Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2014 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6 -vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

  2009 2010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,0 43,8 44,3 44,6 45,0 45,5
— perustutkintoon johtava koulutus1) 41,2 40,7 41,2 41,5 41,8 42,5
— valmistavat koulutukset2) 2,8 3,1 3,1 3,1 3,2 3,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) 50,2 50,4 49,6 51,7 52,0 52,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5
— peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0
— kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,4 91,1 90,8 93,2 93,8 94,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 5,3 5,6 5,6 5,6 5,7 5,5
Yhteensä 96,7 96,7 96,4 98,8 99,5 100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2012 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

  2009 2010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,2 25,2 25,0 24,9 24,9
Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,9 27,6 27,3 27,0 27,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2009 2010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80,3 81,0 82,0 83,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60,6 61,0 62,0 63,0 64,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59,9 64,0 60,5 61,0 63,0 63,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51,4 51,0 49,9 46,0 49,0 52,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2009 2010 2011 2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Päivähoito            
— lapset   204 750 206 350 208 300 209 700 211 000
Esiopetus            
— opiskelijamäärä 57 750 58 770 58 910 59 700 60 000 61 000
Perusopetus            
— uudet opiskelijat 56 770 57 880 59 100 59 200 60 500 60 500
— päättötodistuksen saaneet 65 090 64 960 63 440 61 200 61 000 60 000
— opiskelijamäärä 536 780 530 680 526 930 522 000 522 000 519 000
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 38 060 37 870 36 790 38 000 38 000 38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 32 650 32 700 32 810 33 000 33 000 33 000
— opiskelijamäärä 108 390 107 400 106 320 110 000 110 000 110 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)            
— uudet opiskelijat 59 740 59 990 61 000 61 500 63 000 62 800
— suoritetut tutkinnot 36 930 37 220 40 510 41 700 42 800 43 700
— opiskelijamäärä3) 143 930 149 200 150 560 150 300 151 300 151 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)            
— uudet opiskelijat   6 835 8 438 7 900 8 500 8 900
— suoritetut tutkinnot   5 922 5 985 6 000 6 200 6 400
— opiskelijamäärä3)   23 099 23 378 23 200 23 900 24 600
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat   32 634 31 801 32 800 26 000 27 000
— suoritetut tutkinnot   16 006 16 153 16 700 15 400 15 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa   33 586 35 190 36 200 35 700 35 100
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa   36 470 33 356 33 400 27 000 28 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet6) 33 676 33 978 34 963 34 900 32 900 32 900
— suoritetut tutkinnot 20 044 20 581 21 312 22 121 22 060 22 060
— opiskelijamäärä 129 282 131 595 131 838 131 369 128 000 126 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet 2 308 2 722 2 739 2 800 2 900 2 900
— suoritetut tutkinnot 941 1 253 1 521 1 708 1 750 1 750
— opiskelijamäärä 5 557 6 580 7 321 7 834 8 000 8 000
Yliopiston perustutkinnot7)            
— uudet opiskelijat 20 169 19 988 20 119 19 853 19 800 19 800
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 10 775 12 300 13 275 13 014 13 500 14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 10 535 14 384 12 515 13 829 14 500 15 023
— opiskelijamäärä 145 033 144 321 144 441 143 505 142 300 141 300
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 642 1 518 1 653 1 649 1 635 1 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2012 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Sekä taide- ja kulttuuriammateissa että taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta vahvistuu

Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat

Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät

Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
       
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 469 2 469
— esitysten määrä 12 198 13 467 13 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 033 1 033
— konserttien määrä 1 861 1 907 1 900
Suomen Kansallisoopperan      
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 538 532 525
— esitysten määrä 292 283 237
Suomen Kansallisteatterin      
— henkilöstön määrä 346 326 325
— esitysten määrä 597 698 650
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183
2. Luovan työn tekijät      
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 286/1 971 303/2 131 300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista,  % 55 57 50
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 048 1 044 1 042
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 13,33 11,96 11,96
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) 81 725 83 463 85 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 507 2 393 2 400
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 167 185 170
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 777 772 775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 264 278 280
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 4 984 5 183 5 100
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 32 35 28
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 225 2 362 1 500
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 794 787 787
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 97 428 94 914 95 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 52 797 52 829 53 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 56 874 56 733 57 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. - 650 700
4. Kulttuuri ja talous      
Kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 577 .. 22 000
Liikuntapolitiikka

Liikunta lisää osallisuutta ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tavoitteena on myös lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.

2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu turvaamalla liikunnan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saavutettavuus ja luomalla edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret sekä sellaiset väestöryhmät, joiden liikunta-aktiivisuus on alhaista.

3. Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu

Osaamisen ja asiantuntemuksen kasvattaminen liikunnan toimialalla luo parhaat edellytykset väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi sekä huippu-urheilumenestyksen kasvattamiseksi. Liikunta-alalla tehtävän päätöksenteon tukena tulee käyttää riittävän luotettavasti tuotettua tietopohjaa. Tavoitteena on, että liikuntapoliittisten toimenpiteiden valmistelu sekä päätöksenteko eri tasoilla perustuvat relevanttiin tietopohjaan, kuten alan tutkimus-, selvitys- ja arviointitietoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
       
Seuraliikunta väh. 1 krt/vko, Nuorten terveystapatutkimus      
— poikia 50,05 50,05 52
— tyttöjä 46,5 46,5 48
Arvokisamitalit olympialajeissa      
— Olympiakisat   3  
— MM-kisat 13 4  
— EM-kisat 2 3  
Dopingrikkomukset 13 8  
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari      
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo 55 62 65
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %1)      
— miehet 29 30 35
— naiset 31 33 35
Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus % (Kouluterveyskysely) 2)      
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/viikko      
— 8—9 lk 35 35 32
— lukion 1—2 lk 31 31 28
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk 48 48 46

1) Liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee.

2) Aineisto vuodelta 2011: Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa; vuosi 2012 välivuosi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
       
Nuorten aktiivinen kansalaisuus      
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista 45 % 50 % 65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista 70 % 70 % 80 %
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista 73 % 74 % 83 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen      
— Työpajojen kattavuus kunnista 80 % 82 % 85 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 12 982 14 400 14 500
— Nuorisotyöttömät (alle 25 v.) 30 036 32 080 32 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret 10 041 14 614 15 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 77 % 87 % 100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen      
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista 60 % 81 % 100 %
Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/Kouluterveyskysely THL) 9 % 9 % 8 %
Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/Kouluterveyskysely THL) 13 % 13 % 12 %
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2012 2013 2014 2013/2014
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 812 198 851 818 844 023 -7 795
29.10.34 Koulurakentaminen 78 000 58 000 46 400 -11 600
29.20.30 Ammatillinen koulutus 715 160 723 774 719 867 -3 907
29.30.30 Vapaa sivistystyö 164 144 164 818 164 618 -200
29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 154 361 142 175 138 075 -4 100
29.30.32 Oppisopimuskoulutus 131 003 116 494 117 343 849
29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma - 27 000 52 000 25 000
29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 21 061 19 279 15 879 -3 400
29.40.30 Ammattikorkeakoulut 424 371 411 754 404 277 -7 477
29.80.30 Kirjastot 4 613 4 513 4 713 200
29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 74 418 81 163 80 651 -512
29.80.32 ja 52 Museot 35 845 36 811 36 811 0
29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0
29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 300 5 000 5 500 500
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 773 17 773 18 030 257
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 058 19 147 19 200 53
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 094 8 099 8 321 222
Yhteensä   2 665 505 2 687 724 2 675 814 -11 910
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta        
Kunnat ja kuntayhtymät 1 071 533 1 080 465 1 075 667 -4 788
— Kunnat   -445 758 -449 473 -447 482 1 992
— Kuntayhtymät 1 517 291 1 529 939 1 523 159 -6 780
Yksityiset 1 593 972 1 607 259 1 600 137 -7 122

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi eräiden yksikköhintojen leikkaamiseksi sekä siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuodeksi 2014.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2014 on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 23,3 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2014 yhteensä 540,8 milj. euroa eli noin 1,7 % enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 10,0 milj. euroa taiteen edunsaajille Kansallisgallerian toiminnan rahoittamisen johdosta. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,1 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,4 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2014 ehdotetaan 984,3 milj. euroa, josta 540,8 milj. euroa eli 54,9 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2006
TP
2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TA
2014
TAE
                   
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 90,8 110,6 115,2 119,5 - - - -  
— veikk.varat 39,9 36,5 24,7 13,1 - - - -  
— budj.varat 50,9 74,1 90,5 106,4 1) - - -  
                   
Tiede 261,3 270,6 283,7 332,1 355,1 388,3 409,9 398,8 309,2
— veikk.varat 79,5 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2 103,2
— budj.varat 181,8 194,0 206,6 245,2 259,3 288,0 308,7 296,6 205,9
                   
Taide 274,3 281,6 311,2 363,9 400,6 425,1 432,6 434,9 454,0
— veikk.varat 150,4 152,3 164,5 191,3 209,3 220,3 222,4 224,8 237,1
— budj.varat 123,9 129,3 146,7 172,6 191,3 204,8 210,2 210,1 216,9
                   
Liikunta 99,1 101,4 106,7 127,6 137,6 142,5 153,6 152,4 147,6
— veikk.varat 97,8 100,1 104,0 124,3 135,8 141,9 150,9 152,3 147,4
— budj.varat 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 2,8 0,1 0,1
                   
Nuoriso 39,9 42,7 47,0 55,6 69,3 65,2 71,8 74,1 74,5
— veikk.varat 35,2 36,0 37,4 44,7 51,3 51,5 51,9 52,6 53,1
— budj.varat 4,7 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 19,9 21,5 21,4
                   
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 362,9 365,0 383,2 447,2 492,3 514,1 526,4 531,9 540,8
Veikkausvoittovarat yhteensä 402,8 401,5 407,9 460,3 492,3 514,1 526,4 531,9 540,8

