintaa. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä yhteiskuntavastuuasioissa.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeetValtioneuvostossa on käytössä työtä tukevat ja selkeästi vastuutetut prosessit, toimintatavat ja järjestelmät johtamisen tueksi. Sähköiset ja kustannustehokkaasti järjestetyt valtioneuvoston yhteiset palvelut tukevat valtioneuvoston toimintaa.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää.

Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan kansallisen kestävän kehityksen politiikan kokonaisarviointia, jonka tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2019. Valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon päivitys käynnistetään eduskuntavaalien jälkeen. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalun (Sitoumus2050) käyttöä laajennetaan sekä tiivistetään edelleen valtioneuvoston tulevaisuustyön sekä kokeilujen kytkentää Agenda2030:n toimeenpanoon. Kansalaisten osallisuutta kestävään kehitykseen kannustetaan liittämällä Sitran Resurssiviisas kansalainen -avainalueen 100 fiksua arjen tekoa ja elämäntapatesti Sitoumus2050-palveluun. Vuonna 2019 jaetaan kansainvälinen tasa-arvopalkinto, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvokeskustelua maailmanlaajuisesti. EU-puheenjohtajakaudella vahvistetaan EU:n kestävän kehityksen työtä, lisäksi jaetaan Suomen kestävän kehityksen osaamista ja tuodaan esille hyviä käytäntöjä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Hallinto158 951169 331223 22653 89532
01.Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)124 128123 297123 9926951
02.Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)5 6936 5106 5100
03.Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)1 0001 000750-250-25
04.Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v)867867617-250-29
22.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)11 30011 40011 4000
(23.)Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v)1000
24.Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v)2006 80060 00053 200782
25.Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)5005000
29.Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)15 66419 45719 4570
10.Omistajaohjaus13 9005 7005 7000
88.Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)13 9005 7005 7000
20.Poliittisen toiminnan avustaminen29 63529 63529 6350
50.Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)29 63529 63529 6350
30.Oikeuskanslerinvirasto3 4673 4053 477722
01.Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 4673 4053 477722
90.Muut menot11 6592 2701 410-860-38
21.Kunniamerkit (arviomääräraha)809700640-60-9
(26.)Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v)10 100800-800-100
61.Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v)7507707700
Yhteensä217 612210 341263 44853 10725
 Henkilöstön kokonaismäärä6226907601)  

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 678 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä 42 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.