Selvitysosa:

Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Suunnittelukaudella 2014—2018 ulkopoliittisen vaikuttamisen tarve kasvaa niin ulkomailla kuin kotimaassa. Maailmanpolitiikassa ja -taloudessa jatkuu rakenteellinen siirtymä kehittyviin maihin ja taloudellisten ulkosuhteiden merkitys korostuu. Tämän siirtymän rinnalle ovat nousseet mm. EU:n talouskriisi seurauksineen sekä arabimaista liikkeelle lähtenyt yhteiskunnallinen murros EU:n lähialueilla. Suomalaiset odottavat kehitysyhteistyöltä selvempiä tuloksia. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset Suomen ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet.

Toimintaympäristön muutos edellyttää ulkoasiainhallinnolta:

1) Paremmin kohdennettua toimintatapaa. Voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Niukkenevat resurssit on ohjattava Suomen kannalta tärkeisiin vaikuttamishankkeisiin, ja vastaavasti on vähennettävä luonteeltaan rutiininomaista asioiden ja prosessien seurantaa. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää ulkoasiainhallinnolta myös entistä suurempaa nopeutta ja ketteryyttä resurssien kohdentamisessa.

2) Entistä laajempaa ulkopolitiikan välineistöä. EU:n yhteinen ulkopolitiikka ja monenkeskinen yhteistyö säilyvät tärkeinä, mutta näiden rinnalla on vahvistettava mm. avointa sääntöihin perustuvaa talous- ja kauppajärjestelmää, Suomen suhteita kehittyviin maihin, pohjoismaista yhteistyötä sekä yhteistyötä ei-valtiollisten toimijoiden kanssa.

Painopisteet:

Suomen lähialueiden merkitys säilyy suurena. Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen odotetaan kasvavan. Suomen kannalta on jatkossakin tärkeää pyrkiä integroimaan Venäjä eurooppalaiseen yhteistyöhön. Suomelle merkityksellinen EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen etenee hitaasti. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa painopiste siirtyy yhä enemmän Aasiaan. Suomelle ja EU:lle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja siinä tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyössämme Naton kanssa on tarkasteltava uusia yhteistyön muotoja operaatiotoiminnan vähentyessä.

Tavoitteet:

EU:n ulkosuhteiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon vahvistaminen on Suomelle tärkeää. Euroopan unionissa huomio on kiinnittynyt unionin sisäisiin ongelmiin ja talous- ja velkakriisin hallintaan. Talousongelmat muodostavat riskin EU:n sisäiselle yhtenäisyydelle ja toimintakyvylle sekä unionin ulkopoliittiselle vaikutusvallalle.

Tavoitteet:

Globaalihallinnan ja kansainvälisen arkkitehtuurin muutokset aiheuttavat uudistumispaineita myös YK-järjestelmälle. Monenkeskisten toimijoiden on jatkossa entistä selvemmin pystyttävä osoittamaan toimintansa tuloksia ja kustannustehokuutta. Globaalihallinnan kehittämiseksi on tärkeää sitoutua monenkeskiseen järjestelmään ja vahvistaa nykyisten mekanismien hyödyntämistä uusien luomisen sijaan tässä työssä. Kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt tehokkaasti käsittelemään finanssimarkkinoiden toimintaa, luonnonvarojen hyödyntämistä tai hauraiden valtioiden ongelmia.

Tavoitteet:

Talouskriisi varjostaa näkymiä Euroopassa ja monissa kehittyneissä maissa. Kehittyvien maiden suhteellinen painoarvo jatkaa samanaikaisesti kasvuaan ja kilpailu näillä markkinoilla kiihtyy. Taloudellisten ulkosuhteiden edistämisen tulee olla yksi Suomen ulkopolitiikan keskeisiä alueita. Panostaminen Euroopan ulkopuolisiin kasvumarkkinoihin Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on tärkeää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää taloudellisissa ulkosuhteissa myös strategisempaa otetta sekä tiiviimpää yhteistyötä eri julkisrahoitteisten toimijoiden kesken. Ulkoasiainministeriö voi kauppapoliittisin ja VKE-toimenpitein edistää merkittävästi taloudellista hyvinvointia ja työllisyyden kasvua.

Tavoitteet:

Vaikka maailma on kokonaisuudessaan vaurastunut, on kehitys ollut maailmanlaajuisesti epätasaista. Eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on kasvanut. Arabimaista käynnistynyt yhteiskunnallinen murros avaa mahdollisuuden demokratian vahvistamiseen EU:n lähialueilla. Väestönkasvu, nuorisotyöttömyys, ääriliikkeiden toiminta, ruokakriisi, ympäristöongelmat, eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet (mm. huono hallinto, pääomapako ja korruptio) sekä valtioiden sisäiset ja alueelliset konfliktit muodostavat esteen kehitysmaiden kehittymiselle ja vaikuttavat myös Suomeen ja Eurooppaan mm. lisääntyvän maahanmuuton ja turvallisuusongelmien kautta. Ongelmia ei ratkaista yksin kehitysyhteistyön keinoin, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisia ja johdonmukaisia toimia. Toiminnan perustana ovat Suomen vahvuudet kuten rauhanvälitys, oikeusvaltiokehitys, laadukas koulutus, hyvä hallinto, ekologinen kestävyys, tasa-arvo ja pohjoismainen malli.

Tavoitteet:

Ulkoasiainhallinnon toimintaa rajoittavat julkisen talouden supistuvat resurssit, samalla kun ulkopoliittisen vaikuttamisen tarve kasvaa. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet. Väheneviä voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Ulkomaanedustustoihin odotetaan ohjautuvan muiden ministeriöiden henkilöresursseja niiden toimialoihin kuuluvissa tehtävissä.

Tavoitteet:

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön toiminnassa, kuten rekrytoinneissa, hallinnonalan tehtäviin määrättäessä, johtajapolitiikassa ja palkkauksessa. Tasa-arvonäkökulma on otettu huomioon myös ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustuksen korvauslainsäädännön perhepoliittisissa painotuksissa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 77 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Hallitusohjelmassa ulkoasiainhallinnon kärkihankkeeksi on nimetty kauppapolitiikan taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman kansainvälistyminen ja vienninedistäminen. Kärkihanke keskittyy selvittämään sukupuolten tasa-arvoa globaaleissa arvoketjuissa ja kaupankäyntiä tukevan kehitysyhteistyön roolia naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja naisten työllisyyden edistäjänä kehitysmaissa. Selvityksessä tarkastellaan sukupuolijakoa ja siihen perustuvia rajoitteita globaaleissa arvoketjuissa sisältäen teollisuus- ja kehitysmaanäkökulman sekä taloudellisen arvonlisäyksen seurauksena syntyviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Selvityksen tarkoituksena on analysoida eri tapoja ja instrumentteja, joilla tasa-arvokehitystä ja naisten työllisyyttä kehitysmaissa voidaan tukea kappapolitiikan ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön kautta.

Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti.