Talousarvioesitys 2014
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittava Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa.
Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palvelujen saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta.
Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot.
Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä työllisyystomenpiteisiin varatun kansallisen rahoituksen avulla.
Vuonna 2014 käynnistyvän uuden Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Paikallisiin toimenpiteisiin perustuva erityisohjelma täydentää hyvin muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja ja korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE).
Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.
Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä.
Vuosi 2013 on ohjelmakauden 2007—2013 viimeinen varsinainen toteutusvuosi, jolloin jaetaan ohjelmakauden viimeiset vuosikehykset. Ohjelmien käytännön toteutus, sulkemistoimenpiteet sekä täysimääräisen toteutuksen varmistaminen jatkuvat aina vuoden 2015 loppuun saakka. Kansallisen rakennerahastostrategian 2007—2013 yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmat toteuttavat ohjelmakauden loppuvuosina Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen, elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee | |||||
— Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) | 113,0 | 114,0 | 114,0 | 114,0 | 114,0 |
— Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) | 128,9 | 128,5 | 128,0 | 128,2 | 127,9 |
— Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) | 102,0 | 101,8 | 102,0 | 102,3 | 102,4 |
— Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) | 86,1 | 91,4 | 92,6 | 93,7 | 94,2 |
— Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) | 97,1 | 101,4 | 101,8 | 99,1 | 99,1 |
Alueiden väliset kehityserot pienenevät | |||||
— Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) | 15,1 | 13,5 | 13,1 | 12,9 | 12,8 |
Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta | |||||
Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat | - | - | - | 2 000 | 2 150 |
Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta on ohjelmakaudella 2007—2013 käytetty EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutostilanteiden tarpeisiin. Vuodesta 2014 eteenpäin ei EU:n rakennerahastovaroihin varata erillistä äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta.
EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 566 000 euroa.
Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.
Määrärahaa saa käyttää:
1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten
3) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 28 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin
4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin
5) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.
Määrärahalla tuetaan kaupunkipolitiikan ja saaristopolitiikan tavoitteiden toteuttamista.
Kaupunkipolitiikan tavoitteena ovat globaaliin kilpailuun kykenevät vahvat ja sosiaalisesti eheät kaupungit. Sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa toteutetaan hallitusohjelman ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti. Valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen pitkäjänteistä kehittämistä, vahvistetaan niiden kansainvälistä vetovoimaa, edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua sekä kaupunkiseudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea. Metropolipolitiikkaa jatketaan metropolipolitiikan neuvottelukunnan linjaamalla tavalla.
Saaristopolitiikalla toteutetaan saaristolaissa ja valtakunnallisessa saaristopoliittisessa toimenpideohjelmassa määriteltyjä saariston kehittämistoimia. Toimenpiteillä pyritään maan laajojen saaristo-, vesistö-, meri- ja rantaresurssien hyödyntämiseen ja saaristoisuuden, vesistöjen ja meren rikkoman rakenteen aiheuttamien haittojen tasaamiseen. Toimenpideohjelman alueellisesti suppeampi osa koskee saaristolain mukaan nimettyjä saaristokuntia ja saaristo-osuuskuntia, laajempi osa periaatteessa maan kaikkia kuntia maan kaikissa maakunnissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallituksen menosäästö | -1 000 |
INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) | -4 000 |
Kertaluonteisen erän poistuminen | -1 300 |
Yhteensä | -6 300 |
2014 talousarvio | 5 566 000 |
2013 talousarvio | 11 866 000 |
2012 tilinpäätös | 15 566 000 |
62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 023 000 euroa.
Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot
2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 14 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.
Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään myös määräaikaisten maaseutuprofessuurien osarahoittamiseen.
Määrärahaa käytetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin, teema- ja työryhmätyöhön, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän määrittelemien tarpeiden mukaisiin erillisselvityksiin ja -kehittämishankkeisiin sekä kylätoiminnan tukemiseen.
Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 850 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet | 1 023 000 |
Kylätoiminnan valtionapu | 850 000 |
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä | 150 000 |
Yhteensä | 2 023 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen erän poistuminen | -250 |
Yhteensä | -250 |
2014 talousarvio | 2 023 000 |
2013 talousarvio | 2 273 000 |
2012 tilinpäätös | 3 223 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 565 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 400 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman valtion rahoitusosuuden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2014 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 291 194 000 eurolla. Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 158 233 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 132 961 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 536 454 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 287 003 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 249 451 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 29 136 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 15 851 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 13 285 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on sidottava kokonaisuudessaan pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Vuoden 2014 myöntämisvaltuudesta on teknistä apua 14 572 000 euroa.
Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeet kohdistuvat edelleen nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Lisäksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) -ohjelmia toteutetaan edelleen yhteistyössä usean muun maan kanssa.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön prioriteetin toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.
Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
Ohjelmakausi 2007—2013 | |||||
Vuoden 2012 sitoumukset | 321,872 | 35,763 | - | - | 357,635 |
Vuoden 2013 sitoumukset | 160,936 | 214,582 | - | - | 375,518 |
Vuoden 2014 sitoumukset | 53,646 | 107,291 | - | - | 160,937 |
Yhteensä | 536,454 | 357,636 | - | - | 894,090 |
---|---|---|---|---|---|
Ohjelmakausi 2014—2020 | |||||
Vuoden 2014 sitoumukset | 29,136 | 58,222 | 101,918 | 101,918 | 291,194 |
Yhteensä | 565,590 | 415,858 | 101,918 | 101,918 | 1 185,284 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), EU-rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/-osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2014 |
Määräraha v. 2014 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
---|---|---|---|
Tekninen tuki | 51,000 | 7,286 | 0,730 |
Valtakunnalliset teemat | 45,500 | 6,089 | 0,610 |
Alueosiot yhteensä | 628,500 | 84,104 | 8,425 |
Itä- ja Pohjois-Suomi | 443,784 | 59,386 | 5,949 |
Etelä- ja Länsi-Suomi | 184,716 | 24,718 | 2,476 |
Yhteensä | 725,000 | 97,479 | 9,765 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||
Valtakunnalliset teemat | 112,000 | 14,988 | 1,501 |
Alueosiot yhteensä | 342,000 | 45,766 | 4,585 |
Itä- ja Pohjois-Suomi | 241,486 | 32,315 | 3,238 |
Etelä- ja Länsi-Suomi | 100,514 | 13,451 | 1,347 |
Yhteensä | 454,000 | 60,754 | 6,086 |
EAKR ja ESR yhteensä | 1 179,000 | 158,233 | 15,851 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) vastaavat valtion rahoitusosuudet sekä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2014 |
Määräraha v. 2014 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
---|---|---|---|
Tekninen tuki | 51,000 | 7,286 | 0,728 |
Valtakunnalliset teemat | 33,611 | 4,460 | 0,446 |
Alueosiot yhteensä | 464,271 | 61,606 | 6,155 |
Itä- ja Pohjois-Suomi | 327,822 | 43,500 | 4,346 |
Etelä- ja Länsi-Suomi | 136,449 | 18,106 | 1,509 |
Yhteensä | 548,882 | 73,352 | 7,329 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||
Valtakunnalliset teemat | 82,734 | 10,978 | 1,097 |
Alueosiot yhteensä | 252,634 | 33,524 | 3,350 |
Itä- ja Pohjois-Suomi | 178,385 | 23,672 | 2,366 |
Etelä- ja Länsi-Suomi | 74,249 | 9,852 | 0,984 |
Yhteensä | 335,368 | 44,502 | 4,447 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) | 105,750 | 15,107 | 1,509 |
EAKR, ESR ja EAY yhteensä | 990,000 | 132,961 | 13,285 |
Tulot on merkitty momentille 12.32.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusten tarkentuminen | 98 653 |
Yhteensä | 98 653 |
Momentin nimike on muutettu.
2014 talousarvio | 565 590 000 |
2013 talousarvio | 466 937 000 |
2012 tilinpäätös | 495 138 213 |