Talousarvioesitys 2014
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:
- — talouspolitiikan valmistelu
- — hallintopolitiikan valmistelu ja
- — hallinnonalan ohjaus.
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.
Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.
Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.
Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.
Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.
Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.
Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.
Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.
Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.
Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.
Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.
Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.
Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.
Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.
Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.
Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.
Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.
Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.
Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.
Vuonna 2013 valmisteltava valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2016 aikana.
Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.
Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.
Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.
Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:
1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi
Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.
2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut
Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
||
28.90.20 | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | ||
— hankesopimusvaltuus | - | 5,0 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014
v. 2012 tilinpäätös 1000 € |
v. 2013 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2014 esitys 1000 € |
Muutos 2013—2014 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 121 831 | 124 754 | 162 144 | 37 390 | 30 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 39 493 | 38 820 | 39 524 | 704 | 2 |
13. | Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) | 4 792 | 1 649 | 3 031 | 1 382 | 84 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) | 215 | 215 | 415 | 200 | 93 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 566 | 3 516 | 30 | -3 486 | -99 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 73 865 | 80 154 | 79 144 | -1 010 | -1 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) | 1 900 | 400 | 35 000 | 34 600 | 8650 |
(88.) | Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | — | — | — | 0 |
89. | Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 5 000 | 5 000 | 0 |
10. | Verotus ja tullitoimi | 602 475 | 615 181 | 624 628 | 9 447 | 2 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 410 620 | 426 244 | 429 907 | 3 663 | 1 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 163 328 | 165 037 | 165 821 | 784 | 0 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 1 692 | 3 200 | 3 200 | — | 0 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 25 958 | 17 700 | 22 700 | 5 000 | 28 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | 878 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 32 358 | 33 778 | 40 691 | 6 913 | 20 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 155 | 27 923 | 30 550 | 2 627 | 9 |
03. | Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 079 | 1 091 | 1 089 | -2 | 0 |
06. | Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 459 | 1 964 | 2 454 | 490 | 25 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | -335 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
08. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 800 | 598 | -202 | -25 |
09. | Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 3 000 | 3 000 | 0 |
10. | Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 1 000 | 1 000 | 0 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | 0 | 0 | — | — | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 60 884 | 61 903 | 65 341 | 3 438 | 6 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 49 200 | 50 587 | 51 311 | 724 | 1 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 207 | 4 233 | 4 219 | -14 | 0 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 477 | 7 083 | 9 811 | 2 728 | 39 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 88 117 | 87 541 | 89 997 | 2 456 | 3 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 54 257 | 54 481 | 57 689 | 3 208 | 6 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 636 | 32 836 | 32 084 | -752 | -2 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 224 | 224 | 224 | — | 0 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 4 188 650 | 4 413 805 | 4 570 115 | 156 310 | 4 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 4 021 360 | 4 219 860 | 4 352 989 | 133 129 | 3 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 2 357 | 2 130 | 2 200 | 70 | 3 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 1 542 | 2 830 | 2 798 | -32 | -1 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 38 615 | 39 285 | 39 185 | -100 | 0 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 110 067 | 130 800 | 148 143 | 17 343 | 13 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) | 14 710 | 18 900 | 24 800 | 5 900 | 31 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 868 | 1 290 | 13 548 | 12 258 | 950 |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | 0 | 50 | 50 | — | 0 |
03. | Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) | 66 | 60 | 40 | -20 | -33 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | — | 900 | 900 | — | 0 |
12. | Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 12 328 | 12 328 | 0 |
(20.) | Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 675 | — | — | — | 0 |
60. | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) | 127 | 280 | 230 | -50 | -18 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 108 223 | 80 125 | 70 130 | -9 995 | -12 |
01. | Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 11 893 | 11 100 | 11 813 | 713 | 6 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 26 910 | 27 200 | 9 912 | -17 288 | -64 |
03. | Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 13 000 | 13 000 | 0 |
04. | Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 1 700 | 1 700 | 0 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 69 420 | 41 825 | 33 705 | -8 120 | -19 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 280 437 | 249 646 | 250 382 | 736 | 0 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 204 346 | 211 646 | 212 382 | 736 | 0 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 17 441 | 25 000 | 25 000 | — | 0 |
(32.) | Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) | 50 000 | — | — | — | 0 |
40. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 8 651 | 13 000 | 13 000 | — | 0 |
90. | Kuntien tukeminen | 8 530 242 | 8 762 407 | 8 679 826 | -82 581 | -1 |
20. | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 18 000 | 17 995 | 16 995 | -1 000 | -6 |
22. | Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 600 | 600 | 0 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 8 470 927 | 8 677 405 | 8 626 683 | -50 722 | -1 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) | 41 315 | 67 007 | 35 028 | -31 979 | -48 |
34. | Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 520 | 520 | 0 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 144 577 | 304 050 | 302 020 | -2 030 | -1 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 144 577 | 304 050 | 302 020 | -2 030 | -1 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 3 241 496 | 2 072 505 | 1 940 150 | -132 355 | -6 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 400 | 2 800 | 2 500 | -300 | -11 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 7 929 | 8 350 | 9 140 | 790 | 9 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | 0 | 170 | 170 | — | 0 |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | 3 288 | 3 350 | 3 340 | -10 | 0 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 789 958 | 1 930 000 | 1 925 000 | -5 000 | 0 |
(87.) | Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v) | — | 127 835 | — | -127 835 | -100 |
(88.) | Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) | 1 437 920 | — | — | — | 0 |
(95.) | Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 15 286 | 175 450 | 138 450 | -37 000 | -21 |
(20.) | Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
(22.) | Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
(24.) | Kehysvaraus Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilahankintaan (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
(25.) | Varaus STUVE-yhtiön perustamiskustannuksiin | — | — | — | — | 0 |
(26.) | Varaus STUVE-yhtiön eläketurvan korvaamiseen | — | — | — | — | 0 |
(70.) | Kehysvaraus yhtenäiseen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
87. | Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) | — | 170 000 | 133 000 | -37 000 | -22 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | 192 | 300 | 300 | — | 0 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 94 | 150 | 150 | — | 0 |
(98.) | Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) | 10 000 | — | — | — | 0 |
Yhteensä | 17 415 444 | 16 982 435 | 16 947 422 | -35 013 | 0 |