Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuosiin 2020 ja 2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Asumisen kohtuuhintaisuudella on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantaminen ovat valtion tuen suuntaamisen painopisteenä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä parannetaan ikääntyneiden asumisoloja.

Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä sekä huomioimalla erityisesti elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ja edistetään kansallisia ilmastotavoitteita. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja erilaisten vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua.

Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden merkitystä lisää väestön ikääntyminen. Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi.

Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen kaikessa päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä pyritään saavuttamaan mm. turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
  • — Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen.
  • — Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa, päästöt vähenevät ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Luonnonvarojen käyttö on kestävää ja turvaa ekosysteemipalvelut.
  • — Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteistä v. 2016.
  • — Vaarallisten aineiden ja pienhiukkasten aiheuttamat riskit tunnetaan ja ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä.
  • — Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön ohjausvälineitä vahvistetaan eliölajien ja luontotyyppien suojelun tehostamiseksi.
  • — Itämeren ja sisävesien tilaa heikentävät paineet vähenevät ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
  • — Helsingin seudulla asuntorakentaminen lisääntyy, mikä lisää seudun asuntotarjontaa parantaen samalla asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisen ja seudun taloudellisen toiminnan edellytyksiä.
  • — Rakennusten energiatehokkuus uudis- ja korjausrakentamisessa paranee ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi.
  • — Rakennetussa ympäristössä varaudutaan ilmaston muuttumiseen.
  • — Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee. Elinympäristöt ja rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä.
  • — Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö säilyttää ominaispiirteensä, kehittyy hallitusti, lisää viihtyisyyttä ja tuo alueille elinvoimaa.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle aiemmissa tuottavuusohjelmissa asetetut tavoitteet säilyvät taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
35.10.20 Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus - 4
35.10.61 Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 4,5
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 76 943 75 571 77 455 1 884 2
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 654 34 350 35 554 1 204 4
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 106 31 215 30 811 -404 -1
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 815 1 186 1 490 304 26
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 318 6 700 7 600 900 13
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 120 2 000 -120 -6
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 128 340 127 180 139 551 12 371 10
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 5 197 5 200 5 200 0
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 440 2 840 400 16
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 14 160 14 460 15 860 1 400 10
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 31 889 27 984 28 755 771 3
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 700 3 000 3 000 0
61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 750 12 942 11 542 -1 400 -11
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 50 830 53 830 53 530 -300 -1
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 4 000 4 500 3 000 -1 500 -33
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 300 1 000 1 000 0
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 324 1 324 1 324 0
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 850 500 13 500 13 000 2600
(88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 900 0
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 73 701 58 704 49 954 -8 750 -15
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 600 4 854 5 104 250 5
37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 500 -1 500 -75
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 56 300 50 500 43 000 -7 500 -15
(56.) Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) 9 451 0
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 350 1 350 1 350 0
(87.) A-Kruunu Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
Yhteensä 278 985 261 455 266 960 5 505 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 979 997 998