Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Vuonna 2013 valmisteltava valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2016 aikana.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus - 5,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto 121 831 124 754 162 144 37 390 30
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 493 38 820 39 524 704 2
13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 4 792 1 649 3 031 1 382 84
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 215 215 415 200 93
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 566 3 516 30 -3 486 -99
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 73 865 80 154 79 144 -1 010 -1
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 1 900 400 35 000 34 600 8650
(88.) Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 0
89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 0
10. Verotus ja tullitoimi 602 475 615 181 624 628 9 447 2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 410 620 426 244 429 907 3 663 1
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 328 165 037 165 821 784 0
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 692 3 200 3 200 0
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 25 958 17 700 22 700 5 000 28
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 878 3 000 3 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 32 358 33 778 40 691 6 913 20
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 155 27 923 30 550 2 627 9
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 079 1 091 1 089 -2 0
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 459 1 964 2 454 490 25
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -335 2 000 2 000 0
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 800 598 -202 -25
09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 0
10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 0
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 60 884 61 903 65 341 3 438 6
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 200 50 587 51 311 724 1
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 207 4 233 4 219 -14 0
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 477 7 083 9 811 2 728 39
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 88 117 87 541 89 997 2 456 3
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 257 54 481 57 689 3 208 6
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 636 32 836 32 084 -752 -2
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 224 224 224 0
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 188 650 4 413 805 4 570 115 156 310 4
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 021 360 4 219 860 4 352 989 133 129 3
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 357 2 130 2 200 70 3
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 542 2 830 2 798 -32 -1
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 38 615 39 285 39 185 -100 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 110 067 130 800 148 143 17 343 13
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 14 710 18 900 24 800 5 900 31
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 868 1 290 13 548 12 258 950
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 0 50 50 0
03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 66 60 40 -20 -33
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 0
12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 328 12 328 0
(20.) Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 675 0
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 127 280 230 -50 -18
70. Valtionhallinnon kehittäminen 108 223 80 125 70 130 -9 995 -12
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 893 11 100 11 813 713 6
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 26 910 27 200 9 912 -17 288 -64
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 13 000 0
04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 1 700 1 700 0
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 69 420 41 825 33 705 -8 120 -19
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 280 437 249 646 250 382 736 0
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 204 346 211 646 212 382 736 0
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 17 441 25 000 25 000 0
(32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 50 000 0
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 8 651 13 000 13 000 0
90. Kuntien tukeminen 8 530 242 8 762 407 8 679 826 -82 581 -1
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 18 000 17 995 16 995 -1 000 -6
22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 0
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 470 927 8 677 405 8 626 683 -50 722 -1
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 41 315 67 007 35 028 -31 979 -48
34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 144 577 304 050 302 020 -2 030 -1
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 144 577 304 050 302 020 -2 030 -1
92. EU ja kansainväliset järjestöt 3 241 496 2 072 505 1 940 150 -132 355 -6
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 400 2 800 2 500 -300 -11
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 7 929 8 350 9 140 790 9
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 288 3 350 3 340 -10 0
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 789 958 1 930 000 1 925 000 -5 000 0
(87.) Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v) 127 835 -127 835 -100
(88.) Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) 1 437 920 0
(95.) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 286 175 450 138 450 -37 000 -21
(20.) Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 0
(22.) Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v) 0
(24.) Kehysvaraus Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilahankintaan (siirtomääräraha 2 v) 0
(25.) Varaus STUVE-yhtiön perustamiskustannuksiin 0
(26.) Varaus STUVE-yhtiön eläketurvan korvaamiseen 0
(70.) Kehysvaraus yhtenäiseen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (siirtomääräraha 3 v) 0
87. Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 170 000 133 000 -37 000 -22
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 192 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 94 150 150 0
(98.) Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 0
Yhteensä 17 415 444 16 982 435 16 947 422 -35 013 0
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 463 12 152 11 9511)    

1) Htv-arvio ilman TORI-virastoa.