Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2019 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
       01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
       10. Sotilaallinen maanpuolustus
       30. Sotilaallinen kriisinhallinta
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen turvallisuusympäristö on edelleen muutoksessa. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella on aktiivista. Turvallisuustilanteen kehitys on ollut vaikeasti ennakoitavaa ja nopeaa. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, strategiset yllätykset Suomen turvallisuusympäristössä ovat mahdollisia.

Viimeaikaisissa kriiseissä vaikuttamisen keinot ovat ulottuneet taloudellisesta, poliittisesta ja sotilaallisesta painostuksesta aina informaatiovaikuttamiseen ja perinteiseen sotilaallisen voiman käyttöön. Sodan ja kriisin alkamishetken tunnistaminen ja ennakoiminen on vaikeutunut. Tämä asettaa kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle.

Venäjä vahventaa puolustustaan ja pyrkii kehittämään sotilaallisia kykyjään pitkäjänteisesti. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima. Venäjän asevoimat ovat todentaneet suorituskykyään mm. Syyriassa. Kehitystyön tavoitteita ovat erityisesti asevoimien kaluston modernisointi, ammattisotilaiden määrän lisääminen, voiman projisointikyky, kaukovaikuttaminen ja täsmäaseet sekä joukkojen valmiuden parantaminen.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut. Venäjä on lisännyt pysyvää sotilaallista läsnäoloaan alueella. Keskeisessä asemassa on Kuolan niemimaa, jonne on sijoitettu huomattava osa Venäjän strategisista asejärjestelmistä.

Nato ja Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet toimintaympäristön muutokseen mm. lisäämällä sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella. Nato modernisoi ja vahvistaa pelotettaan sekä korostaa kollektiivisen puolustuksen ja jäsenmaidensa kansallisen puolustuksen kehittämisen tärkeyttä. Naton läsnäolo vahvistuu mm Baltiassa, Puolassa ja Norjassa.

Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan puolustusulottuvuuttaan ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke lisää mahdollisuuksia unionin jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämiseen. Unionin puolustusyhteistyötä pyritään tiivistämään myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja puolustuksen yhteisen suunnittelun avulla. Unionin varautuminen hybridiuhkiin ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin edellyttää syvenevää yhteistyötä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Suomi harjoittaa hallitusohjelman mukaisesti aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistaa maamme puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa ja sitä kehitetään vastaamaan toimintaympäristön kasvaneita vaatimuksia. Turvallisuusympäristön muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä valmistautumalla antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö sekä yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sitoudutaan edistämään kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä varusmieskoulutuksen osalta lisääntyvä maahanmuutto. Tarkoituksena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Toiminnassa seurattavia kohderyhmiä ovat asevelvollisuuttaan suorittavat sekä eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden muun muassa palkkaus, rekrytointi, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen edistetään.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien gender-toiminnan tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallisen ohjelman sotilaallista kriisinhallintaa koskeva osio.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän väheneminen noin 20 henkilötyövuodella johtuu pääosin Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä, edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.

Kestävä kehitys

Valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon politiikkaperiaatteisiin sisältyy ”Johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus”, johon kuuluu osallistuminen kriisinhallintaan.

Puolustusvoimat osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kouluttaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 1 000 henkilöä. Kriisinhallintaoperaatioissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimintaympäristön sallimissa rajoissa. Kriisinhallinnalla pyritään lisäämään vakautta ja turvallisuutta operaatiokohteessa, joka luo edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Lisäksi Suomi on mukana YK:n ympäristöystävällisen rauhanturvaamisen ystäväryhmässä YK:n päämajatasolla.

Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelman 2012—2025 toimeenpanoon kohdennetaan 5,5 milj. euroa vuonna 2019 painopisteinä ympäristöriskien hallinta, haittojen ennaltaehkäisy ja minimointi sekä kestävä kehitys.

Puolustusvoimat kohdentaa vuonna 2019 Itä- ja Pohjois-Suomen joukko-osastoihin 2,0 milj. euroa, joka käytetään ensisijaisesti oman toiminta-alueen työ- ja koulutuspaikkaa vailla olevien, tehtävään soveltuvien nuorten palkkaamiseen sopimussotilaiksi.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus166,4163,6
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)  
 — tilausvaltuus1 608,1218,6

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

  v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
  1000 €%
 
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto300 230388 977362 950-26 027-7
01.Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)14 71014 08515 6121 52711
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)2 8752 8752 8750
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)282 645372 017344 463-27 554-7
10.Sotilaallinen maanpuolustus2 409 5732 425 9602 737 144311 18413
01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 903 5891 941 2311 962 56521 3341
18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)499 355478 100772 527294 42762
(19.)Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)4 6004 600-4 600-100
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)2 0292 0292 052231
30.Sotilaallinen kriisinhallinta57 35357 03458 5481 5143
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)57 35957 02458 5381 5143
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)-610100
Yhteensä2 767 1572 871 9713 158 642286 67110
 Henkilöstön kokonaismäärä12 58012 84012 820