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 052 000 2 013 000 5 065 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 70 673 000 139 807 000 210 480 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 40 231 000 40 420 000 80 651 000
Valtionosuudet museoille 19 380 000 17 431 000 36 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset 19 680 000 30 000 19 710 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 6 000 000 21 000 000 27 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
29.01.51 Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)    
  — perusparannusvaltuus 1,2 -
29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 12,0 15,0
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 282,6 280,0
29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus - 0,25
29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 4,50 4,50
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,30

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 117 906 121 805 123 724 1 919 2
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 894 27 609 27 717 108 0
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 077 22 695 23 058 363 2
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 836 8 807 8 635 -172 -2
04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi (siirtomääräraha 2 v) 2 539 2 539 3 575 1 036 41
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 920 3 790 3 726 -64 -2
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 17 888 18 088 18 238 150 1
23. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 994 1 994 0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 29 980 32 003 30 803 -1 200 -4
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 685 685 648 -37 -5
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 844 3 252 3 148 -104 -3
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 2 243 2 337 2 182 -155 -7
10. Yleissivistävä koulutus 954 658 975 584 956 970 -18 614 -2
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 959 49 564 50 773 1 209 2
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 305 1 905 1 949 44 2
20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 894 12 894 12 697 -197 -2
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 812 198 851 818 844 023 -7 795 -1
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 78 000 58 000 46 400 -11 600 -20
(35.) Avustus yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 0
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 1 302 1 403 1 128 -275 -20
20. Ammatillinen koulutus 728 110 736 705 732 719 -3 986 -1
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 585 8 566 8 487 -79 -1
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 026 3 026 3 026 0
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 339 1 339 1 339 0
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 715 160 723 774 719 867 -3 907 -1
30. Aikuiskoulutus 507 075 505 539 523 538 17 999 4
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 25 747 25 347 25 347 0
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 010 3 010 3 010 0
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 164 144 164 818 164 618 -200 0
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 154 361 142 175 138 075 -4 100 -3
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 131 003 116 494 117 343 849 1
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha) 27 000 52 000 25 000 93
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 21 061 19 279 15 879 -3 400 -18
(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 308 0
53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 441 7 416 7 266 -150 -2
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 727 775 2 739 102 2 667 194 -71 908 -3
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 958 12 455 12 305 -150 -1
02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 406 19 588 19 059 -529 -3
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 049 2 055 2 013 -42 -2
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 609 1 621 1 866 245 15
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 30 526 35 431 31 364 -4 067 -11
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 4 000 5 000 8 500 3 500 70
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 424 371 411 754 404 277 -7 477 -2
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 832 287 1 862 922 1 893 258 30 336 2
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 251 695 238 592 143 807 -94 785 -40
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 30 731 30 159 29 144 -1 015 -3
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 101 156 102 191 103 213 1 022 1
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 16 988 17 334 18 388 1 054 6
(89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 0
70. Opintotuki 847 202 916 102 916 505 403 0
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 696 703 703 0
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 30 807 30 200 30 200 0
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 734 550 798 000 798 275 275 0
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 27 781 32 200 30 750 -1 450 -5
58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 5 478 5 549 5 877 328 6
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 47 889 49 450 50 700 1 250 3
80. Taide ja kulttuuri 432 646 434 881 454 017 19 136 4
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 893 4 919 4 500 -419 -9
(02.) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 442 19 469 -19 469 -100
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 905 2 644 2 712 68 3
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 459 22 728 19 473 -3 255 -14
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 464 6 385 5 800 -585 -9
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 664 7 611 7 335 -276 -4
(08.) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 245 0
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 17 481 19 142 18 575 -567 -3
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 16 300 16 300 0
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 4 613 4 513 4 713 200 4
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 40 445 40 800 40 420 -380 -1
32. Valtionosuudet museoille (arviomääräraha) 17 683 17 431 17 431 0
33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) 106 106 106 0
34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 5 300 5 000 4 500 -500 -10
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 240 252 252 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 9 308 8 570 1 160 -7 410 -86
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 13 574 14 091 14 246 155 1
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 222 397 224 821 237 069 12 248 5
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 18 824 19 824 29 156 9 332 47
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) 7 402 7 336 7 210 -126 -2
55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 2 500 2 100 2 200 100 5
(57.) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintaa jatkavan säätiön peruspääomaan (kiinteä määräraha) 80 0
59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) 14 670 14 670 0
70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 2 825 2 250 500 -1 750 -78
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739 0
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 5 040 4 000 3 800 -200 -5
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 17 150 150 0
(96.) Lahjoitus valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahastoon (siirtomääräraha 2 v) 0
90. Liikuntatoimi 153 612 152 397 147 558 -4 839 -3
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 144 960 145 988 147 448 1 460 1
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 2 752 109 110 1 1
(53.) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha) 5 900 6 300 -6 300 -100
91. Nuorisotyö 71 777 74 056 74 481 425 1
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 51 904 52 556 53 081 525 1
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 19 523 21 000 21 000 0
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) 350 500 400 -100 -20
Yhteensä 6 540 761 6 656 171 6 596 706 -59 465 -1
  Henkilöstön kokonaismäärä 3 515 3 472 3 430